Julkkikset

Arman Alizad: ”Rasismi on mielen laiskuutta”

Moni ajattelee olevansa suvaitsevainen, mutta kantaakin tiedostamattaan mukanaan piilorasistista asenteita. – Rasistisen käytöksen hiljainen hyväksyntä ja puuttumattomuus ovat ongelmia, Arman Alizad sanoo.
31.3.2016 Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: Ari Heinonen/Otavamedia

Viime viikolla Etelä-Afrikasta 1-vuotiaana adoptoitu Valtteri, 11, kertoi Ylen Aamu-tv:n haastattelussa, kuinka häntä on nimitelty ja syrjitty. Koskettavassa haastattelussa poika kertoi, että häntä on haukuttu kakanväriseksi ja että bussit ovat joskus ajaneet ohi ottamatta häntä kyytiin.

Ahdistavaa, kuten Valtteri itsekin totesi.

Onneksi suurin osa suomalaisista ei ole rasisteja. Moni saattaa silti tietämättään kantaa rasistisia asenteita. Pyysimme iranilaistaustaista tv-tuottajaa Arman Alizadia arvioimaan kolmea piilorasistista ilmiötä ja kertomaan, miten niissä olisi hyvä toimia.

Tapaus 1: ”Arabit alistavat naisia”

Ihmiset tyypittelevät muita ihmisiä helposti heidän kansallisuutensa mukaan. Joskus tyypittely on harmitonta, toisinaan se voi olla hyvinkin loukkaavaa ja rasistista. Moni saattaa esimerkiksi ajatella, että kaikki arabit suhtautuvat naisiin alentuvasti.

– Stereotyyppisistä malleista muodostuu usein normi, että tällein se vaan menee. Mutta ei kukaan voi vain yhden asian perusteella vihata jotain ihmisryhmää. Joka maasta ja joka kulttuurista löytyy kivoja tyyppejä ja sitten täysiä idiootteja, Arman sanoo.

Armanin ehdotus: Tutustu erilaisiin ihmisiin

Arman on aiemmin myös itse suhtautunut monikulttuurisuuteen ennakkoluuloisesti. Muutos asenteissa tapahtui, kun Arman tutustui erilaisista kulttuureista tuleviin ihmisiin.

– Oma maailmani oli ennen mustavalkoinen ja lokeroin asioita helposti. Mitä enemmän ihminen kohtaa tuntematonta, sitä harmaammaksi maailma ja eläminen muuttuvat.

Lue myös: Arman Alizad – Ruutia ja räjähdyksiä

Tapaus 2: ”En ottaisi ulkomaalaistaustaista töihin”

Maahanmuuttajien työttömyys on kaksinkertaista kantaväestöön verrattuna, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön tekemä tutkimus. Yksi syy korkeaan työttömyysasteeseen on piilorasismi eli se, ettei henkilöä palkata hänen etnisen taustansa vuoksi.

– Ketään ei voi pakottaa palkkaamaan tiettyä henkilöä yritykseensä. Jos ihmisellä on jokin ennakkoasenne, hänen käännyttämisensä on vaikeaa, Arman sanoo.

Armanin ehdotus: Laajenna ajatteluasi

– Piilorasismi liittyy usein tietämättömyyteen ja on myös analyyttisen ajattelukyvyn puutetta. Yhdellä pensselillä maalaaminen ja lokerointi on laiskan valinta: mielen laiskuus on piilorasismia. Tietämättömyys poistuu sillä, kun uskaltaa kohdata pelkonsa ja poistua mukavuusalueeltaan. Omaa ajatteluaan voi laajentaa myös harjoittelemalla: pohtimalla ja vertailemalla asioita eri kanteilta ja erilaisista näkökulmista.

Lue myös: Sami Sykön kolumni: Kuka onkaan rasisti?

Tapaus 3: ”En puutu rasistiseen tilanteeseen”

Odotat laiturilla junaa, ja vieressäsi seisoskelee kaksi pientä somalipoikaa. Laiturille tulee myös suomalainen mies, joka alkaa huudella pojille solvauksia. Et kuitenkaan puutu tilanteeseen.

Arman näkee, että puuttumattomuus on rasismin hyväksyntää.

– Rasismiin puuttuminen on ihmisille harmillisen vaikeaa. Luojan kiitos on ihmisiä, jotka puuttuvat nimittelyyn tai menevät tappelun väliin, ja sanovat, että lopeta. Mutta suurin osa ei uskalla puuttua, oli kyseessä sitten henkinen tai fyysinen väkivalta. Kävellään jonkin asian ohi, johon voisi itse vaikuttaa, mutta ei kuitenkaan tehdä mitään, Arman sanoo.

Armanin ehdotus: Puolusta uhria

Asetu uhrin puolelle, vastusta loukkauksia ja soita tarvittaessa paikalle poliisit. Palopuheen pitäminen rasistille voi Armanin mielestä kuitenkin olla melko turhaa.

– Rasistista ihmistä voi olla vaikeaa käännyttää tiedolla, koska rasismi lähtee niin syvältä asenteista. Jos jollain on vahva ennakkoasenne, rasisminvastaisuuden tuputtaminen voi vain laukaista defenssimekanismin. Jos ihminen ei itse ole valmis ottamaan jotain asiaa vastaan, muutosta ei tapahdu. Muutoksen on tapahduttava yksilötasolla.

Arman Alizad: ”Huutelulla puretaan omaa pahaa oloa”

Arman on sitä mieltä, ettei enemmistö suomalaisista ole rasisteja.

– Rasismi on kuitenkin nostanut päätään ja rasistien joukko on ollut yhä äänekkäämpi. Toisaalta äänekkyys korostuu siksi, koska nykyään on medioita, joissa kuka tahansa voi huutaa. Negatiivisimmat ihmiset myös kommentoivat juttuja netissä herkemmin, ja huutelulla puretaan omaa pahaa oloa pois. Jos omassa elämässäsi asiat ovat hyvin, et huuda siitä, kuinka huonosti kaikki on.

Lue myös

Suosittelemme