Julkkikset

Emma Kari fuksianpunaisesta Linnan juhlat -lookistaan: ”Tämä on vahvan suomalaisen naisen asu, joka ei pyydä anteeksi”

Kansanedustaja Emma Kari saapui Linnan juhliin näyttävässä, syvän fuksianpunaisessa silkkimekossa. Se kertoo tarinan naisesta, joka selvisi väkivaltaisesta suhteesta.
6.12.2018 Teksti: Katri Koskinen Kuvat: Kristiina Kurronen/Otavamedia

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari, 35, pukeutui tänäkin vuonna kantaa ottavaan juhla-asuun. Silkinen juhlapuku on Anne-Mari Pahkalan käsialaa, ja sen design on Pahkalan tulkinta väkivaltaa kokeneen naisen kirjoittamasta tositarinasta.

Emma Kari

Emma Karin nähty syvän fuksianpunainen silkkiasu on valmistettu Eurokankaan lahjoittamasta kankaasta.

Emma kuvailee, että hänen kantamansa juhlapuku on selviytyjän asu. Se kertoo Emman mukaan naisesta, joka uskaltaa vihdoin puhua.

– Minusta tämä iltapuku on vahvan suomalaisen naisen asu, joka on selviytynyt paljosta. Se on todella voimakas, todella vahva – se on puku, joka ei pyydä anteeksi tai häpeä. Se on löytänyt itsensä ja oman voimansa, Emma kuvailee.

Emma toivoo, että Linnan juhlat -asullaan keskustelu lähisuhdeväkivallasta nousisi pinnalle ja että se antaisi samalla myös muille voimaa ja rohkeutta uskaltaa puhua. Hän muistuttaa, että joka kolmas suomalainen nainen kokee elämänsä aikana väkivaltaa.

–  Toivon, että jokainen tälläkin hetkellä väkivaltaa kokeva uskaltaisi puhua ja saisi apua ja tukea. Toivon, että he pääsisivät häpeästä ja ymmärtäisivät oman arvonsa uudestaan. Että he ymmärtävät, että he ovat arvokkaampia kuin se, mihin tilaan he ovat joutuneet.

– En väitä, että se olisi helppoa tai itsestään selvää. Eikä ole itsestään selvää, että kaikki naiset siitä selviävät.

”Tämä maa ei ole vielä valmis”

Emma Kari ja puoliso Tapio Laakso.

Emma Kari ja puoliso Tapio Laakso.

Emma Kari painottaa, että on tärkeää, että Suomessa ja Linnan juhlissa pystytään käsittelemään myös vaikeita asioita.

– On hyvä, että tänä vuonna on vahvasti tällainen eteenpäin menevä, tulevaisuuteen katsova tunnelma. Viime vuonna Linnan juhlissa oli vahva yhtenäisyyden korostamisen tunnelma. Nyt voimme todeta, että meillä on vielä paljon korjattavaa ja tehtävää. Tämä maa ei ole vielä valmis, Emma sanoo.

– Tasa-arvo- ja ympäristöteemat ovat molemmat erittäin suomalaisia teemoja. Mutta nyt ei vain todeta, että ”Suomi on maailman tasa-arvoisin maa”, ja että ”täällä on puhdas luonto ja kaikki hyvin”, vaan nimenomaan pystytään ottamaan nämä meille arvokkaat ja jopa kipeät asiat esille. Meillä on paljon tehtävää, jotta tämä maa olisi oikeasti tasa-arvoinen ja meidän ympäristömme olisi oikeasti kunnossa.

Kolme kantaaottavaa Se kolmas -asua Linnan juhlissa

Allianssin puheenjohtajan Elisa Gebhardin puku kertoo väkivaltaa kokeneen naisen tarinan.

Allianssin puheenjohtajan Elisa Gebhardin puku kertoo väkivaltaa kokeneen naisen tarinan.

Muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkalan yhteistyössä Naisten linjan kanssa toteutetun Se kolmas -kampanjan tarkoituksena on nostaa esiin väkivallan yleisyys Suomessa, rikkoa väkivallan ympärille kietoutuvaa hiljaisuutta ja häpeää sekä antaa ääni väkivaltavaa kokeneille naisille.

Kampanjan kaksi muuta juhla-asua kantavat Linnan juhlissa kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) ja Allianssi Ry:n puheenjohtaja Elisa Gebhard.

”Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa on vähätelty aina ja vähätellään yhä. Onkin kunnia käyttää Linnan juhlissa pukua, joka tuo näkyväksi erään väkivaltaa kokeneen naisen tarinan”, Gebhard kirjoitti Instagram-tilillään.

”Parisuhdeväkivalta ei ole kinastelua, se on rikos. Myös tämän puvun tarinan taustalla on yritys ratkoa vakavaa väkivaltaa sovittelulla, mikä on yleistä parisuhdeväkivallassa. Sovittelu on kuitenkin kevennetty menettely, jossa pyritään löytämään yhdessä molempia tyydyttävä ratkaisu.”

Allianssin puheenjohtajan Elisa Gebhardin puvun takana on synkkä tarina naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Hän saapui Linnaan yhdessä Bettiina Heinon kanssa.

Allianssin puheenjohtajan Elisa Gebhardin puvun takana on synkkä tarina naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Hän saapui Linnaan yhdessä Bettiina Heinon kanssa.

Hän kirjoittaa, ettei sovittelua ei ole tarkoitettu vakavien rikosten ratkaisuun, vaan tarkoituksena pitäisi olla uhrin suojelu.

”Väkivallan uhria ei pidä esimerkiksi pallotella eri viranomaisten välillä, vaan avun on löydyttävä helposti,” Gebhard kirjoittaa ja muistuttaa tekstin lopussa, että raiskaus ilman suostumusta täytyisi kriminalisoida.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *