Brother Christmas.
Ari Koponen on Brother Christmas.
Julkkikset

Brother Christmas todistaa, että yksi ihminen voi saada aikaan isoja asioita: näin tavallisesta perheenisästä tuli maankuulu hyväntekijä

Brother Christmas eli Ari Koponen ei missään nimessä halua harteilleen sankarinviittaa. – Pienillä teoilla voi olla isoja positiivisia vaikutuksia. Mietin, että ehkä voisin inspiroida muitakin auttamaan, hän sanoo.
Teksti: Tiina Suomalainen Kuvat: Paula Kukkonen/Otavamedia

Video on kuvattu viime elokuussa. Siinä 9-vuotias Kiia lentää helikopterilla katsomaan New Yorkin Vapaudenpatsasta. Kun ikoninen patsas piirtyy esiin sumusta, tytön suu menee hämmästyksestä pyöreäksi.

Kiia oli sairastanut syöpää seitsemän vuotta, ja kesällä hoidot oli perheen ja lääkärin yhteisestä päätöksestä lopetettu. Vapaudenpatsaan näkeminen oli yksi tytön viimeisistä unelmista. Muut unelmat olivat saada valkoinen Jopo-pyörä ja tavata Duudsonit.

New Yorkissa Kiia shoppaili ja kierteli nähtävyyksiä perheensä kanssa. Eläintarhassa hän pääsi ratsastamaan kamelilla.
Matkalta tehty video näyttää, kuinka reissu huipentui Yankee Stadiumille jalkapallo-otteluun, jonne Kiia oli päässyt suomalaisen tähtipelaajan Alexander Ringin kutsuvieraaksi. Koko täysi stadion hurrasi tytölle, joka seisoi Ringin kanssa käsi kädessä viheriöllä voittoisan ottelun jälkeen.

Videon lopussa Brother Christmas kiittää kaikkia, jotka olivat toteuttamassa Kiian unelmaa.
”Yhdessä olemme enemmän.”

Someilmiö sai alkunsa kotisohvalla

Ari tietää, että jossain vaiheessa Brother Christmas -huuma tasaantuu. Työ ei kuitenkaan koskaan lopu.

Brother Christmas eli Ari Koponen, 35, seisoo kotinsa keittiössä Tuusulassa ja vahtii kiehuvaa pastaa. Vapaalla oleva röntgenhoitajavaimo Sini on mennyt hakemaan perheen 3-vuotiasta kuopusta kerhosta, jossa poika on muutamana päivänä viikossa.

Ari vilkuilee kännykkäänsä. Koti on hänen toimistonsa, eikä hänellä perustamansa Brother Christmas ry:n ainoana työntekijänä ole virallisia työaikoja. Töitä tehdään silloin, kun niitä on – usein 24/7.

Tänään ohjelmassa on pari palaveria, somen hoitamista, perheille jouluksi lähtevien lahjakorttien selvittelyä ja tulevien projektien suunnittelua.

Vielä muutama vuosi sitten Ari ei olisi voinut kuvitellakaan, miten hänen elämänsä mullistuu.

Brother Christmas näki päivänvalon lokakuussa 2015. Joulupukinpartaisen, pipopäisen ruutupaitamiehen hyväntekeväisyystempaukset nousivat nopeasti someilmiöksi. Niistä tehtyjä videoita tulee jatkuvasti vastaan Facebookissa, jossa  Brother Christmasilla on yli satatuhatta seuraajaa. Hyväntekeväisyyteen ovat lähteneet tavallisten ihmisten lisäksi mukaan niin firmat kuin julkkikset.

Parin vuoden aikana Brother Christmas on jo ehditty palkita Veteraaniliiton ansiomitalilla ja valita vuoden vapaaehtoiseksi. Hänet on kutsuttu Linnan juhliin, Etelä-Koreaan designmessuille sekä olympiasoihtua kantamaan. Tekeillä on myös dokumenttielokuva.

”Tämä on luonnekysymys”

Tulipalossa kotinsa menettäneen perheen lapset saivat Brother Christmasilta yllätyksiä.

Aria hymyilyttää, kun häneltä kysytään, onko hänen menneisyydessään jotain, mikä herätti sosiaalisen omantunnon ja auttamisen halun. Sitä kysytään usein.

– Ei tähän liity mitään tarinaa. Tämä on luonnekysymys.

Ari kuvailee itseään ihmiseksi, joka haluaa auttaa ja ottaa toiset huomioon: sanoa ystävällisen sanan tuntemattomalle tai antaa jollekin lapselle puuttuvat kolikot, jotta tämä saa jäätelötötterönsä.

– Sosiaalinen, avoin, ystävällinen, tulee toimeen kaikkien kanssa – siis poikkeava suomalainen, täydentää vaimokin.

Ari kasvoi Vantaan Korsossa duunariperheessä ja eli ihan tavallisen lapsuuden. Jalkapallo oli hänen intohimonsa, ja hän pelasi sitä nuorempana maajoukkuetasolla.

– Fudiksesta piti tulla ammattini, mutta en ollut tarpeeksi hyvä.

Jalkapallo meni ohi opintojenkin. Urheilu-uran jälkeen Ari teki monenlaisia töitä. Hän on työskennellyt hierojana, henkilökohtaisena avustajana, pitänyt omaa vaateliikettä ja käynyt pörssissä päiväkauppaa.

Pitkään hän oli koti-isänä ja seurasi maailmanmenoa kotisohvalta.

– Syksyllä 2015, kun olin nuoremman skidin kanssa kotona, tuli mieleen, että voisin alkaa tehdä jotain auttamisen saralla. Se vaati hieman pohdiskeluja, koska en ole aiemmin ollut mukana hyväntekeväisyydessä, eivätkä isot järjestöt ole minun juttuni.

Tarkkaan Ari ei muista, mikä oli idean kimmokkeena. Ehkä telkkarista tuli juuri jokin ohjelma vanhusten huonosta kohtelusta.

– Monesti ihmiset puhuvat, että pitäisi tehdä jotakin. Mutta eivät kuitenkaan tee. Minä päätin, että alan puhumisen sijaan tehdä. Pienillä teoilla voi olla isoja positiivisia vaikutuksia. Mietin, että ehkä voisin inspiroida muitakin auttamaan.

Ei Joulupukki, vaan Brother Christmas

Pari kuukautta Ari pyöritteli ideaa mielessään ja pallotteli sitä parin ystävänsä kanssa.

– Ydinajatus oli, että hyviä tekoja ympäri vuoden eli siis joulu ympäri vuoden. Joulupukki en halunnut olla, mutta entä Brother Christmas? Siitä se lähti.

Ari tiesi heti, ettei halua esiintyä omilla kasvoillaan. Ensinnäkin siksi, ettei auttaminen yksilöityisi. Ja toiseksi, hahmon ympärille voisi rakentaa brändin.

Ari otti yhteyttä muutamiin stylisteihin, jotka eivät kuitenkaan olleet kiinnostuneita yhteistyöstä. Puhelu sittemmin edesmenneelle stylisti Teri Niitille tuotti lopulta tulosta.

Kaksikko tapasi heti seuraavana päivänä kauppakeskuksen kahvilassa Helsingissä. Terillä oli mukana valmis luonnostelma siitä, millaiselta Brother Christmas voisi näyttää.

Ei tarvittu kuin parta, pipo ja ruutupaita. Brändi oli valmis.

Laulaja Robin ja Brother Christmas kävivät ilahduttamassa lapsia sairaalassa.

Ari  sonnustautui partaan, paitaan ja pipoon ensimmäistä kertaa autossaan Helsingin Hartwall-areenan ulkopuolella.

Tuttu yritys oli lahjoittanut areenalta aitionsa ja tarjosi ruoat lapsille, jotka eivät muuten pääsisi katsomaan jääkiekko-ottelua. Lapset löytyivät Arin omien Facebook-kontaktien kautta.

– Brother Christmasina olo tuntui ensimmäisellä kerralla hieman oudolta. Ihmisetkin olivat hämmentyneitä, että mikä ihme juttu tämä oikein on.

Tapahtuma sai paljon myönteistä palautetta. Vanhemmat kertoivat myöhemmin, että eivät olleet koskaan nähneet lapsiaan niin iloisina.

Pikkuhiljaa tapahtumia alkoi tulla lisää. Ari oli heti luonut hahmolle Facebook-sivut, ja sosiaalinen media ja media heräsivät nopeasti. Mitä enemmän tuli julkisuutta, sitä kiinnostuneempia erilaiset yritykset olivat. Myös sellaiset, joissa oli alussa naurettu koko idealle.

Ketä auttaa, kuka jää ilman?

Tänä vuonna Brother Christmas on lyönyt läpi isosti. Heinäkuussa saatu rahankeräyslupa on helpottanut toimintaa – aiemmin rahaa piti kerätä myymällä yhdistyksen tuotteita.

Ari sanoo onnistuneensa keräämään lähelleen fiksuja ihmisiä.

– Tämä duuni sopii minulle. Pääsen tekemään, ja siinä olen hyvä.

Kuopus kulkee välillä palavereissa mukana, ja joskus Ari voi ottaa päiväunet, jos siltä tuntuu. Sini-vaimo on iloinen, että Ari on löytänyt itselleen työn, josta tykkää.

Brother Christmasille tulee päivässä 10–30 avunpyyntöä. On vakavasti sairaita lapsia, vähävaraisia yksinhuoltajaäitejä, valtavasti yksinäisiä vanhuksia, monenlaisia systeemin väliinputoajia. Kaikkiin pyyntöihin ei mitenkään pysty vastaamaan.

– Mutta ei voi ajatella niin, että kurjaa, kun ei kaikkia voida auttaa. Eihän tätä jaksaisi tehdä, jos tuolla asenteella menisi.

Jotkin hetket jäävät erityisesti mieleen. Kuten 102-vuotiaan sotaveteraanin Reinon syntymäpäivät, joilla Brother Christmas ja kuoro kävivät ilahduttamassa. Ja kaikki sairaiden lasten viimeiset unelmat.

– En voi päästää tunteita pintaan niissä tilanteissa. Eihän siitä mitään tulisi, jos alkaisin itkeä. Sanon vain, että moikka, lähdetäänkö reissuun. Lapsella on unelma, ja me toteutamme sen. Myöhemmin, kun katson kohtaamisista tehtyjä videoita, liikutun totta kai.

Brother Christmas -brändin alla tehdään monenlaista muutakin kuin vastataan avunpyyntöihin.  Parhaillaan on esimerkiksi tekeillä Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenklinikan potilaille uudet sairaalavaatteet, joita lapset ovat itse olleet suunnittelemassa. Mukaan on lähtenyt myös lastenvaateyritys.

– Vaatteista tulee värikkäät ja mageet, Ari kertoo innoissaan.

Kiitos auttaa jatkamaan

”Kiitos BC, kaunis arvokas teko jälleen kerran.” ”Kiitos, kun autoit.” ”Uskomatonta työtä!” ”Kiitos, kun muutat lahjoittajien rahat toiminnaksi.” Ja perässä hymynaamoja ja sydämiä.

Brother Christmasin Facebook-sivut ovat täynnä ylistäviä kommentteja. Palaute on 99-prosenttisesti positiivista.

– Se antaa voimia jatkaa, Ari sanoo.

Negatiivistakin palautetta tulee joskus. Rakentavaa kritiikkiä Ari ottaa mielellään vastaan, sillä se auttaa kehittämään toimintaa.

Jotkut ovat kritisoineet sosiaalipornoksi sitä, että Brother Christmas julkaisee kuvia ja vi-deoita. Ari korostaa, että ihmiset haluavat konkretiaa ja tarinoita.

– He haluavat nähdä, mihin ja kenelle heidän lahjoittamansa rahat menevät. Juuri tähän Brother Christmasin suosio perustuu. Tämä on ruohonjuuritason toimintaa ja pop up -hyväntekeväisyyttä.

Suosio perustuu myös ketteryyteen. Kun iso pörssiyhtiö kysyi marraskuun lopulla, ehtisivätkö he tehdä vielä jouluksi jotain hyvää, pystyi Brother Christmas vastaamaan pyyntöön heti.

Erityisen mielekkääksi Ari kokee sen, että hän on saanut heräteltyä ihmisiä, jotka elävät omassa kuplassaan.

– Ihmisiä, jotka menevät töiden jälkeen salille tai oluelle eivätkä ole tulleet ajatelleeksikaan, että Suomessa on myös avuntarvitsijoita. Se käsitys puuttuu monilta täysin.

Ari sanoo, että auttaminen on oikeasti helppoa. Autettavia ei tarvitse yleensä etsiä kaukaa.
Brother Christmasina olo vaatii usein pitkää pinnaa. Avunpyyntöjä satelee, ja joidenkin voi olla vaikea ymmärtää, että kaikkia ei voida auttaa.

Sankariksi Ari ei missään nimessä halua.

– Toki saan olla iloinen ja ylpeä siitä, että olen onnistunut tekemään hyviä juttuja. Mutta fakta on se, että tarvitsen muita. Minä potkaisen homman liikkeelle, mutta yhdessä se tehdään.

X