Me too -liikehdintä ei ole alakohtainen keskustelu, vaan koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö.
Ihmissuhteet

#suomirapstoo, #punkstoo ja #metaltoo muistuttivat jälleen Me too -keskustelun tärkeydestä – tutkija: ”Se on auttanut meitä kaikkia huomaamaan, kuinka paljon naisvihaa on”

Tutkija Tuija Saresman mukaan Me too -liikehdintä kertoo syvälle yhteiskuntaan pesiytyneestä naisvihasta. – Sosiaalinen media on sillä tavalla tärkeässä roolissa, että se pitää asiaa esillä koko ajan.
Teksti: Lotta Pellas Kuvat: iStock

Naisvihaa, seksuaalista häirintää ja ahdistelua vastustamaan noussut Me too -liike tuli Suomeen vuonna 2017. Ala toisensa jälkeen on osallistunut keskusteluun. Viimeisimpänä naisiin kohdistuvaa ongelmallista ja loukkaavaa käytöstä on käyty läpi musiikkimaailmassa. Keskustelun väylänä on toiminut Instagram, josta on voinut lukea uhrien kokemuksia.

Nykykulttuurin tutkimuksen yliopistonlehtori Tuija Saresma Jyväskylän yliopistosta sanoo, että sosiaalinen media on tehokas keskustelun ylläpitämisen kanava. Hänen mukaansa keskustelua tullaan käymään niin kauan kuin sille on tarvetta.

– Sosiaalinen media on sillä tavalla tärkeässä roolissa, että se pitää asiaa esillä koko ajan. Uskon, että tässä kohtaa ei voida hirveästi enää ottaa takapakkia.

Me too -liike ravistelee myös musiikkialaa. Ihmiset ovat jakaneet kokemuksiaan Instagramissa.

Kesällä 2021 puheenaiheeksi on noussut etenkin musiikkipiireissä tapahtuva misogynia eli naisviha.

Aihetta on käsitelty vilkkaasti esimerkiksi toimittaja Ina Mikkolan ja artisti Fanni Noroilan perustaman suomirapstoo-nimisen Instagram-tilin alla. Tilillä Mikkola ja Noroila ovat nostaneet esiin suomalaisissa hip hop – ja rap-piireissä tapahtunutta ja tapahtuvaa ongelmallista käytöstä.

Mikkola ja Noroila myös kertoivat suomirapstoo-tilin tiedoissa avoimesti olevansa tilin perustajia, jotta ihmiset kokisivat kokemuksiensa jakamisen olevan turvallista. Mikkolan ja Noroilan mukaan ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on tärkeää luoda monenlaisia kanavia ja väyliä aiheen käsittelylle.

Suomirapstoo-tilin lisäksi keskustelua on käyty ja käydään muillakin Instagram-tileillä. Myös punkstoo ja metaltoo -nimiset tilit ovat nostaneet esille ihmisten kokemaa epäasiallista kohtelua punk- ja metallimusiikin alalla. Punkstoo-tilin päivittäminen on sittemmin lopetettu. Tilin ylläpitäjät kertovat ainoassa tilille jätetyssä päivityksessä, että heidän tavoitteensa on saavutettu ja keskustelu genren sisäisistä ongelmista on aloitettu.

Lue myös: Mira Luoti teininä kokemastaan seksuaalisesta ahdistelusta: ”Vasta nyt olen päässyt käsittelemään traumaani”

Yleisesti hyväksytty toimintapa, jonka pitää muuttua

Suomirapstoo-tilin ylläpitäjät Mikkola, Noroila ja toimittaja Saara Sarvas ovat jakaneet ihmisten kokemuksia muun muassa seksuaalisesta häirinnästä, seksuaalisesta ahdistelusta ja raiskauksista. Jo muutamassa viikossa kokemuksia kertyi kymmeniä.

Ylläpitäjät kertovat tilillä, että he eivät julkaise kaikkia saamiaan kertomuksia, mutta pyrkivät tuomaan erilaisia kokemuksia esille mahdollisimman moninaisesti. Lisäksi ylläpitäjät toteavat, että jokaisen kertomuksen julkaisemista harkitaan, eivätkä he eivät julkaise henkilöistä tietoja, joiden perusteella henkilöt voitaisiin tunnistaa.

Saresma toivookin musiikkialan Me too -keskustelun tuovan ennen kaikkea muutosta alan käytäntöihin.

– Vaikka on puhuttu pitkään, että musiikkipiireissäkin on seksuaalista häirintää ja ongelmallista käytöstä, se on tavallaan ollut yleisesti hyväksyttyä. Ei välttämättä edes mikään salaisuus, vaan toimintatapa, jota siellä on ylläpidetty ja sallittu.

Saresma muistuttaa, että Me too -liikehdintä ei ole ainoastaan alakohtaista tai tiettyjen musiikkipiirien keskustelu, vaan koko yhteiskunnan läpäisevä ilmiö. Hänen mukaansa julkinen keskustelu rohkaisee muitakin aloja tuomaan epäasiallista käytöstä esille.

– Pidän Me too -liikehdintää todella tärkeänä: se on auttanut meitä kaikkia huomaamaan, kuinka paljon naisvihaa on.

Me too -liikehdintä saa aikaan konkreettisia muutoksia

Jotta muutoksia saadaan aikaan, pitää Saresman mukaan jokaisen musiikkialan ammattilaisen sitoutua torjumaan epäasiallisen käytöksen hiljaista hyväksymistä ja puuttua ongelmakäytökseen, jos sellaista näkee.

Tähän kannustavat myös esimerkiksi Tuska-festivaalin järjestäjät festareiden Instagram-tilillä. Tuska kerää vuosittain yhteen kymmeniätuhansia metallimusiikin faneja.

Päivityksessään festarijärjestäjät irtisanoutuvat epäasiallisesta käytöksestä. Päivityksessä kerrotaan, että vuonna 2022 järjestettäville festivaaleille Tuskaan tulee häirintäyhteyshenkilö. Lisäksi järjestäjät kannustavat ihmisiä puuttumaan vahingolliseen käytökseen festivaalialueen ulkopuolella sekä rohkaisevat vahingollisen toiminnan kohteiksi joutuneita ihmisiä tuomaan kokemuksensa julki.

Saresma uskoo, että musiikkialan keskustelu ryöpsähti juuri nyt siksi, että asenneilmapiiri on muuttunut. Enää tarina siitä, että häirintä tai muu epäasiallinen käytös olisi häirityksi joutuneen oma vika tai seksuaalisen häirinnän kohde itse olisi aiheuttanut häirinnän, ei mene läpi.

– Uskalletaan puhua ilman riskiä siitä, että ainoastaan seksuaalisen häirinnän kohteet joutuvat julkisen paheksunnan kohteiksi. On aika kääntää katse kohteista tekijöihin.

Artistien käytöksellä vaikutusta myös faneihin

Saresman mukaan myös yksittäisten artistien tulee kantaa vastuuta. Artisteilla on vaikutusvaltaa paitsi faneihin, myös levy-yhtiöihin, kaupallisiin toimijoihin ja keikkajärjestäjiin.

– Yksittäisillä artistien kommenteilla saattaa olla normaalia suurempi painoarvo. Faneille artistit ovat suuria idoleita ja heidän käytöksellään on suuri merkitys. Kun tunnetut esiintyjät irtisanoutuvat tällaisesta käytöksestä ja sanovat, että ’tämä ei ole ok’ ja ’minä en tätä hyväksy’, se aiheuttaa myös faneissa sen, että he alkavat miettiä asiaa ja ehkä omaa historiaansa. Mitä heille on saattanut tapahtua tai mihin he ovat valmiita: esimerkiksi sitä, minkälaista kohtelua he suostuvat ottamaan vastaan muusikkojen taholta.

Tutkijan mukaan jokainen musiikkiskenessä mukana oleva voi omalla käytöksellään ja puuttumisellaan estää myrkyllisen kulttuurin läsnäoloa.

– Sitä kautta myrkyllinen kulttuuri alkaa vähitellen kuihtua kasaan. Se, mitä tällä hetkelläkin tapahtuu, näyttäytyy ehkä kymmenen vuoden kuluttua aivan käsittämättömänä – kysytään, miten tällaista on voinut edes tapahtua?

Lue myös: Urheileva nainen oli vuosisata sitten ihmeellinen ilmestys – tasa-arvon rautarouva Kaarina Kari kohautti pukeutumalla hiihtohousuihin

”Naisia musiikintekijöinä on kohdeltu huonosti”

Saresman mukaan Me too -liikehdintä kertoo syvälle yhteiskuntaan pesiytyneestä naisvihasta. Musiikkialalla tämä näkyy muun muassa siten, että naisiin ei suhtauduta musiikintekijöinä ja -kuluttajina yhtä vakavasti kuin miehiin. Yksi konkreettinen askel kohti naisvhan laantumista on muuttaa tätä suhtautumistapaa.

– Naisia musiikintekijöinä on kohdeltu huonosti – epäeettisesti ja väheksyen.

Esimerkiksi laulaja-lauluntekijä Anni Mattila on kertonut Anna-lehdelle kokemastaan vähättelystä musiikkimaailmassa. Mattila oli kirjoittamassa ja tuottamassa Pyhimyksen vuonna 2011 julkaistua Medium-albumia yhdessä Pyhimyksen kanssa. Bändissä myös soittavaa Mattilaa saatettiin kuitenkin keikoilla luulla esimerkiksi bändäriksi.

Lue Annin haastattelu: Anni Mattila on nainen miesartistien takana – nyt hän on valmis astumaan itse parrasvaloihin: ”Elämme tässä patriarkaalisessa systeemissä, johon meidät opetetaan”

Myös faneihin kohdistuvasta huonosta käytöksestä pitää Saresman mukaan puhua.

– Pitäisi päästä eroon siitä ajatuksesta, että sillä tavalla edes voi toimia.

Saresma uskoo, että keikkojen ja festareiden peruminen koronaviruspandemian vuoksi on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että Me too- aiheinen keskustelu musiikkialalla on alkanut.

– On ehkä saatu etäisyyttä ja alettu tajuta, miten väärin itseä on kohdeltu. Kun on joutunut ottamaan etäisyyttä, on pystynyt miettimään, mitä oikeastaan on tapahtunut.

Tutkija Tuija Saresman mukaan hiljaisuuden kulttuuri on ohi.

Jotta konkreettisia muutoksia saadaan aikaan, pitää Saresman mukaan ottaa huomioon myös lainsäädäntö.

Yhteiskunnan rakenteet ja yksittäisen ihmisen toiminta tukevat Saresman mukaan toisiaan – rakenteet mahdollistavat ihmisen toiminnan ja ihmisen toiminta vahvistaa rakenteita.

– On erittäin tärkeää, että esimerkiksi politiikan huipulla toimivat tuomitsevat seksuaalisen häirinnän. Kun aletaan nähdä rakenteellinen ongelma ja puututaan siihen ottamalla lainsäädäntö käyttöön, se vaikuttaa ihmisten toimintaan.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on esittänyt, että sukupuoli lisättäisiin rangaistuksen koventamisperusteeksi lakiin. Tällä hetkellä hallituksen esitys on eduskunnan lakivaliokunnan käsittelyssä.

Tärkeintä on kysyä, miksi?

Jotta epäasiallinen käytös saataisiin loppumaan ja Me too -liike vaikuttamaan yhteiskunnassa konkreettisesti, meidän pitää Saresman mukaan kysyä itseltämme ja toisiltamme erityisesti yksi kysymys: Miksi?

– Miksi minä käytän valtaa tällä tavalla esimerkiksi faneihini? Mitä saan siitä itse? Miten hyödyn? Ja toisaalta: Miksi suostun tällaiseen?  Toivon, että sekä artistit että fanit pysähtyvät oikeasti kysymään, miksi tätä tapahtuu? Miten on ollut mahdollista, että naisia on kohdeltu tällä tavalla?

Saresma kehottaa pohtimaan kysymystä myös yhteiskunnallisella tasolla: Miksi yhteiskunta mahdollistaa sen, että eri sukupuolia kohdellaan eri tavoin? Miksi ongelmaa ei ole otettu vakavasti aikaisemmin? Miksi ihmiset ovat sulkeneet silmänsä?

Vain näin voidaan Saresman mukaan löytää keinoja epäasiallisen käytöksen ja syrjivien rakenteiden purkamiseen.

.
X