Julkkikset

Einin, 62, lapsenusko ei ole hävinnyt mihinkään: ”Uskon yhä suojelusenkeleihin”

Laulaja Eini on onnistunut säilyttämään itsessään saman herkkyyden, joka hänessä näkyi jo lapsena.

Teksti:
Riikka Heinonen
Kuvat:
Einin Kotialbumi, Om-Arkisto

Laulaja Eini on onnistunut säilyttämään itsessään saman herkkyyden, joka hänessä näkyi jo lapsena.

”Tässä kuvassa on kaikki se, mikä on elämässäni tärkeää edelleen. Vietän siinä viisivuotiaana joulua kotipirtissämme Pellon Orajärven kylässä.

Sain joululahjaksi hienot punaiset nukenvaunut ja kauniin nuken. Rakastin pitsivaatteisiin puettua nukkea, se oli minulle tärkein asia maailmassa.

Minut puettiin kauniiseen mekkoon ja sukkahousuihin, kaulassani oli helminauha ja ranteessa koru. Rakastin valkoisia puukenkiäni. Kopsuttelin niillä jatkuvasti. Otin kengät yöksikin sänkyni viereen.

Eini
Eini rakasti valkoisia puukenkiään ja kopsutteli niillä jatkuvasti.

Olen aina ollut tälläytyjä, kenkähullu ja korkkarifriikki. En kuitenkaan vielä tuolloin voinut aavistaa, että aikuisena saisin laittautua työni puolesta joka päivä kauniiksi.

Nukenvaunut, iso nukke ja puukengät ovat vuosien saatossa kadonneet. Olen harmitellut, etteivät ne säilyneet tallessa.

Silloin ei ollut tapana säästää mitään, vaan vaatteet ja tavarat laitettiin heti seuraavalle kiertoon.

Kuvan on ottanut joku sukulaisistamme, koska meillä ei ollut omaa kameraa. Tulen vaatimattomasta maanviljelijäperheestä. Lapsuuteni oli niukkaa, mutta rakkaudentäyteistä. En silti saanut tarpeeksi syliä, koska äidin ja isän kädet olivat täynnä töitä.

Joskus sain istua äidin sylissä, kun hän kampasi hiuksiani. Toivoin aina, että hetki kestäisi ikuisuuden, niin ihanalta se tuntui.

Olin arka ja vetäytyvä lapsi, mutta lauleskelin jatkuvasti. En olisi mitenkään voinut arvata, että minusta tulisi laulaja. Se unelma syttyi, kun menin 14-vuotiaana veljeni kyläbändiin.

Olin nuorena tyttönä kamalan epävarma ja ujo. Olisinpa luottanut itseeni enemmän. Kasvoin vahvaksi naiseksi vähitellen.

Minussa elää edelleen tuo sama pikku Eini. Olen tehnyt töitä aika kovassakin viihdemaailmassa, mutta olen onnistunut säilyttämään herkkyyteni ja uskallan näyttää tunteeni. Uskon, että olemalla toisille hyvä minullekin ollaan hyviä.

Katselin lapsena tähtitaivaalle ja ajattelin, että siellä on enkeleitä huolehtimassa meistä. Lapsenuskoni on tallella. Uskon yhä suojelusenkeleihin.”

Einin, 62, uusi levy ilmestyy maalis-huhtikuun taitteessa.

Juttu on julkaistu alun perin Anna-lehdessä 4/2023.

X