Ihmissuhteet

Raskaat omaishoitajavuodet uuvuttivat kansanedustaja Satu Hassin – kertoo Kotiliedessä leskenä kokemastaan syyllisyydestä: ”Välillä mietin, olisiko pitänyt jaksaa enemmän”

Kansanedustaja Satu Hassi, 71, jäi leskeksi, kun puoliso Jukka Valjakka menehtyi ALS-tautiin vuonna 2021. Satu toimi miehensä omaishoitajana tämän kuolemaan asti. Kotilieden haastattelussa Satu kertoo pikku hiljaa palautuvansa vuosia kestäneestä uupumuksesta ja stressistä.

Teksti:
Roosa Roivainen
Kuvat:
Sampo Korhonen

– Olen saanut paljon lohtua vanhoista valokuvista, Satu Hassi sanoo Kotilieden haastattelussa.

Kansanedustaja Satu Hassi, 71, jäi leskeksi, kun puoliso Jukka Valjakka menehtyi ALS-tautiin vuonna 2021. Satu toimi miehensä omaishoitajana tämän kuolemaan asti. Kotilieden haastattelussa Satu kertoo pikku hiljaa palautuvansa vuosia kestäneestä uupumuksesta ja stressistä.

Kansanedustaja Satu Hassi menetti puolisonsa Jukka Valjakan puolitoista vuotta sitten. Jukka sairasti Parkinsonin tautia yli kymmenen vuotta, ja syksyllä 2020 hänellä diagnosoitiin ALS-tauti.

Lue myös: Tämä joulu on ensimmäinen, jonka Satu Hassi viettää leskenä: ”Outouden tunne oli voimakkaimmillaan heti Jukan kuoleman jälkeen”

Kotilieden haastattelussa Satu puhuu yksin jäämisestä ja uupumuksesta, johon hän havahtui toimittuaan miehensä omaishoitajana useiden vuosien ajan. Välillä Satu kertoo miettineensä, miten pitkään hän enää jaksaisi.

Olin Jukan omaishoitaja, vaikka en virallista statusta hakenutkaan. Jatkoin silti kansanedustajan työtä”, Satu kertoo Kotiliedelle.

”Osallistuin paljon kokouksiin etänä ja jos olin poissa, sukulainen päivysti meillä. Yöt hoidin Jukkaa. Se oli uuvuttavaa ja väsyin.”

Vuosien stressi purkautuu hiljalleen

Uupumus on oireillut Satun mukaan esimerkiksi siten, ettei hän ole pariin vuoteen jaksanut miettiä, mitä pukee yllensä.

”Eduskunnassakin olen pitkiä aikoja vain vuorotellut kahta vaatetta.  Kai vuosien stressi purkautuu hiljalleen.”

Leskeksi jäätyään Satu on kamppaillut ajoittain myös ikävän syyllisyyden tunteen kanssa.

Välillä mietin, olisiko pitänyt jaksaa enemmän”, Satu pohtii Kotilieden haastattelussa.

Suruprosessin aikana Satu on saanut apua vertaistuesta. Keskustelut muiden pitkäaikaissairauteen menehtyneiden läheisten kanssa ovat helpottaneet tunteiden käsittelyä.

”Moni muukin kokee riittämättömyyttä, ja siihenhän se johtaa, kun potilaat halutaan saada pysymään omaisten vastuulla mahdollisimman pitkään.”

Lue Satu Hassin koko haastattelu Kotiliedestä!

X