Tyttörakkautta konservatiivisessa Sveitsissä

Vaikka hyvännäköiset lesbonaiset paistattelevatkin telkkarissa ja lehtien palstoilla, todellisuudessa yhteiskunnan valtaväestöstä poikkeavat valinnat herättävät vielä närkästystä.

Näin ainakin huippukonservatiivisessa Sveitsissä, jossa poikkeava seksuaalisuus voi sveitsiläisen lesbojärjestön, Losin, (Lesbenorganisation der Schweiz) mukaan viedä jopa työpaikan ja asunnon alta. Naissuhteessa elävä Anne, 31, on huomannut, että poikkeavuus saattaa kuitenkin tehdä ihmisestä henkisesti vahvan.

”Mikä tahansa poikkeavuus, kuten ihonväri tai liikalihavuus vaatii täällä erityistä vahvuutta. Olen huomannut, että sveitsiläiset homoseksuaalit ovat tietoisia itsestään ja hyvin organisoituneita, sanoo Suomessa, Venäjällä ja Saksassa opiskellut sveitsiläinen Anne.

Anne opettaa saksaa kauppakoulussa Bernissä ja toimii Venäjän suurlähetystön yksityistulkkina. Annen naisystävä Liselotte, 35,asuu Zürichissä, mutta matkustaa ympäri maailmaa sveitsiläisen pankin ympäristöjohtajana. Pariskunta on ollut yhdessä vuoden.

Vanhoillisessa pankkimaailmassa työskentelevä Liselotte on pitänyt yksityisen minän erillään työminästään. ”Se johtuu kyllä sveitsiläisen työmaailman luonteesta, työ on asiakeskeistä, eikä toisen reviirille yksinkertaisesti mennä. Etäisyys on samalla kohteliaisuutta. Kättelen päivittäin esimieheni. Titteleitä kunnioitaan, ja voin piiloutua asemani taakse. Koulutetut naiset ovat useimmiten kotona, ja olen ikäni ja asemani takia eräänlainen jäänmurtaja”, Liselotte sanoo.

Maailman ensimmäinen kansanäänestys homosuhteista

Ensi kesänä sveitsiläisten asenteita mitataan. Sveitsissä järjestetään 5. päivä kesäkuuta kansanäänestys, joka on maailman ensimmäinen kansanäänestys homoseksuaalien parisuhteesta. Silloin äänestetään, voivatko kaikki sveitsiläiset homoseksuaalit rekisteröidä parisuhteensa. Zürichissä, Neuchâtelissa ja Genevessä suhteen rekisteröiminen on jo mahdollista. Uurnilla voi olla muutenkin vilkasta, sillä samanaikaisesti sveitsiläiset äänestävät myös EU:n alueella vapaata liikkumista koskevasta Schengenin sopimuksesta.

Miesten väliset homoseksuaaliset suhteet sallittiin Sveitsin viimeistäkin kantonia myöten vuonna 1947. Seksuaalirikoslakiin jäi vielä viettelykielto, jonka mukaan mies ei saanut vietellä 16 – 20 -vuotiasta nuorukaista. Tämä oli ristiriidassa 16- vuoden suojaikävuoden kanssa, mutta kuvastaa hyvin pidättyväistä asennetta homoseksuaalisuuteen. Vuonna 1990 Sveitsin kansanedustuslaitos hyväksyi uuden lain, jossa viettelykielto on kumottu.

Vuonna 1990 berniläinen tuomioistuin joutui erikseen toteamaan, että homopareilla on oikeus suudella julkisella paikalla. Saman kaupungin viranomaiset ovat Losin mukaan tiettävästi pitäneet kortistoa homoseksuaaleiksi tiedetyistä henkilöistä, ja heidän seksuaalisista tavoistaan.

Asenteet muuttuvat

Ahdasmieliset asenteet ovat kuitenkin jonkin verran höltymässä. Geneven kaupunki teki äskettäin vihkosen, jossa esiteltiin gay- Geneveä englanniksi. Suuret huvittelukeskukset kuten Alpeilla sijaitseva Davos järjestävät isoja kabareita homoseksuaaleille. Jo pelkästään amerikkalaiset homoparit tuovat maahan vuosittain noin 30 miljardia frangia.

”Nähdäkseni homoseksuaalisuus ei ole minun sukupolvelleni ongelma, vaikka se ei kovin näkyvä elämänmuoto olekaan. Ahdistusta vähentämään on lisätty tietoa, auttavia puhelimia, kriisipalveluja ja kouluvierailuja. Bernissä ja Zürichissä on aktiivinen klubiskene, yliopistoissa on alan yhdistyksiä ja toimintaa”, Anne kertoo.

Vaikka homoseksuaalien toiminta onkin aktiivista, keski- ikäiset lesbo-naiset loistavat poissaolollaan. Mutta marraskuussa geneveläinen naispoliitikko Marianne Huguenin tuli ulos kaapista ja julisti suorassa televisio-ohjelmassa pitävänsä enemmän naisista. Teko herätti vilkasta keskustelua lehdistössä, ja lisäsi lopulta sosialistin suosiota. ”Lesbot ja homomiehet ovat täällä melko erillään toisistaan. Se johtuu siitä, että miehillä ja naisilla on erilaiset sukupuoliroolit ja maailmat. Naisia määrittävät eniten kirkko, koti ja lapset”, Anne pohtii.

Perhe tukee

Kauniiden alppimaisemien kääntöpuoli on ennakkoluuloisuus kaikkea vierasta kohtaan. Niinpä sveitsiläiset eivät karsasta vain seksuaalisesti poikkeavia, vaan jopa muiden maiden kansalaisia. Lomakkeiden luvatussa maassa rastitetaan ensin, oletko Sveitsin kansalainen. ”Se jaottelee enemmän kuin mikään muu”, Anne sanoo. ”Kuvaavaa oli, että kun kerroin Liselottesta, niin isotätini totesi, luojan kiitos, sveitsiläinen! Sukuni oli vaikeampaa hyväksyä lukioaikainen italialainen poikaystäväni kuin vaalea sveitsitär. Ei-sveitsiläiset ovat b- luokan kansalaisia.”

Ennakkoluulojen keskellä Anne jatkaa oman asiansa puolustamista. Itsenäisen ja vapaamielisen naisen mallin hän on saanut omalta äidiltään, joka on yksityisyrittäjä-kätilö. Anne kertoo, että hänen ystäviensä äideillä ei ole edes omaa pankkitiliä. ”Ranskalaisen isäni ja saksalaisen äitini liittoa pidettiin epäsäätyisenä, ja he joutuivat taistelemaan suhteestaan. Saan perheeltäni siten kaiken tuen.”

Ennakko-oletusten mukaan eläminen ei ole palkitsevaa, vaan tärkeintä on tehdä omannäköisiä valintoja. ”Kulissiliitot kolahtavat kasaan. En anna ympäristön määrittää mitä ja kuka olen, ja toivon, että seuraavalla sukupolvella on helpompaa”, Anne sanoo.

Teksti: Laura Parkkinen / A4 Media Oy (10.3.2005)
Kuva: A4 Media Oy