Julkkikset

Avioliitossa onnellinen Elina Kanerva vaikeista ajoista: ”Välillä on tuntunut siltä, etten haluaisi edes kulkea kaduilla”

Elina Kanerva vietti puolisonsa Ilkan kanssa juuri 1-vuotishääpäivää. Vaikeita aikoja parisuhteessaan läpi käynyt Elina on onnellinen siitä, että hän ei aikoinaan luovuttanut ja lähtenyt suhteesta.

Teksti:
Annan Toimitus
Kuvat:
Kristiina Kurronen

Elina Kanerva on totutellut uuteen sukunimeen avioliiton myötä. – Olin Kiikko-Kanerva vain muutaman kuukauden. Ilkan toiveesta muutin nimeni pelkäksi Kanervaksi.

Elina Kanerva vietti puolisonsa Ilkan kanssa juuri 1-vuotishääpäivää. Vaikeita aikoja parisuhteessaan läpi käynyt Elina on onnellinen siitä, että hän ei aikoinaan luovuttanut ja lähtenyt suhteesta.

Jos vuoden vaihteessa joku olisi sanonut Elina Kanervalle, 51, että hän tekisi koko kevään kotona töitä yhdessä puolisonsa Ilkka Kanervan, 72, kanssa, hän olisi nauranut koko asialle.

Sovellusasiantuntijana työskentelevä Elina on tehnyt hommiaan kokonaan etänä itse jo useamman vuoden ajan, mutta kansanedustajana työskentelevä Ilkka sen sijaan asuu normaalitilanteessa arkipäivät Helsingissä.

Koronaepidemian vuoksi Ilkka jäi maaliskuussa etätöihin, sillä hän kuuluu ikänsä vuoksi riskiryhmään. Yhteiset viikonloput Turussa vaihtuivat kertarysäyksellä ympärivuorokautiseen yhteiseloon. Elina työskentelee edelleen työhuoneessaan, Ilkka olohuoneessa.

– Olemme olleet 20 vuotta yhdessä, mutta koskaan aiemmin emme ole viettäneet näin paljon aikaa yhdessä – ja se on tuntunut valtavan hyvältä. En ole kaivannut omaa tilaa, vaikka muutos oli valtava, Elina sanoo.

Toukokuussa Ilkkansa kanssa 1-vuotishääpäiväänsä viettänyt Elina uskoo, että poikkeustila on saanut hänet arvostamaan tuoretta avioliittoa entistä enemmän.

– On tuntunut todella hienolta huomata, että viihdymme keskenämme tällaisessakin tilanteessa. Sitten edessä on outo arki, kun Ilkka joskus palaa Helsinkiin.

Elina Kanerva ja Ilkka Kanerva Taivassalossa Pentti Hietasen konserttia kuuntelemassa.
Elina ja Ilkka Kanerva Taivassalossa Pentti Hietasen konserttia kuuntelemassa. Kuva: Elinan kotialbumi.

”Toivon, että saamme vanheta yhdessä”

”Tapasimme Ilkan kanssa Turun lentoasemalla kesällä 1999, kun olin Finnairilla töissä lentokenttävirkailijana. Ilkka näki minut lipputiskillä ja tuli kyselemään lennoista, mutta aika äkkiä huomasin, ettei hän niistä ollut kiinnostunut. Hän pyysi minut kanssaan kahville, ja menimme lentoaseman kuppilaan. Samana iltana hän vei minut illalliselle.

Minulla oli alkuun Ilkkaa kohtaan vahvat ennakkoluulot hänen maineensa vuoksi. Mutta kun tutustuin Ilkkaan paremmin, huomasin, että hän olikin ihan erilainen kuin olin kuvitellut: huomaavainen ja charmantti herrasmies. Minuun teki myös vaikutuksen se, miten hän otti huomioon silloin 5-vuotiaan tyttäreni Mariamin.

Suhteen alkuaikoina vitsailimme, että menemme naimisiin, jos olemme yhdessä vielä 20 vuoden jälkeen. Ja niin sitten kävi, että päätimme virallistaa suhteemme yhdeksän vuoden kihlauksen jälkeen. Vietimme toukokuussa 1-vuotishääpäiväämme.

Tuntuu hyvältä, kun minua kutsutaan Ilkan vaimoksi eikä enää seuralaiseksi tai naisystäväksi. Yhteinen sukunimikin tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Naimisiinmeno oli hyvä päätös.

Pitkään suhteeseemme on mahtunut myös vaikeita aikoja, ja niitä on ruodittu lehdissäkin. Totta kai satuttaa lukea kaupan lehtihyllystä otsikot, joissa vieras nainen kertoo, että Ilkka on pettänyt minua hänen kanssaan. Välillä on tuntunut siltä, että en haluaisi edes kulkea kaduilla. Ajattelen, että ihmiset luulevat minun olevan sinisilmäinen nainen, joka ei ymmärrä, mitä mies touhuaa.

Suurin osa lehtijutuista on ollut perättömiä ja vain minimaalinen osa totta. Jokaisen jälkeen olen kuitenkin pistänyt Ilkan kertomaan kaiken ja olemme keskustelleet tapaukset läpi. Mutta aina tällaisten keissien jälkeen on kestänyt jonkin aikaa, ennen kuin olen saanut luottamuksen häntä kohtaan takaisin.

Kun Ilkka joutui eroamaan tekstiviestikohun seurauksena ulkoministerin virasta vuonna 2008, olin mielestäni aivan väärä ihminen olemaan hänen tukipilarinaan. Mutta kun näin, miten maahan lyöty hän oli, päätin olla vahva ja seistä hänen rinnallaan, vaikka minua oli loukattu syvästi. Jotenkin sain rakennettua itsetuntoni takaisin.

Vuosien varrella olen oppinut antamaan anteeksi. Nyt olen onnellinen siitä, että en luovuttanut Ilkan suhteen ja lähtenyt suhteesta, vaikka sekin on käynyt mielessä. Olemme nyt valtavan onnellisia, ja toivon, että saamme vanheta kaikessa rauhassa yhdessä. Suhteemme on vahvistunut vaikeuksien jälkeen.”

Luit juuri lyhennelmän Annan 23/2020 Hyvinvoinnin avaimet -sarjan kansijutusta, jonka on kirjoittanut Anneli Juutilainen. Elina kertoo saaneensa muutama vuosi sitten liikuntaherätyksen – mikä sen aiheutti? Mikä ihmisten usein esittämä kysymys Elinaa on erityisesti kummastuttanut naimisiinmenon jälkeen? Elina kertoo myös lapsuudenperhettään koetelleesta surusta ja siitä, kuinka hänestä tuli Ilkan houkuttelemana mökkeilijä. Lue koko juttu numerosta 23/2020 tai digilehdestä! Voit tilata digilehden täältä!

X