Somevaikuttaja Alexa Dagmar ja Irene-äiti: ”Välillämme ei ole tabuja”

Mitä ajattelee äiti, kun aikuinen tytär rakentaa tulevaisuutensa somen varaan? Alexa Dagmar, 27, on yksi Suomen seuratuimmista some-ammattilaisista. Hänen äitinsä, yrittäjä Irene Lemmetti-Haaranen, 59, on asian kanssa sinut. – Alexa on tekijä. En itsekään ollut kiinnostunut opiskelemisesta.

Tiedätkö, mikä on Satisfyer Pro 2?

Minä en tiennyt, ennen kuin kuuntelin Alexa Dagmarin ja hänen ystävänsä Linda Juholan Nonsense-podcastia. Osassa 67 nuoret naiset puhuvat itsetyydytyksestä. Satisfyer Pro 2 on klitorista stimuloiva vibraattori, jota ilman ei ilmeisesti kannattaisi olla. Kaiken muun hyvän lisäksi vekotin on kuulemma aivan kasvoharjan näköinen, joten sen voi huoleti jättää näkyville melkein mihin vain.

Nonsensea ryhdyin kuuntelemaan valmistautuessani tämän haastattelun tekemiseen. En harmikseni kuulu enää nuorten naisten kohderyhmään, mutta jäin koukkuun. Kun Alexa ja Linda puhuvat vaikeista aiheista, kuten seksistä tai ulkonäköpaineista, he rentoutuvat, pääsevät asian ytimeen, ovat hyviä puhujia ja hauskoja kuunnella.

Alexa on myös yksi Suomen tunnetuimmista lifestyle-bloggaajista. Hän aloitti nimeään kantavan blogin heti päästyään ylioppilaaksi kahdeksan vuotta sitten. Nyt hän on yrittäjä ja uuden median ammattilainen, joka pyörittää somekanaviaan yli 250 000 euron vuosiliikevaihdolla.

Alexan äiti Irene Lemmetti-Haaranen on myös yrittäjä. Hän perusti Helsingin ydinkeskustaan sisustusliike Zarron 30 vuotta sitten. Irene ei peittele sitä, että vaikka hän itsekin on tekijä henkeen ja vereen, tyttären sometaidot ja tuoreet näkemykset ovat olleet myös Zarron menestykselle tärkeitä. Äiti on tyttärestään ylpeä.

Entä mitä Irene ajattelee, kun Alexa kertoo seksimieltymyksistään julkisesti sadoille tuhansille kuulijoille?

– Antaa palaa vaan. Olen kyllä aika yllättynyt Alexan ja Lindan saaman hyvän palautteen määrästä. Luulin, että seksistä on puhuttu jo niin paljon, ettei mitään uutta sanottavaa enää olisi. Se näyttää kuitenkin edelleen olevan tosi tärkeä aihe, jossa kaivataan vertaistukea.

”Äiti on aina painottanut minulle, että emme ole ystäviä”

Äiti ja tytär istuvat mustalla nahkasohvalla Alexan lapsuudenkodissa Helsingin Punavuoressa. Irene on asunut tässä samassa asunnossa jo yli kolme vuosikymmentä. Juuri nyt tunnelma on hieman jäätävä.

Alexa ehti paikalle vähän myöhässä. Kun hän saapui, Irene huikkasi eteiseen, että tule nyt kertomaan, millaisia traumoja sinulla on. Silloin Alexa veti henkisestä käsijarrusta.

– Ei ole mitään traumoja. Millaista juttua tässä on oikein tarkoitus tehdä?

Hetken keskustelulla tilanne laukeaa, ja pian jo väännämme yhdessä karmivia kohuotsikoita pahoista isäpuolista. Nauramme päälle. Alexan vanhemmat erosivat tyttären ollessa nelivuo- tias, mutta pahoja isäpuolia ei ole ollut. Eikä nyt olla kohuotsikkojahdissa, vaan pohtimassa äidin ja tyttären suhdetta.

– Äiti on aina painottanut minulle, että emme ole ystäviä. Olemme äiti ja tytär, ja siihen liittyy jonkinlainen auktoriteetti, Alexa sanoo.

– Se ei tarkoita, etteikö meillä olisi kivaa yhdessä. En kuitenkaan tavoittele nuoruutta Alexan tai hänen ystäviensä kautta. En voisi kuvitella esimerkiksi bailaavani heidän kanssaan, Irene selittää.

”Välillämme ei ole tabuja”

”Äiti on ihan superfiksu! Olen aina jutellut paljon ihmissuhdeasioista hänen kanssaan.”

Näin Alexa sanoi pari vuotta sitten haastattelussa ja sai jokaisen äidin sydämen väpättämään.

– Meidän välillämme ei ole tabuja. Olemme aina olleet läheisiä. Mitä tapahtuukin, riennämme edelleen kertomaan siitä heti toisillemme, molemmat sanovat nyt.

Vaikka Irene ei jaksakaan kuunnella Nonsense-podin kaikkia seksijaksoja, hän voisi silti hyvin keskustella aiheesta tyttärensä kanssa.

– Seksistä voi puhua monella tasolla. Emme jaa toisillemme sitä, mitä makuuhuoneissamme tapahtuu, mutta emme peittele, että seksi on luonnollinen osa elämää, Alexa sanoo.

Hän on esitellyt Irenen myös someseuraajilleen ja haastatellut tätä Youtube-videolla. Ja mikä silloin olikaan aihe: äidin ja tyttären hyvä suhde! Kun Alexa pääsi aikakauslehden kanteen, videolle tallentui myös herkkä hetki, kun Irene sai kansikuvan nähtäväkseen ensi kerran.

– Yhden puolen vuoden jakson olin Alexasta hieman huolissani, kun hän oli teini. Silloinkin ongelmat menivät ohi itsestään, Irene muistelee.

– Luulen, että Alexa eli teini-iän, joka muistutti aika paljon omaa nuoruuttani. Sen takia ymmärsimme toisiamme ja meillä oli keskenämme vähemmän salattavaa kuin vaikka minulla ja omalla äidilläni aikoinaan. Oma äitini on selvästi eri aikakauden ihminen.

Yrittäjiä kolmessa polvessa

Irenen puheessa kuuluu edelleen varsinaissuomalainen nuotti. Hän vietti varhaisnuoruutensa Laitilassa. Myös Irenen äiti oli yrittäjä. Hän piti vuosikymmenten ajan isoa lasten ja nuorten vaateliikettä.

– Äidillä oli 250 neliön liiketila täynnä tavaraa. Hän oli hyvä kauppias, jonka luo tultiin ostoksille Turusta saakka.

Irene pääsi lapsena äitinsä mukana usein ostotapahtumiin ja oli sovitusmallina, kun äiti valitsi vaatteita kauppaansa. Usein äiti innostui tilaamaan hänelle jotakin spesiaalia, jota ei tullut liikkeeseen myyntiin.

– Kiinnostuin muodista jo lapsena enkä koskaan pelännyt pukeutua eri tavalla kuin muut. Päinvastoin halusin rohkeita ja näyttäviä vaatteita. Teininä matkustin Turkuun ostoksille. Siellä oli muun muassa Magazine-niminen kauppa, josta ostin afgaaniturkin ja kirjailtuja intianpuuvillapaitoja.

Niin ihania kuin vaatteet Irenen mielestä vielä tänäkin päivänä ovat, kauppiaana hän sai rokotuksen.

– Näin, miten suhdanneherkkää vaatebisnes on. Varastossa saattoi olla kymmenillä tuhansilla markoilla pakkashaalareita, ja sitten tuli leuto talvi. Päätin jo nuorena, että en ikinä perusta vaatekauppaa.

Irene lähti nuorena pikkukaupungista Tukholmaan

– Äiti on ollut peloton ja villi nuoruudessaan, Alexa tuumaa.

– Onhan se nyt aika villiä lähteä pikkukaupungista Tukholmaan ja muuttaa sitten Helsinkiin, jossa ei tunne ketään. Minun turvaverkkoni sen sijaan on ollut täällä valmiina, hän jatkaa.

Irene valmistui keskikoulun jälkeen merkonomiksi. Hän naurahtaa, että muuttaessaan 22-vuotiaana Helsinkiin hän oli käynyt pääkaupungissa elämänsä aikana vain pari kertaa – nekin kerrat perheen kanssa Linnanmäellä.

Elämänkokemusta nuorella naisella oli kuitenkin jo Kööpenhaminasta ja Tukholmasta.

– Halusin Laitilasta nopeasti maailmalle. Tukholmassa mietin usein, että miksi en ollut syntynyt sinne.

Irene sai työpaikan helsinkiläisestä vaateagentuurista. Myöhemmin hän työskenteli 1980-luvun nuorisomuodin mekassa eli Mic Macissa ja toimistosihteerinä Laila Snellmanin Paparazzi-mallitoimistossa. Takaraivossa iti ajatus omasta yrityksestä.

– Innostuin sisustamisesta, kun ostin oman asunnon. Halusin tavaroita, joita en löytänyt Helsingistä, ja niin päätin perustaa sisustusliikkeen. Myin alkuun muun muassa vanhoja, kunnostettuja funkis-huonekaluja. Edelleen asiakkaat käyvät kiittelemässä niitä.

”En ole koskaan ajatellut, että lapsillani täytyisi olla akateemiset tutkinnot”

Alexa aloitti blogin 2011.

– Lähimmät ystäväni eivät olleet yhtä kiinnostuneita vaatteista kuin minä. Kaipasin yhteisöä, jonka kanssa jakaisin ajatuksiani. Tykkäsin myös ottaa valokuvia.

Heti ensimmäisillä Alexa Dagmarin postauksilla oli yli 2 000 lukijaa. Kuukauden kuluttua seuraajia oli jo 20 000. Alexa oli osunut suoneen.

– En oikein vieläkään tiedä, mitä tein oikein. Siitä kaikki kuitenkin lähti. Perustin toimi- nimen jo puolen vuoden kuluttua.

Nykyisin somevaikuttajat ovat jatkuvasti läsnä monessa kanavassa. He päivittävät Instagramia ja tekevät videoita. Podcastia Alexa ja Linda ovat tehneet kohta sadan jakson verran.

– Tavoitan kanavillani noin 150 000 ihmistä viikossa. Podeja on kuunneltu jo yli kolme miljoonaa kertaa, Alexa kertoo.

Hän on Suomessa ensimmäisiä, jotka pystyivät tekemään somesta itselleen työn. Palkkansa hän saa yrityksiltä, joiden tuotteista kanavissaan kertoo.

Digitaalinen maailma ja netti muuttuvat nopeasti, eikä kukaan tiedä varmasti, mitä tapahtuu puolen vuoden kuluttua. Eikö äitiä huoleta, kun tytär jättää väliin opinnot, joilla voisi myöhemmin olla merkitystä?

– Alexa on ollut aina kova tekijä. Minulla on vahva usko siihen, että hän oppii tehdessään ja pärjää. Työelämän murroksessa syntyy uusia ammatteja ja tapoja tehdä työtä. En ole koskaan ajatellut, että lapsillani täytyisi olla akateemiset tutkinnot. En itsekään ollut kiinnostunut opiskelemisesta. En halunnut edes lukioon, Irene vastaa.

Alexalta kysytään usein, mitä hän uskoo tekevänsä kymmenen vuoden kuluttua.

– Tunnen itseni yrittäjäksi. Toivon, että minulla on silloin ainakin viisi omaa yritystä. Yksi niistä on ehkä Zarro. Muut voisivat liittyä brändien kehittämiseen ja niiden hallintaan.

”Tunnistin ADHD-oireet itsessäni”

Perhepiirissä Alexaa on pidetty aina hyvin temperamenttisena. Hän oli jo pienenä impulsiivinen innostuja, joka tukka hulmuten paineli toteuttamaan ideoitaan.

Koska Alexa sai asioita aikaiseksi ja pärjäsi koulussa, kukaan ei huolestunut hänestä. Kun hän aloitti lukion, hän huolestui itse, koska ei mielestään pystynyt keskittymään opintoihin. Se oli turhauttavaa.

Hän päätti siirtyä aikuislukioon, jossa kursseja oli vähemmän ja opiskelu aikuisten kanssa rauhallista. Päivisin hän oli töissä vaateliikkeessä, viikonloppuisin Zarrossa.

– Todellisuudessa päässäni on ollut aina jatkuva kaaos. Mitä enemmän luin ja kuulin ADHD-oireista, sitä selvemmin tunnistin ne itsessäni. Olen edelleen lyhytjännitteinen, sotken asioita ja hukkailen koko ajan tavaroita.

Tänä vuonna Alexa päätti ottaa asiasta selvän. Hänet testattiin, ja omat epäilyt osoittautuivat oikeiksi: hänellä on ADHD.

– Jälkeenpäin voi miettiä, olisiko esimerkiksi koulunkäyntini ollut helpompaa, jos oireet olisi tunnistettu aikaisemmin ja olisin saanut niihin lääkkeet. En kuitenkaan halua puhua vain lääkkeiden puolesta. Jokaisen on tehtävä omat ratkaisunsa. Moni saa avun rauhattomuuteen esimerkiksi urheilusta.

”Alexa ottaa isompia riskejä kuin minä”

Yhteisiksi ominaisuuksikseen Irene ja Alexa tunnistavat määrätietoisuuden ja omalle intohimolle omistautumisen. Kumpikaan ei katso kelloa tehdessään töitä.

– Alexa ottaa isompia riskejä. Minä olen harkitsevampi ja pyrin minimoimaan riskit, Irene sanoo.

Äidin aina osoittama luottamus on ollut Alexalle kannustavaa. Pyytämättä äiti ei ole yrittänyt häntä neuvoa – paitsi kerran, ja silloin saamastaan neuvosta Alexa on ikuisesti kiitollinen.

– Jo kohta kymmenen vuotta sitten äiti sanoi, että osta asunto. Olin silloin omasta mielestäni vielä täysi lapsi, ja ajatus tuntui mahdottomalta. Noudatin kuitenkin neuvoa ja ostin remontoitavan asunnon.

– Nyt olen jo pari kertaa tehnyt asuntokaupalla hyvän voiton, ja asunnoista on tullut minulle ja miehelleni suorastaan harrastus.

Paraikaa Alexa asuu miehensä kanssa vuokralla. Uusi remppakohde odottaa tarvittavia lupia. Ehkä remonttibisnes on yksi Alexan tulevaisuuden ammateista.