Projekti nimeltä vauva

”Onnittelut uuden vauvan hankinnasta. Vauva muistuttaa yllättävän paljon muita omistamiasi laitteita. Tietokoneen tavoin myös vauva tarvitsee virtalähteen monimutkaisia tehtäviään ja toimintojaan varten. Videonauhurin kuvapäiden tavoin myös vauvan pää on puhdistettava säännöllisesti, jotta tuote toimisi optimaalisesti. Autoin tavoin vauvastakin tulee epämiellyttäviä päästöjä ilmakehään.”

Näin alkaa Kariston vastikään julkaisema ”Vauva – omistajan opas”. Ensin arvelin, että se olisi pelkkä vitsikirja, mutta reiluun pariin sataan sivuun on mahdutettu mukaan yllättävänkin paljon asiaa. Oppaassa käydään läpi ennen vauvan syntymää (”mallin toimitusta”) tehtävät hankinnat, lapsen kehittyminen ensimmäisen elinvuoden aikana (”vauvan motoriset ja sensomotoriset sovellukset”) sekä opastetaan vauvan hoidossa (esim. ”vauvan yleishuolto”). Mukana on myös tietoa vauvan mahdollisista sairauksista.

Perusasetuksia ja uudelleenohjelmointia

Vauvaoppaan ovat kirjoittaneet amerikkalaiset Louis Borgenicht ja Joe Borgenicht, miehet, joista ensimmäinen esitellään lastenlääkäriksi ja toinen tuoreeksi vauvanomistajaksi. He ovat kirjoittaneet oppaansa ensisijaisesti miehille, ja vieläpä ”tekniikan ihmemiehille tai muuten vain palleropelkoisille”, mutta mukana on kuulemma paljon tietoa myös naisille.

Teoksessa on hyvää se, että hauska teksti on selkeää, asiat ovat helposti löydettävissä ja omaksuttavissa; oppaassa ei ole joidenkin lastenkasvatusopusten hieman pelottavaa kaikkitietävää sävyä ja tavanomaisesta poikkeavalla tavalla esitetyt ohjeet jäävät helposti mieleen. Lisäksi kuvitus on onnistunutta: selkeät piirustukset havainnollistavat hyvin esimerkiksi erilaisia vauvan nostamis- ja kantamistapoja.

Pidemmän päälle vitsikäs insinöörikieli alkaa kuitenkin tökkiä. Ensin on hauskaa, että vauva kääritään tortillakääröön ja hänelle hankitaan lelulisävarusteita, mutta kun vanhempia on kutsuttu kymmeniä kertoja pääkäyttäjiksi ja lääkäriä huoltoedustajaksi, alkaa vitsissä olla jo kertaalleen nauretun makua. Kaikille ei myöskään ehkä aukea ensi lukemalla se, että otsikossa ”Vauvan lepoalueen konfigurointi” viitataan tietysti vauvan lepohuoneen/alueen järjestelyihin.

Lisäksi opas vaikuttaa paikoin turhankin perusteelliselta. On toki hyvä listata vastasyntyneen vauvan tarvitsevat varusteet, mutta tarvitaanko todella kaaviota siitä, miten vauvan makuuhuone tulisi sisustaa ja missä kohdassa minkäkin tuttipullon tulisi huoneessa sijaita? Melko tieteelliseltä lähestymistavalta vauvaan vaikuttaa myös se, että huolellinen vanhempi – siis pääkäyttäjä – voi kopioida itselleen kirjasta taulukot, joiden avulla seurataan sekä vauvan aineenvaihduntaa (vauvan jätetuotannon seuranta) että nukkumista viikkojen ajan.

Ehkä tällainen opas vetoaakin juuri niihin, jotka suhtautuvat uuteen perheenjäseneen tutkijan ottein. Ainakin Borgenichtien kirjan avulla voi yrittää uudelleen ohjelmoida vauvan nukkumista eli torkkutiloja sekä kehittää hänen kuuloaistiaan eli tehostaa vauvan auditoristen anturien toimintaa.

Kirjan luettuaan ymmärtää, miksi jotkut puhuvat lapsen hankinnasta projektina – tämä kirja on selvästi omiaan projekti-ihmisille. Yksi asia insinööripääkäyttäjää saattaa tosin vauvassaan häiritä: kaikissa vauvamalleissa on oletusasetuksia, joihin pääkäyttäjä ei voi vaikuttaa. Onneksi.

Louis Borgenicht ja Joe Borgenicht: Vauva – omistajan opas. Käyttöohjeet, vianmääritys ja ensimmäisen vuoden huolto. (The Baby Owner’s Manual). Suom. Osmo Ryytty. Karisto 2004. 224 s. n. 14 €.

Teksti: Jenni Saarilahti / A4 Media Oy