Julkkikset 13.11.2017

Dekkaristi Jussi Adler-Olsen: ”Ihmisiä pitää rakastaa, ei pelätä”

Teksti: Pirjo Kemppinen Kuvat: Pekka Nieminen
Kirjailija Jussi Adler-Olsen, 67, ystävystyi lapsena psykiatri-isänsä potilaan kanssa. Aikuisena hän lainasi tappajamieheltä nimen kirjasarjansa päähenkilölle.

Tanskalainen jännityskirjailija Jussi Adler-Olsen on päättänyt pelata varman päälle: hän ei lue lainkaan dekkareita, ennen kuin hänen kymmenosainen kirjasarjansa Osasto Q on valmis. Näin hän haluaa varmistaa, ettei vahingossakaan ota vaikutteita toisilta. Sen sijaan hän hyödyntää kohtaamisia omasta elämästään.

Jussi eli lapsuutensa mielisairaaloiden ja hoitolaitosten liepeillä, sillä hänen isänsä työskenteli psykiatrina. Osasto Q -romaanien päähenkilö, murharyhmäetsivä Carl Mørck saikin nimensä Jussin isän potilaalta.

Potilaan nimi oli Mørk, joka tarkoittaa tummaa. Hän oli joutunut sairaalaan tapettuaan vaimonsa.

– Hän tuli hulluksi häpeästä, surusta ja pettymyksestä.

Jussi arvelee, että vaimon kuolema oli ainakin osittain vahinko. Ainakin hänelle mies oli kiltti. Kun Jussi oli kuusivuotias, hän sai mieheltä kissanpennun ja opit sen hoivaamiseen.

– Rakastin häntä. Välillämme oli hyvin erityinen ja harvinainen side.

Jussin erikoinen kasvuympäristö opetti, että hyvä ja paha voivat asua samassa henkilössä. Vielä enemmän se kasvatti Jussissa empatiaa lähimmäisiä kohtaan.

– Ihmisiä ei pidä pelätä, vaan rakastaa.

Kyky tuntea myötätuntoa on yksi tärkeimmistä arvoista. Sen Jussi on siirtänyt nyt 28-vuotiaalle pojalleenkin.

– Ehkä vähän liikaakin. Hän ei kykene kulkemaan kerjäläisen ohi pysähtymättä. Hän ei välttämättä anna rahaa, mutta osoittaa huomanneensa tämän olemassaolon.

Sisaret opettivat kaiken naisista

Kun Jussi aloitti Osasto Q -kirjasarjaa, hän kirjoitti heti synopsiksen kaikille kymmenelle osalle. Nyt työn alla on kahdeksas. Dekkareista kuusi on käännetty suomeksi.

Tuoreimman, Vartija-romaanin konna on Tampereen kupeesta Kangasalta kotoisin oleva Pirjo. Hänelläkin on esikuvansa elävässä elämässä.

– Lähellämme asui aikanaan suomalainen, suurenmoisen upea Pirjo, josta pidin paljon.

Jussin mielestä on kiehtovaa kirjoittaa Pirjosta, kuten muistakin naisista.

– Heidän tunteensa vaihtelevat äärimmäisyyksistä toisiin. He ovat moniulotteisempia kuin miehet.

Naistuntemuksensa Jussi on hankkinut kolmelta vanhemmalta sisareltaan.

– He olivat täydellisen avoimia naisen elämästä. Sain aina vastauksen kysymyksiini. Kahdeksanvuotiaana kysyin, kuinka syvälle suudellessa kieli pitää työntää.

Sisarista sai alkunsa myös Jussi-nimi. Alun perin Carl Valdemar Henryksi ristityn Jussin sisaret ilmoittivat kutsuvansa veljeään Junioriksi, mutta se ei sopinut perheen äidille. Hän keksi kutsua poikaa Jussiksi ruotsalaisen oopperalaulajan Jussi Björlingin mukaan.

Kun kouluun lähtö lähestyi, isä muistutti Jussia tämän oikeasta nimestä. Hänen pitäisi tottua siihen, että opettajat kutsuvat häntä Carliksi. Jussi suuttui.

– Tunsin, että he aikoivat viedä minulta identiteettini.

Jussi istui nurkassa kädet puuskassa kolme päivää toistaen, ettei aio mennä kouluun lainkaan. Lopulta isä kirjoitti ongelmasta Tanskan silloiselle kuninkaalle Fredrikille. Kuninkaan kirje vahvisti oikeuden käyttää Jussi-nimeä.

”Hoidamme parisuhdetta muuttamalla”

Yksi Jussin luovuuden lähteistä on myös vaimo Hanne. Hän on entinen sosiaalityöntekijä, nykyinen taidemaalari.

Jo 47 vuotta yhdessä olleella parilla on omaperäinen tapa hoitaa liittoaan.

– Muutamme aina, kun tunnemme tarvetta suhteen uudistamiseen, keskimäärin joka neljäs vuosi.

Nykyinen koti on Kööpenhaminan keskustassa. Sen lisäksi heillä on asunto Barcelonassa, jossa he asuvat talvikuukaudet. Siellä syntyi eräänä iltana idea Vartija-romaaniin. Jussi kiinnostui televisio-ohjelmista, jotka perustuivat Tarot-korteilla ennustamiseen.

– Ne olivat viihdyttäviä, mutta myös äärimmäisen kiinnostavia, koska ohjelmiin yhteyttä ottavat uskoivat niin vahvasti korttien kertomaan.

Hän alkoi perehtyä ennustamisen ja vaihtoehtoisen parantamisen erilaisiin muotoihin. Kirjaan syntyi taivaankappaleita palvova yhteisö.

Mutta mitä Jussi tekee, kun Osasto Q-sarja on valmis?

– Mielessä on jo parikin aihetta, joista aion kirjoittaa.

Jussi Adler-Olsenin kohtaamis­paikka

Pub O’Malleys
Torni (Yrjönkatu 26, Helsinki)

Mitä tilataan?
”Tuoppi vaaleaa olutta. Toinen vaihto­ehto olisi ollut tavallinen kahvi maitotilkalla ehkä pienten juustovoileipien kera. Mieluiten istuisin ulkona, mutta poikkeuksellisen aikaisin alkaneen talven vuoksi se on mahdotonta.”

Millä mielellä tänään?
”Olen onnellinen, koska olen Suomessa ja mukana Helsingin kirjamessuilla. Samalla olen hieman surullinen. Vaimoni Hanne kärsii selkäkivuista, joita työ taidemaalarina on aiheuttanut.”

Ajankohtaista
Jussi Adler-Olsenin Osasto Q -sarjan kuudes romaani Vartija ilmestyi Suomessa viime kesäkuussa.

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi