Julkkikset

Elämänmuutoksen tehnyt Iiro Rantala: ”Lomailu on yliarvostettua”

”Olen paremmassa kunnossa kuin parikymmentä vuotta sitten”, sanoo 46-vuotias pianisti Iiro Rantala. Hän jätti alkoholinkäytön viisi vuotta sitten ja käy ahkerasti kuntosalilla, uimassa ja pilateksessa.

Teksti:
Sanna Wirtavuori
Kuvat:
Ella Karttunen

"Minussa on aina ollut erikseen kunnianhimoinen pianisti-Iiro ja kepeä show-Iiro. Haluan madaltaa ihmisten kynnystä kuunnella jazzia ja klassisempaa musiikkia", sanoo Iiro Rantala.

"Olen paremmassa kunnossa kuin parikymmentä vuotta sitten", sanoo 46-vuotias pianisti Iiro Rantala. Hän jätti alkoholinkäytön viisi vuotta sitten ja käy ahkerasti kuntosalilla, uimassa ja pilateksessa.

– Jos minun pitäisi lomailla kaksi viikkoa, ahdistuisin, sanoo pianisti Iiro Rantala, 46.

Hänelle palautumiseen riittää yksi tavallista rauhallisempi päivä.

– Varsinkin kesäloma on ihan yliarvostettu. Nautin soittamisesta, ja kesällähän on eniten ja kivoimpia töitä.

Kun muut lomailevat, Iiron kalenteri on täysi. Joka maanantai on parin tunnin suora lähetys radiossa, Iiron musiikkiluokka -niminen radio-ohjelma, ja koko ajan on keikkoja eri puolilla Eurooppaa. Kesäkalenterissa ovat muun muassa St. Moritz, Mänttä, Marseille ja Uusikaupunki.

”Lapsia ei kannata patistaa musiikin pariin”

Iiro istahtaa telttakahvilan muovituolille. Olemme Sodankylässä, meneillään ovat jokakesäiset elokuvajuhlat. Iiro on tullut tänne vaimonsa Lotta Kuusiston kanssa.

Iiro ja Lotta ovat pitäneet yhtä yli kaksikymmentä vuotta, ja heillä on kaksi poikaa. Topi, 21, ei asu enää kotona, mutta 14-vuotias Bruno muutti vanhempiensa mukana vuosi sitten Sipoosta Etu-Töölöön, Lallukan taiteilijakotiin.

– Lallukka on ainoita paikkoja Helsingin keskustassa, jossa voin asua. Kun naapureita ovat muusikko Eeva-Leena Pokela, näyttelijä Sulevi Peltola ja säveltäjä Olli Kortekangas, voin olla varma, että kukaan ei valita pianonsoitostani.

Pariskunnan pojat kyllä kuuntelevat musiikkia, mutta eivät harrasta sitä eivätkä ole suuntautumassa alalle.

– Itse pääsin kuusivuotiaana Cantores Minores -kuoron laulajaksi, ja pianonsoiton aloitin 10-vuotiaana. Musiikki imaisi minut mukaansa. Vanhemmillani oli pyöräkauppa, ja he tukivat harrastustani.

Iiron mielestä lapsia ei kannata patistaa harjoittelemaan. Jos oma imu puuttuu, tuskin päätyy alalle.

– En ole koskaan halunnut jättää soittamista. Harjoittelu voi joskus takuta, mutta harjoittelusta seuraa onnistumisia, joista saa motivaatiota jatkaa. Soittaminen on kivaa. Toivon, että minun halutaan soittavan vielä kahdenkymmenenkin vuoden kuluttua.

Alkoholi vaihtui kuntosaliin

Moni muistaa Iiron televisiosta. Kymmenen vuotta sitten Iirottelua-musiikkiohjelmaa isännöi iloisesti hymyilevä, pyylevähkö pianisti, jolla oli hauskat jutut. Iloisuus ja jutut ovat tallella, mutta pyylevyys on muisto vain.

– Jätin alkoholin viisi vuotta sitten, ja samalla jäi melkoinen määrä turhia kaloreita, Iiro sanoo.

Tilalle on tullut terveellisempiä viihdykkeitä kuten kuntosali, uinti ja pilates, ja myös ruokavalio on mennyt aika lailla uusiksi.

Uudet elämäntavat näkyvät olemuksessa.

– Olen paremmassa kunnossa kuin parikymmentä vuotta sitten, hän sanoo ja kaataa vichyä lasiinsa.

”Huonokin vitsi on parempi kuin harmaa natina”

Omaperäinen huumori on aina ollut osa irrottelija-Iiron imagoa. Ensimmäinen bändi oli Trio Töykeät, ja ensilevyn nimi oli Päivää.

– Silloin, 1980-luvun lopulla hauska jazz-artisti tuntui kivan mielettömältä ajatukselta. Olin aina ihaillut Amerikan suuria viihdyttäjiä, ja halusin samaa show-meininkiä esiintymiseeni.

Iiron mielestä maailmassa on edelleen liikaa asiallisuutta ja tylsää marinaa.

– On itsestä kiinni, miten työtään haluaa tehdä ja millaisen fiiliksen yleisölle tarjota. Minä jutustelen ja kevennän vaikeaa musiikkia helpommaksi.

Iiro on aktiivinen somessa, mutta sielläkään hän ei ärhentele eikä valita, vaan pikemminkin keventää keskusteluja.

– Huonokin vitsi on parempi kuin harmaa natina.

”Elämäni on hyvä näin”

Lotta-vaimo vartoo jo miestään. Ennen illan esitystä on hetki yhteistä aikaa, tällä kertaa vapaata.

– Teemme molemmat paljon töitä, enimmäkseen erikseen, mutta meillä on koko ajan myös yhteisiä projekteja.

Niitä ovat olleet esimerkiksi Risto Räppääjä -musikaalit ja Neljä pientä annosta -musiikkikomediaesitykset, joita pariskunta on tehnyt Martti Suosalon kanssa.

– Ehkä pitkän suhteemme salaisuus on ajankäyttö – olemme sopivasti yksin ja yhdessä, työssä ja vapaalla.

Kuulostaa seesteiseltä ja hyvältä. Mitä vielä odotat tulevaisuudelta?

– En mitään erityistä! En ole unelmoivaa tyyppiä, elämäni on hyvä näin.

X