Ihmissuhteet

Vanhempien ero voi olla aikuiselle lapselle kriisi – Näin kävi Pinjalle

Kolmekymppiselle Pinjalle hänen vanhempiensa avioero oli kova paikka. Psykoterapeutin mukaan kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, mutta loppujen lopuksi vanhempien parisuhdeasiat eivät kuulu aikuisellekaan lapselle.

Teksti:
Elisa Hurtig
Kuvat:
Bulls Press

Kolmekymppiselle Pinjalle hänen vanhempiensa avioero oli kova paikka. Psykoterapeutin mukaan kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja, mutta loppujen lopuksi vanhempien parisuhdeasiat eivät kuulu aikuisellekaan lapselle.

Ahdisti. Avioero oli todellista, ei enää pelkkää puhetta. Pinja, 30, oli varma, ettei selviytyisi yksin. Elämän perusta oli hajonnut.

Ei, kyse ei ollut Pinjan omasta vaan hänen kuusikymppisten vanhempiensa avioerosta.

Miksi ihmeessä aikuinen reagoi näin voimakkaasti vanhempiensa avioeroon? Onko se normaalia? Sitä Pinjakin mietti.

Pinja ei ole koskaan hävennyt voimakasta reaktiotaan. Hän ei silti halua esiintyä jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää, että se syyllistäisi aivan turhaan hänen vanhempiaan.

Ikuinen lapsi

Pinja ei ole mikään kummajainen, jonka napanuora olisi lyhyt ja napakka.

– Ihmiset yleensä toivovat, että omat vanhemmat olisivat aina yhdessä. Jos vanhemmat ovat eronneet, toivotaan yhteen palaamista, sanoo Väestöliiton vanhemmuuskeskuksen psykologi ja psykoterapeutti Suvi Laru.

– Tämä voi tuntua absurdilta, kun lapset ovat jo aikuisia, mutta omille vanhemmillemme olemme aina lapsia.

Larun mukaan vanhempien eron aiheuttama tunnemyrsky aikuisiällä on normaalia.

– Ero on aina kriisi, joka koskettaa koko perhettä. Vanhempien ero voi olla aikuiselle lapselle suuri pettymys. Myös turvallisuudentunne omasta parisuhteesta saattaa romuttua: voisiko minullekin käydä noin?

Lue lisää: ”Avioeron jälkeen olin ihan yksin”

Älä jää jumiin

Erouutisen kuultuaan Pinja hakeutui terapiaan.

– Puhuin asiasta myös ystävilleni, mutta kukaan ei ollut ollut samassa tilanteessa.

Pinjaa ahdisti erityisesti se, miten hänen isänsä pärjäisi. Päätös erosta oli ollut äidin.

– Ymmärsin äitini syyt: isäni joi toisinaan liikaa.

Pinja keskusteli erosta vanhempiensa kanssa vain pintapuolisesti.

Psykologin juttusilla hän kävi vuoden.

Puhuminen on Larun mukaan hyväksi.

– Koska ero aktivoi surun ja mahdolliset aiemmat elämänkriisit, se täytyy käsitellä. Tilanne ei traumatisoi, jos siitä puhuu eikä jää siihen jumiin. Mutta jos asiaa ei käsitellä, se vaikuttaa mielenterveyteen ja voi altistaa jopa masennukselle.

Lue lisää: Uupumusta, ahdistusta ja lihasjumeja? Rosen-terapia avaa kehon tunnelukot

Mihin minä kuulun?

Vanhempien ero voi aiheuttaa Larun mukaan aikuisessa lapsessa epävarmuutta myös siksi, että lapset toivovat sukupolvien tasaista jatkumoa omille lapsilleen.

– He haluaisivat mennä lastensa kanssa tuttuun mummolaan, mutta yhtäkkiä tilanne voikin olla se, että lapsuudenkodissa asuu vieras ihminen tai se, että koko kotitaloa ei enää ole.

Vaikka kotoa olisi muuttanut jo vuosia aiemmin, tilanne voi herättää hämmennystä siitä, mihin minä kuulun.

Pinjakin mietti eron jälkeen omaa paikkaansa.

– Olen ainoa lapsi, joten äiti, isä ja minä olimme tiivis kolmikko. Alkoholistin lapsena olin tottunut välttelemään tilanteita, jotka voisivat johtaa siihen, että isä lähtisi juomaan. Konfliktien pelossa olin puolustellut kumpaakin vanhempaani toiselle. Eron jälkeen tätä tarvetta ei enää ollut: olimme vain minä ja äiti sekä minä ja isä. Se oli aluksi outoa, Pinja muistelee.

Ero saa Larun mielestä tuntua haasteelliselta ja vaikealta.

– Kannattaa kuitenkin pyrkiä ajattelemaan, että vanhempien parisuhdeasiat eivät kuulu lapselle. Vanhemmilta voi toki kysyä eron syitä ja heille voi kertoa omista tunteistaan, mutta vanhempien eroon liittyvät yksityiskohdat eivät kuulu lapsille.

Ristiriitaiset tunteet

Aikuisen lapsen voimakas reaktio voi yllättää vanhemman. Erityisen hankalaa vanhempien voi olla hahmottaa sitä, että jos itse löytää uuden kumppanin, lapsi ei aina osaakaan olla asiasta yhtä onnellinen.

– Lapsen ristiriitaiset tunteet tilanteessa ovat luonnollisia: erohan vaikuttaa lasten elämään ihan käytännön tasolla. Ristiäiset, syntymäpäivät, joulut ja juhannukset täytyy miettiä uudelleen, jos vanhemmat eivät ole enää väleissä.

Pinjan isä meni uusiin naimisiin parin vuoden kuluttua erosta. Uusi puoliso oli Pinjan äidin vanha ystävä.

– Olin tyytyväinen, että isäni löysi fiksun ja mukavan puolison. Toisaalta oli outoa nähdä hänet jonkun muun kuin äidin kanssa. Oli vaikeaa kertoa asiasta äidille, mutta olisi tuntunut väärältä olla kertomattakaan.

Ristiriitaiset tunteet ovat Larun mukaan tavallisia varsinkin, jos eron ja uuden kumppanin välillä on lyhyt aika. Hän kehottaa lasta ottamaan asian vanhemman kanssa nätisti esiin.

– Lapsi voi sanoa vanhemmalleen, että on iloinen tämän puolesta, mutta ero tuntuu niin isolta asialta, että sen sisäistäminen vie aikaa.

Tilanne voi olla vieläkin haastavampi, jos vanhempi ei rakkaudenhuumassaan huomaa omaa lastaan.

– Jos on löytänyt itse onnen, ei välttämättä huomaa, että minua tarvittaisiin myös muualla. Se ei välttämättä ole itsekkyyttä tai halun puutetta. Vanhempi ei ole vain huomannut oman lapsensa tarpeita. Aikuisetkin lapset tarvitsevat vanhempiensa läheisyyttä ja rakkautta.

Lue lisää: Erosivatko vanhempasi vasta nyt? – Näin selviät vanhempiesi avioerosta aikuisiällä

Ole puolueeton

Eron aikoihin Pinjan isä pyysi Pinjaa viemään viestejä entiselle vaimolleen. Pinja ei suostunut viestinviejäksi. Larun mielestä se on fiksua.

– Lapsen ei pidä olla välikätenä. Kukaan ei nimittäin voi tietää, mitä hyvin läheistenkään parisuhteessa oikeasti tapahtuu. Toisen vanhemman puolelle asettuminen ei hyödytä ketään.

Lapsen ei tule myöskään asettua vanhempiensa terapeutiksi. Sen sijaan hän voi kehottaa vanhempaansa hakemaan ulkopuolista keskusteluapua ja käsittelemään omaa eroaan.

Laru toivoo, että tuntuipa vanhempien ero kuinka pahalta tahansa, lapsi osaisi asettua vanhempiensa asemaan.

– Omat vanhemmatkin ovat tavallisia naisia ja miehiä, jotka tarvitsevat läheisyyttä ja rakkautta. Heillä on samat tarpeet kuin muillakin.

Joskus aikuisen lapsen suhde vanhempiin voi muodostua eron jälkeen paremmaksi.

Tätä Pinja toivoo. Pinjan suhde kumpaankin vanhempaansa on nykyään tiivis, vaikka nämä eivät ole enää tekemisissä keskenään.

– Emme voi enää järjestää perhejuhlia, jonne kutsuttaisiin kaikki. Se ärsytti minua alkuun, nykyään vähemmän.

– Toisaalta enää minun ei tarvitse jännittää, meneekö kaikki heidän välillään hyvin. Voin olla vapautuneempi molempien kanssa.

X