Tunnetko jo termin inspiraatioporno? Tätä se tarkoittaa – vammaiset kertovat heitä alentavasta käytöksestä

Kokemuskouluttaja Anna Giss sanoo, että inspiraatioporno luo stereotypioita, eikä se siksi ole hyväksyttävää. – Inspiraatioporno on alentuvaa käytöstä.

Oletko jo törmännyt sanaan inspiraatioporno? Termillä tarkoitetaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettavia kuvia, joissa vammaiset urheilevat proteeseistaan tai pyörätuoleistaan huolimatta, ja kuviin on liitetty voimalauseita, kuten ”mikä on sinun tekosyysi” tai ”ainoa vamma on asennevamma”.

– Tuollaisten kuvien tarkoitus on aiheuttaa ei-vammaisissa tunne, että vau – nyt pitää lähteä lenkille, kun tuo toinenkin lenkkeilee, vaikka sillä ei edes ole jalkoja. Vau-efektiä ei siis aiheuta se, että joku harrastaa jotain siistiä lajia tai on siinä erityisen hyvä, vaan pelkästään se, että harrastaja on vammainen. Inspiraatioporno luo stereotypioita ja siksi se ei ole okei, sanoo suomalainen monivammainen kokemuskouluttaja, opiskelija ja bloggaaja Anna Giss.

– Inspiraatioporno on alentuvaa käytöstä.

Inspiraatiopornossa vammaisen ainoa saavutus on olla vammainen

Inspiraatioporno-termi levisi laajempaan käyttöön vammaisia koskevissa keskusteluissa viimeistään vuonna 2014, kun pyörätuolia käyttävä koomikko ja asianajaja Stella Young piti TED Talk -puheen Australiassa Sydneyssä. Youngin puheen otsikkona oli: ”En ole innoittajasi, kiitos vain”.

Puheessaan Young tuo esiin, että hänestä on mahtavaa, mikäli hän onnistuu työnsä kautta inspiroimaan ihmisiä. Mutta mikäli ei-vammaiselle inspiraatioksi riittää pelkästään hänen vammaisuutensa, hän ei halua toimia kenenkään innoittajana. Tähän mennessä Youngin puhetta on katsottu Youtubessa yli 2,5 miljoonaa kertaa.

– Minulle on tultu sanomaan, että oletpa sä inspiroiva, kun olet kaikesta huolimatta meikannut noin hienosti. Sellaisissa tilanteissa tekisi mieli vastata, että oletpa sä inspiroiva, kun olet pukenut päällesi, Anna Giss sanoo. 

– Vammaisena tuollainen kategorisointi tuntuu inhottavalta. Inspiraatiopornossa vammaisen ainoa saavutus on nimenomaan olla vammainen. Vammaiset saavat olla ja ovatkin inspiroivia silloin, kun he tekevät jotakin sellaista, mikä on saavutus kenelle tahansa.

”Ihmiset katsovat meitä kuin halinalleja”

Anna sairastui kahdeksan vuotta sitten vaikeaan kipusairauteen. Taudinkuvaan kuuluu se, että sairaus pahenee koko ajan, ja tällä hetkellä Anna sairastaa neljää kipuoireyhtymää. Vuosi sitten hän joutui pyörätuoliin.

Sen jälkeen Anna huomasi selvän muutoksen ihmisten käyttäytymisessä.

– Jos olen liikkeellä muiden pyörätuolia käyttävien kavereitteni kanssa, ihmiset katsovat meitä kuin jotain halinalleja ja moikkailevat, vaikka eivät tunne meitä.

– Osa ihmisistä myös haluaa auttaa vaikka väkisin. He saattavat ottaa pyörätuolistani kiinni lupaa kysymättä ja työntää. Se on tietynlaista vallankäyttöä.