Ihmissuhteet

Eksän ilkeä käytös kielii usein erovihasta – näin piikittelyyn kannattaa suhtautua

Eron jälkeinen ilkeä käytös on usein toisen osapuolen keino purkaa pettymyksen ja surun tunteita. Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbowin mukaan piikittelyä voidaan kutsua myös erovihaksi.

Teksti:
Roosa Roivainen
Kuvat:
Istock

Eroviha kätkee taakseen pettymystä ja surua parisuhteen päättymisestä.

Eron jälkeinen ilkeä käytös on usein toisen osapuolen keino purkaa pettymyksen ja surun tunteita. Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbowin mukaan piikittelyä voidaan kutsua myös erovihaksi.

Kumppanista luopuminen ei ole koskaan täysin kivutonta. Suhteen päättyminen saattaa nostattaa pintaan räikeänkin kirjon erilaisia tunteita, kuten pelkoa, häpeää, pettymystä, surua ja jopa vihaa.

Eron keskellä ihmiset käsittelevät tunteitaan eri tavoin. Joskus pettymys suhteen epäonnistumiseen voi purkautua ex-kumppaniin, esimerkiksi ilkeilynä. Parisuhdekouluttaja Marianna Stolbowin mukaan kyse on tällöin erovihasta.

– Ihminen saattaa kiukutella ja olla ilkeä entiselle kumppanilleen, jos hän ei tunnista, että oma suuttumus kumpuaa eron aiheuttamasta pettymyksestä, Stolbow kertoo.

Stolbow huomauttaa, että eroviha on usein suoraan yhteydessä siihen, kuinka ero on käsitelty ja käsitetty.

– Mitä paremmin ero on käsitelty ja eroon johtaneet syyt ymmärretty, sitä vähemmän erokiukkua haluaa purkaa toiseen.

Miten erovihaan pitäisi suhtautua?

Kuinka ex-puolison ilkeään käytökseen tulisi sitten reagoida? Stolbowin mukaan kannattaa yrittää nähdä piikittelyn taakse.

– Jos pystyy hahmottamaan, että myös itse on ollut jossain vaiheessa pettynyt, ja siksi vihainen suhteen lopputuloksesta, se auttaa myös paremmin ymmärtämään sillä hetkellä erovihan kanssa kamppailevaa ex-kumppania.

Kaikella on kuitenkin rajansa. Stolbow huomauttaa, ettei kenenkään tarvitse kuunnella murskaavaa piikittelyä – ei edes silloin, jos on ollut itse suhteessa eropäätöksen tehnyt osapuoli.

”Itseään kannattaa suojella, jos toisen käytös on ilkeää ja hajottavaa.

Stolbowin mukaan ex-puolison ilkeän käytöksen voi yrittää myös jättää omaan arvoonsa. Joskus selän kääntäminen saattaa olla tarpeellista, etenkin irtiottovaiheessa.

– Ei ole olemassa mitään lakia, joka velvoittaisi vastaamaan kaikkiin tekstiviesteihin tai puheluihin. Itseään kannattaa suojella, jos toisen käytös on ilkeää ja hajottavaa.

Saako ex-puoliso puuttua toisen elämään?

Pettymyksen ja vihan ohella eroviha voi hyvin kummuta myös voimattomuuden tunteesta – siitä, ettei itsellä ole enää mahdollisuutta vaikuttaa toisen ihmisen päätöksiin.

Usein eroviha purkautuu esimerkiksi siten, että toinen kritisoi toisen tapaa hoitaa ex-parin yhteisiä lapsia. Stolbowin mukaan kyseessä on silloin erovihan sivutuote. Puolison kasvatustapoihin puututaan, koska ollaan itse pettyneitä tilanteeseen.

Eron tuottamasta pettymyksestä huolimatta kumppanilla ei ole oikeutta puuttua toisen arkeen. Stolbowin mukaan osapuolet voivat esittää toiveita ja asioista voidaan keskustella, mutta ero tarkoittaa sitä, että jokainen elää omaa arkeaan haluamallaan tavalla.

– Erorealismi on sitä, että meillä ei ole oikeutta puuttua toisen tapaan elää lasten kanssa. Emme voi päättää, miten ex-puoliso hoitaa lapsia – voimme toki toivoa, mutta juridisesti meillä ei ole oikeutta puuttua siihen, Stolbow sanoo.

Vanhempien tulehtuneista väleistä huolimatta, lapsille olisi tärkeää painottaa, että he ovat lähtöisin hyvistä tyypeistä. Tällä on suuri merkitys lapsen itsetunnolle.

Ilkeä käytös eron jälkeen saattaa kohdistua esimerkiksi lasten kasvatukseen.
Vanhempien tulehtuneet välit vaikuttavat herkästi lapseen. Eovihasta huolimatta lapsen itsetunnon kannalta on tärkeää, ettei toista vanhempaa leimata huonoksi tai ilkeäksi ihmiseksi.

Kenelle erovihasta kannattaa avautua?

Vaikka tulehtuneista väleistä tekisi ensimmäisenä mieli avautua ystäväpiirille, se ei Stolbowin mukaan ole aina kannattavaa. Ystävät eivät välttämättä osaa tarkastella tilannetta tarpeeksi objektiivisesti.

– Ystävät ovat ihanan solidaarisia, jonka seurauksena heillä on usein vinoutunut kuva tilanteesta. He saattavat puhua eksästä tarvittua negatiivisempaan sävyyn. Ystävät eivät välttämättä jaksa puhua erosta myöskään jatkuvasti.

Stolbow suosittelee puhumaan erovihasta mieluummin ammattilaisen ohjaamassa ryhmässä. Eksän parjaamisen sijaan jokaisen tulisi lopulta keskittyä omaan käytökseensä.

– Pointti on se, että jokainen etsii omaa itseään. Meidän on turha tuijottaa eksään. Jokainen pohtii omaa käytöstään ja sitä, miksi meni parisuhteeseen, joka päättyi lopulta eroon.

Lue myös: 

Miksi eksän uusi puoliso ärsyttää? Psykoterapeutti paljastaa yleisimmän syyn

Yksinäisyys eron jälkeen – 5 asiaa, jotka kannattaa tehdä, kun kotona ei ole enää kumppania

Aloitko harkita lomalla eroa? Pohdi näitä asioita selvittääksesi, millä tolalla suhteenne oikeasti on

X