Ihmiset ja suhteet

Parisuhteen ekonomiaa

Teksti:
Anna.fi

Netissä oli taannoin ilmoitus, jossa hallituksen puheenjohtaja etsi yritykseensä toimitusjohtajaa. Toisin kuin voisi kuvitella, ilmoitus ei ollut ”avoimia työpaikkoja”-, vaan deitti-palstalla. Siellä yksinhuoltajanainen haki miestä vitsikkäällä tavalla. Minua vitsi ei naurattanut, koska tiesin, että nainen on tosissaan.

Kun puhutaan parisuhteesta, yhä useammin kuulee määritelmän ”parisuhde on firma”. Määritelmän mukaan suhde on kaupankäyntiä, jossa myydään ja ostetaan erilaisia asioita, kuten seksiä, aikaa ja tunteita. Kun Jari Sarasvuo ilmoittaa, että ”parisuhde on elämän tärkein diili”, hän pukee sanoiksi aika monen avo- tai avioparin tuntoja.

Kyse ei ole niinkään leikillisestä metaforasta, vaan siitä tosiseikasta, että talous on uinut sisään myös parisuhteeseen. Enkä nyt tarkoita arkipäiväistä puhetta siitä, kuka maksaa perheessä laskut, vaan sitä, että yhä useammat näkevät parisuhteen läpikotaisin taloussuhteena ja puhuvat siitä talouden käsittein.

Kumppanin markkina-arvo

Miltä ekonomisesti määritelty parisuhde näyttää? Alkuvaiheessa suhde on sijoitus, jossa pitää yrittää minimoida riskit. On esimerkiksi suuri riski ottaa osakkaaksi alkoholisti, joka vie toiselta osakkaalta paitsi rahat myös mielenterveyden.

Potentiaalisella osakkaalla pitää olla alkupääomaa, esimerkiksi oppiarvollista tai fyysistä. Akateemisella, yli 180-senttisellä, urheilullisella miehellä on monen naisen mielestä riittävästi alkupääomaa. Potentiaalisella osakkaalla pitää olla myös hyvä markkina-arvo: halutaan sitä, mistä muutkin kilpailevat. Kenenkään markkina-arvo ei ole tietenkään pysyvä. Niinpä se tarkistetaan silloin tällöin suhteen kuluessa. Pohditaan, onko se oma mussukka nyt kuitenkaan niin fiksu, hyvännäköinen ja menestynyt kuin voisi olla.

Suhteessa ollaan panos-tuotos-periaatteella: ”Mä annan sulle juuri niin paljon rakkautta tai seksiä kuin sä annat mulle.” Tai ”Jos sä annat mulle rakkautta, mä annan sulle seksiä” tai päinvastoin. Parisuhde-firmassa pidetään kirjanpitoa: molemmat tarkistavat vähän väliä kuinka hyvin omia emotionaalisia tai seksuaalisia tarpeita on tyydytetty.

Taloudellinen taktikko tietää, että liian hyvin niitä ei saa tyydyttää, koska seurauksena voi olla inflaatio: täysin tyydytetty alkaa pitää helposti toista itsestäänselvyytenä. Kapitalisminkin menestys perustuu pohjimmiltaan niukkuuden ylläpitoon. Parisuhteessa tämä tarkoittaa molemminpuolista niukkuuden ylläpitoa.

Suhde konkurssissa

Osakekurssien heilahtelu, tyyliin: ”Mä en tiedä, mitä mä tällä hetkellä tunnen sua kohtaan”, synnyttää inhottavaa epävarmuutta, mutta jos yrityksen tunne- ja seksuaalitalous on vakaalla pohjalla, sillä on mahdollisuuksia laajentua. Se voi tuottaa jopa uuden osakkaan: lapsen.

Aika ajoin suhteessa tehdään tilinpäätöksiä eli keskustellaan suhteen tilasta. Jos toinen osakas kokee, ettei ole saanut sijoitukselleen tarpeeksi voittoa, toinen osakas saa kenkää. Pois potkittu osakas pyytää huomioimaan nousu- ja laskusuhdanteiden vaihtelut, mutta potkut antanut osapuoli korostaa, että tärkeää on vain se mitä ”jää viivan alle”. Hänen mukaansa viivan alla seisoo täyttämättömiä odotuksia, tyydyttämättömiä tarpeita, torjuttuja haluja tai julma toteamus: ”Sä et kiihota mua enää.”

Jos parisuhde-yritys hoitaa talouttaan huonosti, seurauksena on pahimmassa tapauksessa konkurssi. Sen jälkiä siivotaan sitten lakituvassa tai terapiassa. Lakituvassa jaetaan omaisuutta, terapiassa liimataan yhteen sydämen tai itsetunnon palasia.

Ailahteleva talous

Parisuhde firmana näyttää kauniilta kaaviolta, järjestelmälliseltä ja toimivalta suunnitelmalta, johon voi sisällyttää kaiken. Ekonomit puhuvat aina ”talouden realiteeteista” ja pitävät taloutta luonnonlakina. Kyse on kuitenkin vain taloudellisesta maailmankuvasta, ei objektiivisesta faktasta.

Talous näyttää helposti vakaalta perustalta, johon voi aina luottaa. Todellisuudessa talous on kuitenkin arvaamatonta ja häilyvää. Tästä ristiriidasta hyvä esimerkki on taloudellisen ajattelun apostoli Jari Sarasvuo. Hän voi näyttää itsevarmalta, mutta kun miestä katsoo tarkemmin, näkee vain epävarman itsetehostajan, joka ailahtelee mielipiteissään ja – aloissaan teinitytön ehdottomuudella.

Teksti: Herman Raivio / A4 Media Oy (14.4.2005)
Kuva: A4 Media Oy

X