Ihmissuhteet

Markuksen, 38, kaikki kumppanit ovat hänelle samalla tavalla rakkaita: ”Polyamoriassa hienointa on, että voi rakastaa vapaasti”

Polyamoria pani Markuksen parisuhteen koetukselle. Hän ymmärsi olevansa polyamorinen, kun rakastui parhaaseen ystäväänsä. Avioliitosta tuli avoin suhde, jossa eletään yhteisten sopimusten mukaan.

Teksti:
Marjo-Kaisu Niinikoski
Kuvat:
Istock

Markuksella on useampi kumppani.

Polyamoria pani Markuksen parisuhteen koetukselle. Hän ymmärsi olevansa polyamorinen, kun rakastui parhaaseen ystäväänsä. Avioliitosta tuli avoin suhde, jossa eletään yhteisten sopimusten mukaan.

Markus, 38, on polyamorinen ja suhteessa usean naisen kanssa. Polyamoria vapauttaa voimavaroja, jos silloin voi elää omien arvojen mukaista elämää, toteaa seksuaaliterapeutti, kliininen seksologi Tiina Vilponen.

Markus:

”Reilut kymmenen vuotta sitten istuin kotona keittiön pöydän ääressä vaimoni kanssa. Sanoin hänelle, että meidän pitää nyt puhua, istuisitko alas. Olen rakastunut.

Tilanne oli tosi pelottava, mutta minun oli pakko nostaa kissat pöydälle.

Vaimo tiesi jo entuudestaan, että ihastuin helposti muihin ihmisiin. Olimme sopineet, että ihastuminen on ok, mutta rakastumisesta täytyy kertoa.

Olin jo vuosia aiemmin lukenut juttuja polyamoriasta ja monisuhteisuudesta. Ajattelin, että onpa jännää, miten ihmiset voivat elää tuollaisissa avoimissa suhteissa.

Kun sitten rakastuin parhaaseen ystävääni, ymmärsin omakohtaisesti, mistä oli kyse. Tajusin, että minulla on polyamorinen identiteetti. Minulle on luontaista rakastaa samanaikaisesti useampaa ihmistä.”

Tiina:

”Olet toiminut esimerkillisesti, kun olet ottanut asian puheeksi vaimosi kanssa suhdesopimuksenne mukaisesti. Tämä vahvistaa keskinäistä luottamusta ja luo uskoa siihen, että toimit näin myös jatkossa.

Olet tunnistanut itsessäsi jotain hyvin merkityksellistä. On selvää, että tärkeän asian kertominen jännittää ja pelottaa.

Vaikka polyamoria olisikin periaatteessa itselle tuttu, voi se käytännössä omalla kohdalla kuitenkin yllättää.”

Markus:

”Aloitin ystäväni kanssa suhteen, ja tunsin alkuun syvää ristiriitaa itsessäni. Mitä tarkoitti, että olin rakastunut ystävääni?

Tiesin, että kyse ei ollut vaimoni pettämisestä, koska toimin yhdessä sopimamme mukaan. Silti yhteiskunnan normit nousivat pintaan.

Jälkikäteen ymmärsin, miten syvälle monogaaminen eli yksikumppaninen parisuhdeihanne on iskostettu meihin.

Minun piti tehdä paljon töitä sen eteen, että pääsin sinuiksi itseni kanssa. Hyväksyin lopulta, että rakastan kahta ihmistä yhtä aikaa. Totesin, että rakastuminen parhaaseen ystävääni ei vaikuta millään lailla siihen, mitä tunnen vaimoani kohtaan.”

Tiina:

”On todella ymmärrettävää, että tunteet ja ajatukset myllertävät kuvailemassasi tilanteessa. Kuten hyvin kerrot, yhteiskunnan asettamat odotukset voivat aiheuttaa paljonkin huolta ja painetta. Tämä on tärkeä tiedostaa.

Mahdollisuus elää polyamorisen identiteetin mukaisesti on samalla mahdollisuus elää todeksi omia arvoja.

Ihmissuhteet ovat aina olleet myös meidän yhteiskunnassamme yksilöllisiä, minkä vuoksi on olennaista tehdä yhä näkyvämmäksi suhteiden kirjo eri palveluissa ja rakenteissa. Näin ihmiset tulevat oikein ja kokonaisvaltaisesti kohdatuiksi.”

Markus:

”Rakastumiseni aiheutti silti todella ison kriisin avioliitollemme. Päätimme ratkaista sen keskustelemalla asioista mahdollisimman rehellisesti.

”Vaikeinta oli nähdä, miten kivuliasta asioiden läpi käyminen oli vaimolleni.”

Jouduimme vaimoni kanssa rakentamaan parisuhteemme uudelleen, pohjia myöten. Meidän piti muuttaa kaikki se, mille suhteemme oli perustunut.

Itselleni vaikeinta oli nähdä, miten kivuliasta asioiden läpi käyminen oli vaimolleni. Oli raskasta satuttaa tahtomattaan rakastamaansa ihmistä.

Keskustelimme alkuun siitä, ha­luammeko ylipäätään jatkaa yhdessä. Tein selväksi, että olin polyamorinen ja etten kokenut enää voivani elää onnellisesti monogaamisessa suhteessa.”

Polyamoria. Kolme biljardipalloa.
Polyamoria omassa avioliitossa oli aluksi vaikea paikka Markuksen vaimolle.

Tiina:

”Olet käynyt läpi rankkoja aikoja vaimosi kanssa. On arvokasta kuulla, kuinka paljon olette panostaneet suhteenne hyvinvointiin ja kuinka paljon olette toisiinne kiintyneet.

Kuten kerroit, on vaikeaa seurata oman läheisensä kokemaa vastoinkäymistä. Näissä hetkissä myötätunnolla, läsnäololla ja toisen rajojen kunnioittamisella on valtava voima.

Takana on iso ja tärkeä vaihe suhteessanne. Se, että piditte yhteyttä yllä ja keskustelitte mahdollisimman rehellisesti, loi hyvää pohjaa ja toimivia käytänteitä myös tulevaan.”

Markus:

”Vaimolle monisuhteisuus oli täysin vieras asia. Myös minulle oli epäselvää, mitä kaikkea se toisi tullessaan.

Keskustelimme siitä, mitä tarvitsemme parisuhteeltamme jatkossa. Kysyin, voinko minä tarjota hänelle kaiken sen, mitä hän tarvitsee, jotta meidän on mahdollista jatkaa suhdettamme.

Muutoksen alussa meillä oli jo yksi yhteinen lapsi, joka oli vasta vuoden vanha. Minulle oli todella tärkeää, että vaimoni halusi jatkaa suhdettamme siksi, että hän yhä halusi olla kanssani – eikä vain yhteisen lapsemme takia.”

Tiina:

”Muutoksessa on paikallaan antaa tilaa ja aikaa sekä omille että toisten pohdinnoille. Jokaisen prosessi on omanlaisensa, ja ihmiset etenevät usein eri tahdissa.

Olette tehneet perusteellisen suhdepäivityksen, mikä myös vaati paljon. Kuluttavissa elämäntilanteissa on erityisen tärkeää huolehtia omasta jaksamisesta, kerätä voimia, levätä ja palautua.

Kaiken keskellä olette valinneet kääntyä toisianne kohti sen sijaan, että olisitte kääntyneet toisianne vastaan. Tai toisistanne poispäin.”

Markus:

”Kesti nelisen vuotta, kunnes vaimoni oli valmis luottamaan kaikkeen siihen, mistä olimme sopineet.

Lopulta meillä oli selkeä käsitys siitä, mitä kumpikin tarvitsee ja mihin olemme sitoutuneet.

”Meille syntyi esikoisen jälkeen kaksi uutta lasta. Myös kumppanillani oli oma perhe.”

Avoimessa suhteessa tärkeintä onkin läpinäkyvä keskustelu. Vuosien kuluessa saimme harjoitella, mitä polyamoria on käytännössä.

Meille syntyi esikoisen jälkeen kaksi uutta lasta. Myös kumppanillani oli oma perhe.

Pyrin viettämään aikaa kaikkien kanssa. Yksi tärkeimmistä oppiläksyistäni onkin ollut ajankäyttö. Pidän aina kiinni siitä, mitä olen sopinut osapuolten kanssa ja mitä olen itse luvannut. Kumppanini ovat tasa-arvoisessa asemassa.”

Lue myös: Avoin suhde, polyamoria ja kumppanuusvanhemmuus ovat arkipäiväistyneet – tarvitsemmeko enää perinteistä parisuhdetta?

Tiina:

”Olette yhdessä ja erikseen tehneet paljon suhteenne ja perheenne eteen sekä löytäneet tapoja elää arkea sen mukaan, mikä toimii teillä. Tämä ottaa helposti aikaa ja kysyy kärsivällisyyttä.

Omien arvojen ja tarpeiden kuulostelu on tärkeää, jotta oppii tunnistamaan sen, mikä itselle on olennaista ja ehkä jopa luovuttamatonta.

Mainitsemasi ajankäyttö on monisuhteisessa arjessa yksi keskeisistä keskusteltavista ja sovittavista asioista. Haluat selvästi pitää kiinni lupaamastasi, mikä luo turvaa ihmissuhteisiisi.

Toivon, että sinulla on aikaa myös itsellesi.”

Markus:

”Matkan varrella on ollut haasteita ja kipupisteitä. Ihmissuhdetaitoja kun ei opi kirjoista lukemalla. Myös meidän on pitänyt opetella niitä arjen keskellä.

Mustasukkaisuus on inhimillistä myös avoimissa suhteissa. Vaikka suhteet perustuvat yhteisesti sovittuihin asioihin, eteen voi tulla yllätyksiä.

Yhteen aikaan kumppanini toivoi lasta oman asuinkumppaninsa kanssa. Tämä ei kuitenkaan halunnut enempää lapsia. Itse olisin halunnut kumppanini lapsen isäksi, mutta hän kieltäytyi siitä.

Se herätti minussa voimakasta mustasukkaisuutta. Koin, että minut suljettiin ulkopuolelle.

Olen oppinut, että pahinta on pantata omat ikävät tunteet. Jos niitä ei uskalla ilmaista, ennemmin tai myöhemmin ne räjähtävät toisen naamalle.”

Tiina:

”On selvää, että kaikissa ihmissuhteissa tulee myös vaikeampia hetkiä. Sanot viisaasti, että suhteita opetellaan arjen keskellä.

Mikään suhde- tai perhemuoto ei ole vapaa vaikeista tunteista. Nämä ovat ravistelevia hetkiä. On tärkeää, että tunteita ja kokemuksia ei yritetä vähätellä tai selittää pois.”

Markus:

”Tällä hetkellä minulla on vaimoni lisäksi kaksi kumppania. Heillä kaikilla on myös yhtäläiset mahdollisuudet uusille suhteille. Suhde parhaaseen ystävääni on päättynyt, mutta olemme edelleen läheisiä.

Kaikki kumppanini ovat minulle samalla tavalla rakkaita ja tärkeitä. Polyamoriassa hienointa onkin se, että voi rakastaa vapaasti – omistamatta ketään tai asettamatta tärkeysjärjestykseen.

”Ulkopuolisten on usein vaikea ymmärtää valintaani.”

Alkuaikoina ajattelin naiivisti, että vaimoni olisi käyttänyt mahdollisuuden löytää toinen kumppani. Myöhemmin ymmärsin, että hän ei koe sitä omakseen.

Ulkopuolisten on usein vaikea ymmärtää valintaani. Etenkin äitini otti alkuun asian raskaasti. Hän koki, että olen samanlainen pettäjä kuin isäni, jolla oli useita avioliiton ulkopuolisia suhteita.

Itse olen onnellinen, kun saan olla täysin oma itseni. Paluuta yhden puolison mieheksi ei ole.”

Tiina:

”Omien arvojen mukaan eläminen vapauttaa voimavaroja ja auttaa jaksamaan haastavissakin tilanteissa. On mahdollista rakastaa useampaa kumppania ihan kuten rakastaa useampaa lasta, ystävää tai sisarusta.

On surullista, että polyamoriaa ei yleisesti vielä tunneta riittävän hyvin. Polyamorisissa suhteissa elävät saattavat toistuvasti joutua selittämään ar­keaan ja opettamaan muita suhteiden moninaisuudesta. Se voi väsyttää ja turhauttaa.

Olen onnellinen puolestasi. Sinulla on upea ihmissuhdeverkosto, jota et selvästi pidä itsestäänselvyytenä.”

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 6/2022.

X