”Ollaanko vain ystäviä?” – rakkauspsykologi Tony Dunderfelt selittää, miksi näin käy
Oletko joskus deittaillessa tai potentiaalisen kumppanin kanssa päätynyt ratkaisuun, että ”ollaan vain ystäviä”? Rakkauspsykologi Tony Dunderfelt kertoo, mistä on kyse.
Oletko joskus deittaillessa tai potentiaalisen kumppanin kanssa päätynyt ratkaisuun, että "ollaan vain ystäviä"? Rakkauspsykologi Tony Dunderfelt kertoo, mistä on kyse.
Oletko kohdannut tilanteen, jossa olet tavannut kaikin puolin ihanalta vaikuttavan tyypin, mutta se jokin puuttuu – mutta mikä?
Rakkauspsykologi Tony Dunderfelt kuvailee, että onnistunut ja toimiva parisuhde vaatii kolme asiaa: läheisyyttä, vetovoimaa ja seksuaalisuutta – ne ovat rakkauden kolme aurinkoa.
– Joskus ihmissuhteissa ainoastaan yksi aurinko toimii. Ja silloin ei luultavasti siitä synny pitkäaikaista parisuhdetta, Tony sanoo.
– Hyvä esimerkki on tilanne, jossa kahden ihmisen välillä seksisuhde toimii hyvin, eli heidän välillään hehkuu seksuaalisuuden aurinko, mutta sitten toinen ihminen ei sovikaan minulle läheisyyden auringossa: meillä ei olekaan mitään puhuttavaa!
”Ollaanko vain kavereita?”
Tapasitko ihmisen, jonka kanssa sinulla synkkasi henkisesti? Silloin teidän välillänne toimii läheisyyden aurinko.
– Näillä kahdella ihmisellä on hurjan kivaa yhdessä, he puhuvat ja puhuvat. He käyvät teattereissa ja juttelevat kaikesta, elämästä ja kuolemasta – heidän välillään läheisyys toimii, Tony kuvailee esimerkkitilannetta.
– Mutta sitten käykin niin, että toinen heistä ei tunnekaan mitään vetovoimaa heidän välillään. Sitten hän ehdottaa, että ollaan vain kavereita.
Toiselle ”ollaanko vaan kavereita” -ehdotus saattaa tulla aivan yllätyksenä.
– Toinen ihmettelee, että mitä ihmettä, meillähän on ollut tosi kivaa ja viihdymme niin hyvin yhdessä, mikä meni vikaan? Mutta toinen kokee, että tämä on vain ystävyyssuhde: hän ei koe sähköä heidän välillään.
– Eli yksi aurinko voi toimia ihmisten välillä oikein hyvin, mutta toiset auringot eivät välttämättä lähde siitä liikkeelle – jos läheisyys toimii, vetovoima ja seksuaalisuus eivät automaattisesti toimi, Tony selittää.
Entä pitäisikö tällaisessa tilanteessa niin sanotusti pakottaa itsensä sitten jatkamaan mahdollista tapailua ja suhdetta, vaikka kaikki auringot eivät heti hehkuisikaan?
– Jos ei ole vetovoimaa, ei tarvitse jatkaa, jos ei halua. Toisaalta, vetovoimaa voi aina kehittää – varsinkin pitkässä parisuhteessa, Tony huomauttaa.
Lue myös:
Rakkauspsykologi Tony Dunderfelt paljastaa parhaan parisuhdeneuvonsa – toimisiko teillä?
Miksi menestyneen naisen on niin vaikea löytää kumppania? Deittiguru listaa 3 syytä
Kommentit
Läheisyyttä, vetovoimaa ja seksuaalisuutta on kyllä mutta ei ne yhteiseen elämään riitä. Tarvitaan yhteisiä tavoitteita, taloudellista yhteisymmärrystä, yhteisen asuinpaikan päättämistä, lapset, arki jne. elämänkumppanuutta. Koska näistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen, elämme viidettä vuotta etäsuhteessa eikä loppua näy joten ero on vaihtoehto.
Kommentit
Läheisyys, vetovoima ja seksuaalisuus on jotenkin liian läheltä liippaavia sanoja. Oon itse päätynyt aika lailla samaan ajatukseen, mutta sanat on yksinkertaisesti ystävyys (toisen kanssa on kiva viettää aikaa, löytää asioita mistä jutella ja nauraa, sekä pitää häntä ihailtavana tyyppinä, voi löytyä myös rakkautta), seksuaalisuus (fyysinen vetovoima) ja romanttinen ihastus/rakastuminen (harvinaisin, ”se jokin” jota ei osaa selittää, hullaannuttava olo, jolloin haluaa vain hänet ja olla vain hänen). Mahtavasta parisuhteesta löytyy kaikki, mutta minkälaisia sekoituksia tahansa on olemassa. Ystäviä fyysisellä vetovoimalla löytyy kyllä ainakin itselleni helposti ja kun on ne kaksi puolta yhdistettynä saattaa vahingossa erehtyä pitämään sitä romanttisena ihastuksena, ainakin alkuun.
Todellinen ystävyys on niin harvinaista, että se ei ole mikään ’vain’-juttu.
Itselleni ainakin vetovoima ja seksuaalisuus kuuluvat yhteen, eivät ole mitään erillisiä kapuloita. Kukin tyylillään, mutta omalla kohdalla koen, että nimenomaan seksuaalinen vetovoima on se, mikä vetää ihmiset yhteen – se on se liima, jonka voimalla jaksaa haasteet ja yhteiselon.
Toki kunnioitus ja rakkaus kuuluvat olennaisina jokaiseen ihmsisuhteeseen, oli kyseessä ystävyys tai parisuhde.
Miksi ihmeessä kaikkia asioita on pakko selittää?
Tuntuu ettei kyseisellä miehellä ole muuta virkaa kuin kirjoittaa selityksiä asioihin jotka ovat ihmissuhteissa täysin luonnollisia. Jokainen suhde on omanlaisensa jaellei se kehity ystävyyttä pidemmälle, pitääkö siihenkin olla selitys? Eikö riitä että ihmiset itse toteavat asian tilan ja tyytyvätomaan ratkaisuunsa.
Tuolla herralla on vaion tarve päteä rakkausjutuissa, vaikka tuskin hän on ainoa joka niin tekee. Selittäjiä riittää, mutta rakkautta ei voi opettaa ohjeilla!
Jälleen hyvä kirjoitus Tonylta ja pitää muuten täysin paikkaansa. 🙂 Uskon että läheisyyttä voi lisätä ja kehittää, kun oppii tuntemaan toisen paremmin, mutta vetovoima joko on tai ei ole. Harvoin se vetovoima ja seksuaalivietti toiseen syttyy, jos sitä ei alussakaan ole ollut. Tosin alun vetovoima voi hiipua kuten Tony tuossa mainitsikin. Mutta allekirjoitan tuon, että onnellisessa parisuhteessa on nuo kaikki kolme aurinkoa.
50+ naisena yhä houkuttelevampi ajatus on olla vain ystäviä mahdollisen treffikumppanin kanssa. Näin se elämä vaan menee. Onneksi sai elää nuoruuden ja onneksi sai lapset. Tosin kaikki 50+ naiset eivät ajattele kuin minä, mehän olemme me naiset niin erilaisia. Jollekin ikäiselleni naiselle tilanne on täysin päinvastainen.
Läheisyyttä, vetovoimaa ja seksuaalisuutta on kyllä mutta ei ne yhteiseen elämään riitä. Tarvitaan yhteisiä tavoitteita, taloudellista yhteisymmärrystä, yhteisen asuinpaikan päättämistä, lapset, arki jne. elämänkumppanuutta. Koska näistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen, elämme viidettä vuotta etäsuhteessa eikä loppua näy joten ero on vaihtoehto.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous