Ihmissuhteet

Pitääkö sinun hoitaa ikääntyvät vanhempasi? Asiantuntijat ovat asiasta eri mieltä

Pitäisikö lapset velvoittaa huolehtimaan vanhempiensa vanhuuden hoivasta? Oikeustieteiden emeritusprofessori Aulis Aarnio ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ovat asiasta eri mieltä.

Teksti:
Eveliina Lauhio
Kuvat:
Sara Pihlaja/Otavamedia, Timo Marttila, Istock

Pitäisikö lapset velvoittaa huolehtimaan vanhempiensa vanhuuden hoivasta? Oikeustieteiden emeritusprofessori Aulis Aarnio ja sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ovat asiasta eri mieltä.

Pitäisikö aikuiset lapset velvoittaa huolehtimaan vanhenevista vanhemmistaan?

Aulis Aarnio: Vastaan varovaisesti kyllä. Perheen vastuun lisääminen ei tarkoita sitä, että lasten tulisi ryhtyä omaishoitajiksi, vaan se tarkoittaa myös kustannuksiin osallistumista.

Heikki Hiilamo: Ei. Sen sijaan pidän mahdollisena sitä, että vanhusten omaisuutta voitaisiin joissain tilanteissa käyttää laitoshoivan kustannusten korvaamiseen.

Mitkä ovat perustelusi?

AA: Syy on yhteiskuntamoraalinen. Olemme siirtyneet 1960-luvulla alkaneessa hyvinvointiyhteiskunnassa tilanteeseen, jossa kansalaisella on oikeuksia mutta erittäin vähän velvollisuuksia. Emme voi loputtomasti jatkaa tällaista kehitystä. Vastuun käytännön toteutus on monimutkainen, sillä nykyajan perheissä lapset voivat asua esimerkiksi Helsingissä ja vanhemmat Kajaanissa, eikä vastuu voi sen vuoksi tarkoittaa ensisijaisesti hoivapalvelua.

HH: Aikuisten lasten juridinen velvoite vanhenevien vanhempiensa hoidolle liittyy aikaan, jolloin ei ollut julkisia hoivapalveluita eikä eläkejärjestelmiä. Miksi meillä olisi hyvinvointivaltio ja miksi maksaisimme korkeita veroja, jos vastuu vanhusten hoivasta olisi lapsilla?

Jos vanhustenhoito keskitettäisiin jälkeläisille, tulisiko siitä yhteiskunnalle säästöjä vai menoja?

AA: Äkkipäätään ajatellen voisi aavistaa, että asiasta koituisi säästöjä. Jos kustannuksia sysätään enemmän yksityisille ihmisille, yhteiskunnan maksutaakka kevenee. Toisaalta pitää ottaa huomioon se, miten vanhemmista huolehtiminen vaikuttaisi esimerkiksi lasten mahdollisuuksiin tehdä sen ohella töitä. Kyse on nimenomaan siitä, miten kustannukset tulisi jakaa yksilön ja yhteiskunnan välillä.

HH: En usko suuriin säästöihin, koska jo nyt lapset tukevat tarvittaessa vanhempiaan. Perustuslaissa todetaan, että kaikille kuuluu ihmisarvoisen elämän edellyttävä toimeentulo ja huolenpito sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Sosiaalipolitiikan professori sekä VID Specialized University Oslon professori Heikki Hiilamo.

Miten vanhemmista huolehtiminen tulisi jakaa yhteiskunnan ja jälkikasvun kesken?

AA: Kysymys on ennen kaikkea kustannusjaosta. Malli siitä, että koko suku huolehtii toisistaan, kuuluu menneeseen maailmaan. Eri puolilla Suomea asuvissa perheissä tämä ei olisi edes mahdollista. Omaishoidon tuen suuruus antanee osviittaa siitä, mikä yksilön ja vastaavasti yhteiskunnan vastuuosuus voisi olla.

HH: Hyvä vaihtoehto on tunnistaa ja tunnustaa lasten antama hoiva-apu ikääntyville vanhemmilleen esimerkiksi laajentamalla omaishoidon tukea. Työelämässä tulisi olla enemmän mahdollisuuksia joustaa silloin, kun omat vanhemmat tarvitsevat apua.

Ovatko ainoat lapset epätasa-arvoisessa asemassa, jos vastuu vanhenevista vanhemmista sysätään lapsille?

AA: Eivät ole. Ainoat lapset myös saavat enemmän kuin monihenkisen perheen jäsenet. Ainoa lapsi saa yleensä nauttia enemmän kasvatuksesta, koulutuksesta, huomiosta ja tulevaisuudessa mahdollisesti saatavista lahjoista ja perinnöstä.

HH: Epätasa-arvo on ongelma ja yksi syy siihen, että vastustan lainmukaista velvollisuutta omista vanhemmista huolehtimisessa. Vielä suurempi ongelma on lapsettomien vanhusten asema.

Onko vanhusten parasta päästä ajoissa hoitopaikkaan vai saada olla mahdollisimman pitkään kotona?

AA: Jos vanhus sairastuu tai vammautuu ja vaatii välitöntä hoitoa, hoitopaikka on tietenkin paras vaihtoehto. Muuten uskon siihen, että vanhuksen on parasta saada olla mahdollisimman pitkään kotona. Jos vanhus selviää muutamankin vuoden pitempään kotona esimerkiksi kotihoitopalvelujen avulla, se on voitto meille kaikille niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin tarkasteltuna.

HH: Kysymykseen ei voi antaa yksiselitteistä vastausta, sillä tilanteet ovat aina yksilöllisiä.

Oikeustieteiden emeritusprofessori Aulis Aarnio.

Ovatko suomalaiset vieraantuneet liikaa perheistään, kun vanhusten hoidossa on niin suuria ongelmia?

AA: Kyllä ovat. Tästä ei pidä kuitenkaan tehdä sosiaalipsykologista ongelmaa, jossa yksittäisiä ihmisiä syytettäisiin itsekkyydestä. Olemme kaikki syyllisiä siihen, että yhteisöllisyys rapautuu joka hetki. Kiire ja oman talouden ylläpitäminen ovat muodostuneet perusarvoiksi, joille joudutaan uhraamaan omat vanhemmat, joskus myös omat lapset. Jos kasvatukselle ei riitä aikaa, miten aikaa riittäisi vanhusten huollolle?

HH: Päinvastoin. Julkinen keskustelu vanhustenhoidosta kertoo siitä, että omaiset ovat aktiivisia ja että ongelmiin halutaan puuttua. Lasten vieraantuminen vanhemmistaan on myytti.

Mitä etuja on kotihoidossa?

AA: Tutun ympäristön voima on valtava. Toivon, että jokainen vanhus saisi kokea tutun ympäristön ja läheisten ihmisten tuoman turvan sekä yhteiskunnan tarjoaman avun. Ihanneratkaisu olisi se, että omat lapset toimisivat yhdessä kotihoidon kanssa muodostaen vanhukselle turvaringin.

HH: Koti on tuttu ja turvallinen ympäristö, missä eletty elämä on läsnä. Läheiset voivat osallistua hoivaan helpommin kotioloissa.

Mitä etuja on vanhainkodissa?

AA: Vanhainkodit ovat välttämätön osa vanhusten hoitoa silloin, kun edellytyksiä kotona asumiseen ei enää ole. Suurin ongelma vanhainkodeissa tällä hetkellä on henkilökunnan vähäisyys.

HH: Vanhainkodeissa ammatillinen hoiva on lähellä. Myös sosiaalisia kontakteja voi olla enemmän kuin kotona.

Haluatko, että omat lapsesi hoitavat sinua?

AA: Olen ryhtynyt etukäteisjärjestelyihin lasteni kanssa sen takia, että saisin elää mahdollisimman vanhaksi omassa kodissani. Olen siitä onnellisessa asemassa, että en ole Kainuun-pappa kaukana lapsistani, vaan poikani asuu minusta 100 metrin päässä.

HH: Jossain määrin kyllä. En kuitenkaan haluaisi rajoittaa enkä rasittaa heidän elämäänsä.

Lue myös:

Pitääkö vanhemmilleen antaa kaikki anteeksi?

Kun vanhemmat ikääntyvät

Tavoitellaanko onnellisuutta jo liikaa – Asiantuntijat kertovat

Voivatko tunteet aiheuttaa fyysisen sairauden?

X