Ihmiset ja suhteet

Pitkät työpäivät vanhempien suurin ongelma

Teksti: Anna.fi

Varsinkin miespuolisia ja hyvätuloisia vanhempia ahdistaa lastenkasvatuksessa eniten kiire: pitkiltä työpäiviltä ei jää tarpeeksi aikaa jälkikasvulle.

Pitkät työpäivät vanhempien suurin ongelma

Tämä käy ilmi Kotivinkki-lehden TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta Kotivinkin Suuri Lastenkasvatustutkimus, joka suoritettiin joulukuussa 2003. Tutkimusta varten tehtiin 523 haastattelua ja sen tulokset julkistettiin 24.2.04.

Tukea isovanhemmilta, uhkaa huumeista

Kotivinkin tutkimuksen kohderyhmänä olivat 2-15-vuotiaiden lasten vanhemmat ja käytännössä ydinperheet; yksinhuoltajia oli tutkimuksessa tilastollisesti merkityksettömän vähän. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vanhempien mielipiteitä monesta lastenkasvatukseen liittyvästä asiasta, kuten vanhempien yhteistyöstä, lapsille asetetuista rajoista sekä arvoista ja suhteesta yhteiskuntaan.

Vanhemmat nimesivät omat vanhempansa, toiset samanikäisten lasten vanhemmat sekä päiväkodin – vanhempien lasten kohdalla koulun – tärkeimmiksi perheen ulkopuolisiksi tukijoiksi kasvatuksessa. Myös esimerkiksi lehdistä ja kasvatusoppaista haetaan apua, mutta toisin kuin moni kenties olettaisi, internetin mahdollisuuksia, kuten keskusteluryhmiä, ei koeta ainakaan vielä kovin merkittäviksi tuen lähteiksi.

Noin puolet tutkimukseen vastanneista vanhemmista kaipaisi lisää tukea kasvatustehtäväänsä. Tukea toivottaisiin eritoten koulun taholta.

Suurimmaksi kasvatustoimintaa häiritseväksi tekijäksi nousivat kaikkein vastanneiden kesken siis pitkät työpäivät ja kiire. Heikossa taloudellisessa tilanteessa elävät vanhemmat korostivat kuitenkin etenkin taloushuolista aiheutuvia paineita. Perheiden perinteinen roolijako näkyy siinä, että naiset ilmoittivat huomattavasti miehiä useammin kotitöiden suuren määrän häiritsevän heitä. Tutkimuksen lohdullisiin tuloksiin kuului se, että iän mukana kasvoi niiden määrä, joita mikään ei häiritse kasvattajana. Nuoremmat vanhemmat kertoivat tiedon ja kokemuksen puutteesta.

Vain 2 % tutkimukseen vastanneista oli sitä mieltä, ettei tämän päivän yhteiskunnassa ole mitään, jonka he kokisivat lastenkasvatuksensa kannalta huolestuttavaksi. Muita vastanneita hermostuttivat selkeästi eniten huumeet. Naisten mielestä huumeista seuraavaksi suurin uhka oli lisääntyneet mielenterveysongelmat, kun taas miehillä toiselle sijalle nousi rikollisuus. Äidit olivat isiä enemmän huolestuneita lasten ulkonäköpaineiden kasvamisesta sekä seksin yleistymisestä katukuvassa.

Vanhemmat yhtä pataa

Yleisessä keskustelussa puhutaan usein nykyvanhempien uusavuttomuudesta ja roolipaineista, kadoksissa olevasta vanhemmuudesta. Kotivinkin teettämä haastattelututkimus ei kuitenkaan tue tätä käsitystä.

Yli puolet tutkimukseen osallistuneista vanhemmista antoi itselleen kasvattajana arvonsanan ”hyvä” ja moni jopa ”kiitettävän”. Tutkimuksen mukaan vanhemmat luottavat itseensä kasvattajina. He kertoivat esimerkiksi juttelevansa lastensa kanssa päivittäin, naisista jopa 96 %, ja yli 70 % vanhemmista sanoi halaavansa lastaan joka päivä.

Useampi kuin joka toinen vastanneista kertoi lasten huijaamisen ja valehtelemisen suututtavan heitä kasvattajina eniten, ja lähes puolet myönsi, että saattaisi joskus hyväksyä luunapin tai pienen tukistuksen kasvattamisen muotona. Tästä huolimatta lasten ja vanhempien välit tuntuivat siis olevan kunnossa ja samoin myös vanhempien keskinäiset välit.

Reilu 80 % kertoi olevansa joko lähes aina tai ainakin hyvin usein toisen vanhemman kanssa samaa mieltä kasvatusasioista. Jos erimielisyyksiä tuli, johtui se useimmiten tunteesta, että toinen antaa lapsille enemmän periksi. Sekä isiä että äitejä harmitti yhtäläisesti se, että toinen vanhempi menettää välillä liian helposti malttinsa. Lähes joka neljäs vanhempi koki kuitenkin, ettei hänen ja toisen vanhemman välillä synny erimielisyyksiä mistään kasvatuskysymyksestä.

Lähteet:
TNS Gallup: Kotivinkin Suuri Lastenkasvatustutkimus, joulukuu 2003 (julkaistu 24.2.2004)
Kotivinkki 3/2004

Teksti: Jenni Saarilahti / A4 Media Oy
 

X