Julkkikset

Burnoutin, ihosyövän ja avioeron kokenut Duudson-tähti Jarno Laasala: ”Kun suostuu kohtaamaan kipeät tunteensa, voi muuttua ja kasvaa”

Duudson-tähti Jarno Laasala on kokenut burnoutin, ihosyövän ja avioeron. Maailmalla reissannut mies on tehnyt pitkän matkan myös omaan sisimpäänsä. – Enää ei tarvitse esittää menestyjää. Voin olla se, mikä olen.

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Heli Hirvelä

Duudson-tähti Jarno Laasala on joutunut kerta toisensa jälkeen silmätysten oman riittämättömyytensä kanssa.

Duudson-tähti Jarno Laasala on kokenut burnoutin, ihosyövän ja avioeron. Maailmalla reissannut mies on tehnyt pitkän matkan myös omaan sisimpäänsä. – Enää ei tarvitse esittää menestyjää. Voin olla se, mikä olen.

”Good morning, Mr. Schwarzenegger!” Jarno Laasala ojensi kätensä, joka upposi kehonrakentajan isoon kouraan.

Vuosi sitten keväällä Jarno oli juuri noussut aamu-uinnilta hotellinsa altaasta Santa Monicassa Kaliforniassa ja kietoutunut kylpytakkiin, kun hän huomasi maailmantähden poistumassa aamiaiselta. Nyt piti tarttua toimeen! Jos pysähtyisi hetkeksikään epäröimään, alkaisi ehkä nolottaa ja tilaisuus menisi ohi. Hän käveli päättäväisesti kohti, kätteli ja vaihtoi nopeat kuulumiset. Lopuksi miehet toivottivat toisilleen hyvää pääsiäistä.

Vasta hotellihuoneeseen päästyään kohtaamisen merkityksellisyys upposi tajuntaan. Jarno Laasala, poika Seinäjoelta, oli juuri kohdannut lapsuudensankarinsa.

Oman huoneen seinät oli aikoinaan päällystetty erilaisten action-tyyppien, lumilautailijoiden ja motocross-miesten kuvilla. Mutta sankareista suurin oli Arnold Schwarzenegger, köyhä itävaltalainen maahanmuuttaja, joka raivasi tiensä maailman ykkös­kehonrakentajaksi, menestyneeksi näyttelijäksi ja lopulta Kalifornian kuvernööriksi.

Jarno itse oli lapsena herkkä ja tunnollinen poika, helppo kohde koulukiusaajille. Sitä iloa hän ei heille suonut, että olisi itkenyt julkisesti. Hän itki vasta kotona. Voimaa Jarno sai ajatuksesta, että oli kiusaajiaan parempi. Ja sen he tulisivat vielä näkemään.

– Omaksuin jo varhain jotain lapsuuden sankareideni asenteesta. Jos on lahjakas ja valmis tekemään töitä, on mahdollista nousta huipulle.

Sinne Jarno asetti tähtäimensä. Myöhemmin hän oppi, että vaikka sisu ja määrätietoisuus ovat hyviä piirteitä, joskus suurinta viisautta on antaa periksi.

Duudsoneilla oli yhteinen unelma maailman valloittamisesta

Lapsuudenystävät Jarno Laasala, Jukka Hildén, Jarppi Leppälä ja HP Parviainen opittiin tuntemaan Suomessa Duudsoneina.

Pohjalaispoikien ystävyys oli saanut alkunsa yhteisestä lumilautailuharrastuksesta. Vähän toisella kymmenellä Jarno alkoi kuvata lainakameralla videoita kavereistaan snoukkarinteessä, maastopyöräilemässä ja tekemässä erilaisia temppuja. Viisitoista­vuotiaana hän osti ensimmäisen oman video­kameransa. Rahat siihen oli ansaittu rakennustyömailla kirvesmiesisän hanslankarina.

Kun Jarno työskenteli 2000-luvun taitteessa harjoittelijana kaapelikanava Moon­TV:llä, hän sai kuningasidean: hän kuvaisi kaveriporukkansa kanssa tv-sarjan, jossa tehtäisiin stunttitemppuja ja hassuteltaisiin urakalla. Hänen onnistui myydä ohjelma MoonTV:lle, ja se sai nimekseen Extreme Duudsonit.

Keskinäinen työnjako oli alusta asti selvä. Jarno oli ohjaaja, joka vastasi myös bisnespuolesta. Jukka oli show- ja pr-mies, Jarppi ja HP artisteja.

– Jukalla ja minulla on hyvä keskinäinen kemia. Mutta meillä on myös vahvat näkemykset, ja otimme joskus yhteen. Nyrkkeihin ei välien selvittelyssä ole koskaan turvauduttu, sellainen ei tulisi mieleenikään. Jukka on taistelulajien mestari, ja olisi ihan selvää, kumpi voittaisi.

Unelma oli heti yhteinen: valloitetaan maailma. Tavoitteena oli saada oma ohjelma maailman suurimmalle nuorisokanavalle, Music Televisionille. Sen saavuttamiseksi tarvittiin muutakin kuin pohjalaista uhoa.

Jarno Laasala
Jarno Laasala oli Duudsoneissa alusta alkaen ohjaaja, joka vastasi myös bisnespuolesta.

Kyseltyään vinkkejä Renny Harlinin, Markus Selinin ja Seppo Vesterisen kaltaisilta viihdealan guruilta Jarno ja Jukka suuntasivat kansainvälisille tv-messuille hankkimaan kontakteja. He onnistuivat herättämään viihdejätti Warnerin kiinnostuksen ja saamaan Yhdysvalloista oman agentin.

Asiat alkoivat lutviutua. Vuonna 2003 Jarno ja Jukka lähtivät Hollywoodiin päivän varoitusajalla, ja jo alle viikon kuluttua he löysivät itsensä stunttitemppujen pioneerin, Bam Margeran, Viva la Bam -kepposteluohjelman kuvauksista.

– Riemuitsin siitä, että vau, tämä todella tapahtuu. Samalla tunsin hirveätä painetta onnistua. Reissu oli meille suuri taloudellinen investointi. Miten osaisimme hyödyntää kaiken kokemamme parhaalla mahdollisella tavalla?

Jarno kuvitteli menestyksen paikkaavan lapsuuden haavat

Iso unelma konkretisoitui lopulta vuonna 2010, kun ryhmä pääsi kuvaamaan Jarnon ohjaamaa Dudesons in America -sarjaa amerikkalaiselle MTV:lle.

Sitten asiat alkoivat mennä pieleen. HP rikkoi polvensa lumilautahypyssä jo ennen kuvausten alkua Suomessa. Jarppi mursi selkänsä epäonnistuneessa stunttitempussa hypätessään maastoautolla rekan perävaunun läpi, Jukalta särkyi nilkka ja häntäluu. Myös Jarno loukkasi itsensä pahasti laskiessaan kanootilla alas jyrkkää mäenrinnettä. Kylkiluut murtuivat, ja hän pystyi nukkumaan vain istuallaan.

MTV olisi halunnut keskeyttää kuvaukset, mutta Duudsonit päättivät jatkaa, pohjalaisella sisulla.

– Silloin uskoin, että menestys on se, mitä tarvitsen. Että se paikkaa lapsuuden koulukiusaamisesta jääneet haavat ja tekee minusta onnellisen.

Riskit pyrittiin minimoimaan ja varmistamaan, ettei mitään peruuttamatonta tapahdu. Silti aina sattui ja tapahtui. Menestyksen jano oli niin valtava, että miehet olivat valmiita riskeeraamaan terveytensä ja jopa henkensä. Vaikka eivät he sitä silloin niin ajatelleet.

– Kyse oli paljon enemmästä kuin onnistuneista tempuista. Sain valtavat kicksit siitä, että suunnittelin, ohjasin ja kuvasin upeita otoksia yhdessä parhaiden ystävieni kanssa. Loimme oman taikamaailman, jossa vallitsivat meidän sääntömme.

Jarnon tavoitteena oli saavuttaa Yhdysvalloissa samanlainen suksee kuin Suomessa. Siihen ei riittäisi yksi tv-sarja, hän halusi luoda maailmalla pitkän ja menestyksekkään uran.

– Raha ei ollut suurin motivaattorini. Mutta tietysti toivoin, että menestys näkyisi myös tilipussissa. Että rahaa olisi niin paljon, ettei sitä tarvitsisi ajatella lainkaan. Unelmani oli omistaa talo Suomen lisäksi myös Kalifor­niassa ja Ranskassa.

Duudsonien ohjelmat levisivät yli 150 maahan. Mutta Dudesons in America -sarjasta ei tullut ihan sellaista hittiä kuin Jarno oli toivonut.

Burnout teki tuloaan pitkään

Puolitoista vuotta sitten Jarno seisoi hotellin parvekkeella Los Angelesissa. Alapuolella levittäytyi unelmien kaupunki, ja mieleen pulpahti välähdyksinä muistoja siellä vietetystä elämästä. Liikeneuvotteluista, kuvauksista, juhlimisesta. Parvekkeelta näkyi myös entinen koti Santa Monicassa.

Silloin jotain sisällä repesi. Jarno lyyhistyi parvekkeen lattialle ja itki kuin pieni lapsi. Ulos purkautuivat ne kymmenen vuoden aikana tukahdutetut tunteet, joita hän ei ollut uskaltanut aiemmin tuntea.

– Se oli kaunis hetki. Pystyin viimein päästämään irti siitä kaupungista. Olin ajatellut, että Hollywoodin pitäisi antaa minulle jotakin, joka lopulta löytyi sisältäni.

Talot Kaliforniassa ja Ranskassa jäivät hankkimatta. Ainoa koti sijaitsee nyt Suomessa, Kauniaisissa. Kartanomaisen suuren rakennuksen takana levittäytyy valtava terassi ja uima-allas.

– Se on lämmitetty, ja uin siinä joka päivä. Allas on eräänlainen symboli. Tällaista elämää voi viettää muuallakin kuin Losissa tai Rivieralla.

Taaksepäin katsoessaan Jarno on ymmärtänyt, että burnout teki tuloaan pitkään. Kymmenisen vuotta sitten hän huomasi, ettei työnteko ei enää innostanut samalla tavalla kuin ennen. Syitä oli monia: Pettymys vaisuksi jääneeseen menestykseen Yhdysvalloissa söi motivaatiota. Perheeseen oli myös syntynyt ensimmäinen lapsi, jolle tuore isä halusi antaa aikaansa.

– Energiaa työhön ei enää ollut, jokin palo oli sammunut. En vain millään halunnut hyväksyä sitä. Yritin huilata ja delegoin vastuuta muille.

Jarno Laasala
Jarno Laasala on ymmärtänyt, että hänen kokemansa burnout teki tuloaan pitkään.

Duudson-ryhmä satsasi vaihteeksi Suomeen. He ratkaisivat lapsiperheiden ongelmia Duudsonit tuli taloon -sarjassa neljällä tuotantokaudella sekä viihdyttävät perjantai-iltaisin Possen suorassa lähetyksessä. Possesta Jarno jäi pois toissa vuonna. Aiemmin lähinnä kameran takana viihtynyt mies esiintyy nyt omalla Youtube-kanavallaan. Ratkaisuun vaikutti sairastuminen.

Keväällä 2017 Jarno näytti lääkärille omituisesti tummentunutta luomea selässään. Luomi leikattiin, ja kohta tuli diagnoosi: melanooma.

– Se hetki oli musertava. Olin jotenkin kai kuvitellut olevani kuolematon.

Ennuste oli lohdullinen. Kasvain löydettiin niin ajoissa, ettei se todennäköisesti ollut levinnyt. Silti Jarno antoi itselleen luvan tuntea pelkoa ja surua. Hän pui asiaa ystäviensä kanssa. Ja itki.

Nyt kuolemanpelko on väistynyt. Ihosyövästä muistuttaa enää kämmenenlevyinen arpi selässä.

– Minulla on iso luotto siihen, että olen täällä vielä pitkään. Sairastuminen sai silti pohtimaan, mitä minusta jää jäljelle kuoltuani. Ovathan Duudsonit tietysti tuoneet viihteen kautta monelle iloa ja lohtua. Mutta Duud­sonit eivät ole koko kuva minusta. Youtube-kanavallani puhun syvällisemmistä asioista ja valotan sitä, kuka oikeasti olen.

Rakkaus ei riittänyt pitämään perhettä kasassa

Oma perhe oli uran ohella Jarnon toinen suuri unelma. Sekin toteutui. Ruokailutilan seinällä on kollaasi valokuvia, joissa hymyilee kolme lasta. Kaksi tyttöä ja poika ovat nyt 1­0-, 7- ja 6-vuotiaita. Kuvien keskellä on kehyksissä lause: All You Need Is Love. Mutta edes rakkaus ei auttanut pitämään perhettä kasassa.

Toukokuussa Jarno julkaisi Youtube-kanavallaan videon, jossa hän kyyneleitä nieleskellen kertoi vaikeasta ratkaisusta. Lähes koko aikuisiän kestänyt parisuhde oli päättynyt eroon vuoden alussa.

Molemmat olivat yrittäneet kaikkensa, jotta avioliitto voisi jatkua. Keskusteltiin ja käytiin parisuhdeterapiassa. Huolellisen harkinnan takia eroa voi Jarnon mukaan kuvailla kauniiksi. Pariskunnan välit ovat hyvät, ja he ovat edelleen paljon tekemisissä. Ex-vaimo asuu lähellä, joten lasten on helppo kulkea kahden kodin väliä.

Surusta selviämiseen Jarno on antanut itselleen aikaa ainakin vuoden.

– On äärimmäisen tuskallinen prosessi luopua ihmisestä, jonka kanssa on uskonut viettävänsä loppuelämän. Eikä rakkaus mihinkään katoa, se vain muuttaa muotoaan. Joskus suurinta rakkautta on lakata yrittämästä ja päästää irti. Se on se kohta, jossa voi kasvaa.

”On äärimmäisen tuskallinen prosessi luopua ihmisestä, jonka kanssa on uskonut viettävänsä loppuelämän. Eikä rakkaus mihinkään katoa, se vain muuttaa muotoaan.”

Jarno on viime vuosina opetellut uudenlaista suhtautumista elämään

­Olkoon niin, että olet turvassa. Olkoon niin, että sinulla on rauha. Olkoon niin, että olet ystävällinen itsellesi. Olkoon niin, että hyväksyt itsesi juuri sellaisena kuin olet.

Silloin, kun sattuu, Jarno asettaa oikean kämmenen sydämen päälle ja sanoo nämä lauseet. Jos oikein kovasti sattuu, hän itkee. Toisin kuin lapsena, enää hän ei pelkää itkeä julkisestikaan. Omalla Youtube-kanavalla kyyneliä on nähty usein.

– Some-maailmassa jaetaan yleensä vain kaikkea kaunista ja ihanaa. Se antaa kovin yksipuolisen kuvan elämästä. Olen halunnut jakaa myös huonoja hetkiäni, jotta muutkin uskaltaisivat puhua vaikeuksistaan ja näyttää heikkouksiaan.

Mieskin voi itkeä, Jarno sanoo. Oikeastaan se on urhea teko.

– Rohkeutta ei ole padota tunteitaan sisälle, rohkeutta on päästää ne ulos. Silloin ne eivät enää ahdista ja kuormita.

Jarno Laasala
Jarno Laasala on halunnut jakaa myös huonoja hetkiään somessa.

Burnoutin, ihosyövän ja avioeron kautta Jarno on joutunut kerta toisensa jälkeen silmätysten oman riittämättömyytensä kanssa. Ammatillinen menestys ei parantanutkaan sisäistä haavaa.

– Yllättäen onkin vapauttavaa, kun voi myöntää, että olen heikko ja rikki. Vasta kun ihminen suostuu kohtaamaan kipeimmät tunteensa, hän voi muuttua ja kasvaa.

Pitkään Jarno piiskasi itseään eteenpäin työelämässä. Vaati itseltään enemmän ja parempaa. Koko ajan piti saada jotakin lisää: uusia tv-ohjelmia, faneja, keikkoja, palkintoja. Nielu oli pohjaton. Vasta nyt hän on oivaltanut janonneensa asioita, joita ei oikeasti tarvitse ollakseen onnellinen.

Viime vuosina Jarno on opetellut ihan uudenlaista suhtautumista elämään. Hän puhuu itsemyötätunnosta. Valtavasti luovaa energiaa vapautuu, kun ei puske väkisin eteenpäin ja on itseään kohtaan ystävällinen. Silloin voi syntyä jotakin uutta.

Tehtyään pitkän reissun ensin maailmalla ja sitten omaan sisimpäänsä Jarno on hoksannut huojentavan asian.

– Enää ei tarvitse esittää menestyjää. Voin olla se, mikä olen. Poika Seinäjoelta.

Juttu on julkaistu Annassa 25-26/2020.

X