Onko lähipiirissäsi passiivis-aggressiivinen vallankäyttäjä? Näin myrkyllisen valittajan kanssa kannattaa toimia

Passiivis-aggressiivisen ihmisen käytös pilaa tunnelman ja saa usein muut miettimään, onko heissä jotakin vikaa. Psykologin mukaan valittajan asenne kannattaa usein sivuuttaa.

Jos passiivis-aggressiivista ihmistä pitäisi kuvata yhdellä määreellä, se voisi olla tunnelman myrkyttäjä.

– Klassisimmillaan passiivis-aggressiivisuus ilmenee mykkäkoulun pitämisenä sekä negatiivisena ja takakireänä käytöksenä. Passiivis-aggressiivinen henkilö on myös itsepäinen ja pitää tiukasti kiinni omasta näkökulmastaan. Hänelle tärkeämpää on pitää oma päänsä kuin päätyä yhdessä rakentavaan lopputulokseen, sanoo Terveystalon työtervesypsykologi ja psykoterapeutti Annamari Heikkilä.

Hän antaa vinkit, joiden avulla voi yrittää pärjätä passiivis-aggressiivisen ihmisen kanssa.

1. Tunnista passiivis-aggressiivisuus

– Passiivis-aggressiivisella henkilöllä on usein vaikeuksia kohdata omia tunteitaan, eikä hän osaa pitää puoliaan terveellä tavalla. Hän ei esimerkiksi saa sanottua, että on loukkaantunut, Heikkilä sanoo.

Heikkilän mukaan työelämässä passiivis-aggressiivisuus näyttäytyy usein aikaansaamattomuutena ja vastuunpakoiluna. Parisuhteessa käytös ilmenee usein mykkäkouluna.

Ympärillä olevat reagoivat passiivis-aggressiiviseen käytökseen.

– Jos mykkäkoulu jatkuu pitkään tai sitä ilmenee usein, se aiheuttaa muissa vastatunteita kuten ärsyyntymistä ja tyytymättömyyttä. Muut saattavat myös miettiä, ovatko he käyttäytyneet jotenkin väärin. Omia vastatunteitaan tarkastelemalla voi kuitenkin oivaltaa, että hei, minua ärsyttää tuon toisen passiivis-aggressiivisuus.

2. Älä anna omien tunteiden viedä

Jos huomaa, että toinen käyttäytyy passiivis-aggressiivisesti, omalle ärsyyntymiselle tai kiukulle ei kannata antaa valtaa.

– Aggressiolla ei yleensä voiteta mitään, Heikkilä sanoo.

Hänen mukaansa yksi tehokas tapa on yksinkertaisesti sivuuttaa passiivis-aggressiivinen käytös. Tätä tapaa Heikkilä itse käyttää muun muassa teini-ikäisten lastensa kanssa, kun he alkavat marmattaa jostakin asiasta.

– Olen läsnä, mutta en lähde ratkomaan marmatuksen aihetta. En siis palkitse marmatuksesta, enkä tuo asiaan omia näkökulmiani, Heikkilä sanoo.

– Etenkin työyhteisössä on tärkeää olla palkitsematta passiivis-aggressiivisesta käytöksestä, sillä ihminen jatkaa toimintaa, josta häntä palkitaan.

3. Kuuntele ja ole sovitteleva

Passiivis-aggressiivisesti käyttäytyvällä on usein voimakas kokemus siitä, että häntä ei kuunnella. Siksi tilanteet saattavat ratketa jo sillä, että antaa toisen puhua.

– Voi vaikka sanoa: ”huomaan, että jokin harmittaa sinua. Voidaanko puhua siitä?”

Joskus mikään ei auta ja ihminen jatkaa elämäänsä valitusgeneraattorina. Jos kyse on työkaverista, silloin on Heikkilän mielestä parempi pyrkiä tekemään töitä niiden kanssa, joilla on parempi tekemisen meininki.