Petra Stolt, Emilia Särkiniemi, Jenna Pahlman ja Meri Hulkkonen tapaavat ruoan merkeissä.
Ihmissuhteet

Syöpähoitojen sairausloma teki perheellisenkin päivistä yksinäisiä, kunnes Emilia, 38, lähetti tunnustelevan sähköpostin – ”Kun aikuinen kohtaa omanhenkisen ihmisen, ystävyydestä tulee syvää”

Elämäntilanne voi mullistaa sosiaalista elämää. Emilia Särkiniemi kaipasi syövästä toipuessaan uusien ihmissuhteiden solmimista.
Teksti: Virve Järvinen Kuvat: Sara Pihlaja

Päivät yksin kissan kanssa kävivät pitkiksi. Mies ja ystävät olivat töissä, kun tamperelainen Emilia Särkiniemi, 38, kymmenisen vuotta sitten toipui kotonaan syövästä.

Ystävien puhelut ja kyläilyt lievittivät yksinäisyyttä, mutta arkeen jäi vielä monta tyhjää tuntia, ja Emilia kaipasi niihin konkreettista tekemistä samanhenkisten ihmisten kanssa. Syöpähoidot tiukkoine aikatauluineen olivat ohi, ja voimat alkoivat pikkuhiljaa palautua. Sairausloma oli lopuillaan, työhönpaluu lähestyi.

– Siirtymä pitkältä sairauslomalta suoraan työyhteisöön olisi ollut liian raju. Tarvitsin välivaiheen ja yhteisön, jossa totutella tulevaan, Emilia sanoo.

Hän muisti nuorekkaiden naisten uudesta marttatoimintaryhmästä, ”Vauhtimartoista”, lukemansa lehtijutut. Media oli kiinnostunut ryhmästä, jonka toiminta kumosi perinteisiä marttamyyttejä.

– Pidän käsillä tekemisestä ja olin miettinyt aiemminkin marttoja minulle sopivana yhteisönä, mutta opiskeluvuosina marttailulle ei ollut aikaa.

Emilia laittoi Vauhtimarttoihin tunnustelevan sähköpostin. Vastausviestissä hänet toivotettiin tervetulleeksi marttailtaan tutustumaan ryhmäläisiin.

– Vaati rohkeutta mennä uutena uuteen joukkoon. Onneksi löysin joukosta yliopistolta tutut kasvot.

Tutuille kasvoille oli helpompi mennä juttelemaan. Marttojen toimintaperiaate eli yhdessä tekeminen joudutti myös tutustumista.

– Vauhtimartoissa ei istuta kahvittelemassa ja kutomassa sukkaa, vaan tehdään asioita. On helpompi sulautua joukkoon, jossa ei tarvitse vain istua ja miettiä fiksua sanottavaa, Emilia kertoo.

Heti ensimmäisen marttaillan jälkeen Emilia varasi kalenteristaan parittomat maanantait Vauhtimartoille. Ryhmä kokkasi, askarteli, liikkui ja retkeili. Naiset opettelivat yhdessä uusia taitoja, kuten citykanojen hoitoa, potkunyrkkeilyä ja yrttiviljelyä.

Kokkausillan teemana on Italia, ja ruoaksi valmistuu kesäkurpitsavuokaa.

Kokkausillan teemana on Italia, ja ruoaksi valmistuu kesäkurpitsavuokaa.

– Martat ovat uteliaita ja halukkaita oppimaan uutta kokeilemalla ja tekemällä. Se sopii minulle, sillä haluan tutustua vähän kaikkeen.

Vauhtimarttojen iso ryhmä on jakautunut pienempiin kerhoihin, kuten lukupiiriin ja askartelukerhoon. Kerhot kokoontuvat marttojen kodeissa kutsusta silloin, kun tilaisuuden koolle kutsujalle sopii.

”Kun aikuinen kohtaa omanhenkisen ihmisen, ystävyydestä tulee syvää.”

– Askartelukerhossa oli kolme muita innokkaampaa harrastajaa. He olivat mukana joka kerta ja jäivät usein viimeiseksi paikalle siivoamaan jälkiä – ja minä vielä vihreänä marttana liityin seuraan.

Aika pian Emilia, Petra, Meri ja Jenna alkoivat pitää yhteyttä askartelukerhon ulkopuolella.

– Tapaamiset liittyivät ja liittyvät yhä usein ruokaan. Kokkaamme yhdessä tai järjestämme nyyttikestit. Joskus käymme ulkona syömässä.

”Toivottavasti olen edes puoliksi yhtä hyvä ystävä”

Jotta yhteiset tapaamiset eivät jäisi kiireen alle, tapaamisella sovitaan aina seuraavasta kokoontumisesta. Tapaamisten välissä naiset viestittelevät WhatsApp-ryhmässä.

– Vaikka viesti kohdistuisi yhdelle, se jaetaan kaikille.

Opiskeluvuosiensa aikana Emilia koki ystävyyssuhteiden solmimisen helpoksi eri tapahtumissa ja riennoissa.

– Nuorena yhteys ikätovereihin syntyy vaivatta, sillä yhdistäviä tekijöitä on paljon.

Aikuisella on vähemmän ehdokkaita, joista löytää samalla aaltopituudella oleva ystävä.

– Kun aikuinen kohtaa omanhenkisen ihmisen, ystävyydestä tulee syvää.

Emilia (vas.) ja Meri Hulkkonen juhlimassa 120-vuotiasta Tampereen Marttayhdistystä keväällä 2019.

Emilia (vas.) ja Meri Hulkkonen juhlimassa 120-vuotiasta Tampereen Marttayhdistystä keväällä 2019.

Petra, Meri ja Jenna ovat samanlaisia käytännön ihmisiä kuin Emilia. Jos yksi ystävistä tarvitsee apua, toiset käärivät aikailematta hihansa ja tarttuvat toimeen.

Jokin aikaa sitten Emilia sai luottamustoimeensa liittyvän tehtävän emännöidä kotonaan isoa vierasjoukkoa. Kotona oli kaaos ja töissä stressaava tilanne. Viesti WhatsApp-ryhmään ratkaisi tilanteen. Muutamassa tunnissa marttaystävät laittoivat Emilian kodin vieraskuntoon: Meri istutti kesäkukat ja somisti terassin, Petra siivosi ja Jenna kokkasi.

– Toivottavasti pystyn olemaan ystävilleni edes puoliksi yhtä hyvä ystävä kuin he ovat minulle.

X