Ulkomaalaisia Suomessa, osa 3: Kansainvälinen koulu

Maasta toiseen muuttavien perheiden lapset tulevat hyvin toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ja yläaste-ikäiset saattavat puhua viittäkin eri kieltä.

Vuosi sitten perustettu Turun kansainvälinen koulu antaa peruskoulu- ja lukio-opetusta ensisijaisesti Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten perheiden lapsille ja suomalaisille paluumuttajille. Tällä hetkellä yli puolet koulun oppilaista on suomalaisia lapsia, jotka ovat joko paluumuuttajaperheistä tai perheistä, jotka ovat lähivuosien aikana muuttamassa ulkomaille. Koulun opetuskieli on englanti ja opettajat ovat sekä suomalaisia että natiiveja englanninkielisistä maista. Kouluun hyväksytään hakemusten perusteella.

”Kun vanhemmat hakevat lapsilleen meiltä koulupaikkaa, haluamme siinä yhteydessä tarkistaa vanhempien motiivin. Joskus meille saatetaan hakea vain siksi, että ajatellaan kansainvälisessä koulussa opiskelemisen olevan hienoa”, koulun rehtori Vesa Valkila sanoo.

”Jos kyse on siitä, että halutaan vahvistaa äidinkielenään suomea puhuvan lapsen kielitaitoa, niin silloin ns. englantipainotteinen koulu on hänelle oikea paikka. Jos sen sijaan suomalainen perhe on muuttamassa ulkomaille, niin silloin kansainvälinen koulu on perusteltu valinta suomenkielisellekin lapselle.”

Turun kansainvälinen koulu kuuluu IB-organsiaatioon, jonka kouluja löytyy 120 eri maasta. Turussa noudatetaan suomalaista opetussuunnitelmaa, mutta painotukset ovat kansainvälisten PYP-, MYP- ja IB-opetusohjelmien mukaisia. Tällä pyritään takaamaan, että maasta toiseen suhaavien perheiden lapset saisivat mahdollisimman yhdenmukaisen koulutuksen.

Monikulttuurisuus ei ole tuottanut ongelmia

Oppilaita Turun koulussa on noin 110. Suurin osa ulkomaalaisista lapsista on kotoisin Yhdysvalloista ja Englannista, mutta lisäksi koulussa opiskelee mm. ruotsalaisia, tanskalaisia, saksalaisia, italialaisia ja venäläisiä oppilaita.

Monikulttuurisuus näkyy koulun opetuksessa ja tapahtumissa monella tavalla. Alaluokilla lapsille opetetaan kansainvälistä käytösetikettiä, kuten kohteliasta puhuttelua. Tunneilla tutustutaan toisten lasten kulttuuritaustoihin ja vierailijat käyvät kertomassa eri kulttuureista. Lisäksi koulussa huomioidaan muiden maiden tärkeitä juhlapäiviä. Monikulttuurisuuteen tutustutaan myös erilaisissa juhlissa, kuten Costume-Partyssa. Silloin oppilaat ottavat omasta kulttuuristaan roolin, ja pukeutuvat sen mukaisesti.

Turun kansainvälisessä koulussa monikulttuurisuus ei ole tuonut ongelmia. ”Kriiseiltä ja ongelmilta on vältytty. Välitunnilla kun olen lapsia seurannut, niin tavattoman hyvin he näyttävät sekoittuvan ja tulevan toimeen keskenään. Ylemmillä luokilla ehkä halutaan pitää vähän enemmän yhtä oman kansallisuuden edustajien kanssa, ihan siksikin että välillä halutaan puhua omaa kieltä”, Valkila kertoo.

Valkilan mukaan lapset oppivat monikulttuurisuuden arvostamisen ehkä parhaiten vanhemmiltaan. ”Vanhemmat ovat vahvasti mukana koulun tapahtumissa. Kun lapset näkevät erimaalaisten vanhempiensa toimivan yhdessä, niin se toimii heille parhaimpana esimerkkinä siitä, miten eri kulttuurit voivat tulla toimeen keskenään.”

Kulttuurien kirjo tuo väriä tavalliseen kouluarkeen, ja lapset oppivat varmasti paljon toisiltaan. Opettajalle suurin haaste kansainvälisessä koulussa on kuitenkin oppia ymmärtämään lapsen tarpeet, hänen heikkoutensa ja vahvuutensa. Ylä-aste -ikäinen saattaa puhua viittäkin eri kieltä, mutta mikään niistä ei välttämättä tunnu ihan äidinkieleltä. Lapset ovat saattaneet muuttaa moneen otteeseen maasta toiseen, ja heidän opiskelu-uransa on hajanainen ja levoton.

”Kun puhutaan, että kansainväliset koulujen lapset tulevat hyvin toimeen tulevista perheistä, on syytä myös muistaa, että taustalla on muutakin. Kun perheet muuttavat maasta toiseen, on lapsi silloin kovan haasteen edessä”, Valkila muistuttaa.

Suurin osa kansainvälisten koulujen lasten vanhemmista onkin korkeasti koulutettuja ja hyvin toimeentulevia, mutta Valkila ei kuitenkaan haluaisi puhua koulustaan eliittikouluna. ”Ihan puhtaasti eliittikouluksi ei voida kouluamme kutsua, vaikka painotus sillä puolella olisikin. Tällä hetkellä teemme juuri selvitystyötä vanhempien taustoista. Osa heistä on yliopistojen tutkijoita tai erikoisasiantuntijoita.”

Lue muut sarjassa ilmestyneet artikkelit:

Osa 1: Suomi ei selviä yksin

Osa 2: Kulttuurieroja parisuhteessa

Ulkomaalaisisa Suomessa, osa 5: Ammatissa

Teksti: Tyyne Pennanen / A4 Media (23.8.2004)
Kuva: Turun kansainvälinen koulu