Ihmiset ja suhteet

Statusstressi – rakkauden kaipuuta esineiden sijaan

Teksti: Anna.fi

Brittiläis-sveitsiläisen filosofin Alain de Bottonin mukaan länsimaiset ihmiset kärsivät statusstressistä, oman aseman jatkuvasta vertailusta muihin. Pohjimmiltaan on kyse rakkauden tavoittelusta.

Statusstressi - rakkauden kaipuuta esineiden sijaan

Mainoksissa kurkitaan naapureiden pihalle, ja katsotaan mitä naapurit ovat taasen hankkineet. Eiväthän he voi olla kaikessa parempia, eiväthän? Filosofi Alain de Bottonin mukaan kyse ei ole kilpailusta tai perisuomalaisesta kateuden tunteesta. Brittiläis-sveitsiläinen Cambridgesta valmistunut de Botton painottaa kirjassaan ”Status Anxiety”, että kyse on statusstressistä, josta kärsii valtaosa länsimaailman asukkaista.

Statusstressi tarkoittaa sitä, että itseä verrataan koko ajan muihin, omia suorituksia ja omaa menestystä suhteutetaan toisten menestykseen. Menestys on ensi sijassa materiaalista laatua. De Botton vertaa egoamme ilmapalloon, jota puhkoo toisten onnistuminen. Tarvitsemme ihailua ja vahvistusta pysyäksemme ilmassa.

Eräs statusstressin piirre on se, että kuka tahansa kroisos ei saa verenpainetta nousemaan.
Bill Gatesin miljoonat tai filmitähtien loistokkaat kodit Beverly Hillsissä eivät herätä sellaisia tunteita kuin naapurin auto. Vertaamme itseämme vain läheisiimme, heihin joista pidämme, ja joihin samaistumme.

Tasa-arvo tuo stressiä

Entisaikaan ihmisiä stressasivat lehmien määrä navetassa tai vaikkapa käydyt kouluvuodet. Statusstressin kohteet ovat vaihtuneet: vuonna 2005 akuutin stressin aiheuttavat autot, sisustus ja vaatteet. Ilmiö ei ole de Bottonin mukaan mitenkään uusi, vaan se on syntynyt demokraattisen yhteiskunnan idean myötä. Yhteiskunta, jonne ihmiset syntyvät tasa-arvoisina, ainakin näennäisesti samoin mahdollisuuksin, kätkee sisäänsä yksinkertaisen matemaattisen yhtälön: jos kaikilla on mahdollisuus onnistua, on onnistuminen ennen kaikkea kiinni jokaisen ihmisen henkilökohtaisista ominaisuuksista ja valmiuksista.

Koska menestys tuo rahaa ja rahalla saa tavaraa, tulee esineistä todiste onnekkaista ominaisuuksista – jotka puolestaan tekevät ihmisen rakastamisen arvoiseksi. De Botton kritisoi ”rääsyistä rikkauksiin” -tyyppisiä menestystarinoita, jotka tuottavat illuusion siitä, että kaikki on kiinni itsestä. Sääty-yhteiskunnassa jokainen tiesi paikkansa. Nykyisin tiedämme, mitä eroa on menestyvän ja ei-menestyvän elämän välillä.

Statuksen tavoittelu on de Bottonin mukaan rakkauden kaipuuta. Tavoittelemme kahta rakkaussuhdetta, joista ensimmäinen on eroottinen ja liittyy perheen perustamiseen. Toinen rakkaussuhde on vaikeampi: asetamme itsemme alttiiksi maailman hyväksynnälle. Onnistumalla ja saamalla materiaa olemme saavuttaneet sen rakkauden. Korkean statuksen ja himoitun materian saavuttanut on todistanut olevansa rakkauden arvoinen. Toisin sanoen uusien parveke- kalusteiden valinta on kilpailua rakkaudesta. Toisaalta raha, rakkaus ja onni eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Rakastuvathan nykyajan prinsessat välillä sikopaimeniinkin.

Filosofiaa tunteva de Botton kertoo olevansa realisti. ” Emme enää elä luokkayhteiskunnassa. Media on täynnä tarinoita siitä, miten kaikista voi tulla mitä tahansa. Entä jos emme yllä samaan? Ennen oli kirkko keskellä kylää, nyt siellä on pankki”, de Botton kirjoittaa.

Muiden arvostukset – vähät niistä

Statusstressin lientymiseen de Botton ei suhtaudu kovin optimistisesti. Statuksen kohde voi vaihdella, mutta kulutusinto ei laannu. Merkkivaatteet ovat jo kaikkien ulottuvilla, mutta usein ne, jotka tienaavat vähiten, laittavat niihin eniten rahaa. Statuskiinnostus siirtyy esineistä vapaa-aikaan, ruokaan, juomaan ja matkusteluun. Statusstressi kuuluu Bottonin mielestä osaksi hyvää länsimäistä elämää, ja se tulee hyväksyä. Sen voi selättää puhumalla siitä.

Filosofi de Botton, 36-vuotias sveitsiläissyntyinen, nykyisin Lontoossa asuva pukuun pukeutuva herrasmies, näkee totaaliseen statusstressistä vapautumiseen kaksi vaihtoehtoa. Joko työskennellään yhä kovemmin, jotta häikäistään naapurusto omaisuudella. Tai sitten yksinkertaisesti päätetään olla välittämättä. Toisten arvostukset eivät ole sen väärti, että niiden vuoksi tarvitsisi ponnistella, joten miksi ihmeessä kuunnella?

De Bottonin reseptit statusstressiin:

– Hanki asioihin perspektiiviä, lue historiaa. Statusvaateet muuttuvat jatkuvasti. 1970- luvulla ihannoitiin Twiggyä, 1990- luvulla jumaloitiin Pamela Anderssonia.

– Inspiroidu boheemeista: dadaisteista ja taiteilijoista, vihreistä ja punkkareista ja muista rajanrikkojista.

– Mieti mikä on sinulle todella tärkeää.

– Hakeudu luontoon.

– Hakeudu taiteen pariin.

– Älä välitä muista, tunne itsesi.

Teksti: Laura Parkkinen / A4 Media Oy (6.9.2005)

X