Julkkikset

Emma Karin Linnan juhlat -asu tekee näkyväksi naisten kokeman väkivallan: ”Häpeä ei saa enää hiljentää meitä”

Kansanedustaja Emma Kari esitteli punaisen Linnan juhlat -asunsa kokonaisuudessaan jo ennen itsenäisyyspäivän vastaanottoa. Kyseisellä asulla on tärkeä yhteiskunnallinen sanoma: se kertoo naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
5.12.2018 Teksti: Katri Koskinen Kuvat: Paula Kukkonen/Otavamedia, Pekka Holmström/Otavamedia, Pekka Mustonen/Otavamedia, Satu Mali

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari, 35, saapuu Linnan juhliin itsenäisyyspäivänä juhlimaan 101-vuotiasta Suomea muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkalan suunnittelemassa iltapuvussa. Punainen puku on osa Naisten linjan kanssa yhteistyössä toteutettua Se kolmas -kampanjaa, jonka tarkoituksena  on rikkoa naisten kokeman väkivallan ympärille kietoutuvaa hiljaisuutta ja häpeää.

Emma Kari kertoo haluavansa herättää asuvalinnallaan yhteiskunnallista keskustelua.

– Linnan juhlat ovat suurin tapahtuma tässä maassa, ja minulle oli selvää, että jos vain voin olla osana sitä, että tätä vaikenemisen kulttuuria ollaan murtamassa, totta kai olen siinä mukana.

Emma Karin asu kertoo väkivaltaa kokeneen perheenäidin tarinan

Anne-Mari Pahkalan Se kolmas -kampanjalle suunnittelemat kolme juhla-asua pohjautuvat kolmen naisen anonyymisti kertomiin kokemuksiin väkivallan eri muodoista.

– Kaikki nämä naisten kertomat tarinat olivat sellaisia, että niitä oli vaikea lukea ilman, että rintakehää alkaa puristaa. Samalla ne ovat aivan liian monille naisille tuttuja lähipiiristä tai omakohtaisesti – nämä ovat tarinoita, jotka ovat naisten keskuudessa aivan liian yleisiä, Emma Kari sanoo.

Anne-Mari Pahkala Se kolmas

Emma Kari kantaa Linnan juhlissa Anne-Mari Pahkalan suunnittelemaa juhla-asua, jonka tarina pysäyttää. (Kuva: Satu Mali / Malli: Minna Tervamäki)

Juhla-asut kuvastavat naisten tunnetiloja. Emma Karin kantama punainen, maltillisesti laskeutuva juhla-asu, kertoo tositarinan perheenäidin kokemasta henkisestä ja fyysisestä väkivallasta, jota tarinankertojan mustasukkainen puoliso harjoitti vuosikausia. Vuosien saatossa väkivalta muuttui yhä rajummaksi ja rajummaksi.

– Kaikki tarinat koskettivat, mutta tämä valitsemani tarina oli sellainen, joka jäi vahvasti mieleeni. Siinä oli mukana selviytymistarina.

Emma haluaakin muistuttaa, että väkivaltakokemuksista voi myös selvitä.

– Mutta se edellyttää sitä, että naisia ei jätetä yksin. Tätä asiaa ei kielletä, eikä tältä suljeta silmiä, vaan siitä puhutaan, apua tarjotaan ja ihmisiä tuetaan, jotka tällaiseen tilanteeseen joutuvat, Emma painottaa.

”Aluksi kaikki oli ihanaa, ja etenimme nopealla tahdilla. Alle vuoden päästä tapaamisestamme olimme jo kihloissa ja aloimme yrittää lasta. Kaksi vuotta tapaamisemme jälkeen olimme naimisissa ja meillä oli vauva. Väkivalta alkoi pikkuhiljaa. Syytin siitä paljolti itseäni – olin ollut typerä, kohtuuton, vaativa…” Lue täältä, millainen on Emma Karin Linnan juhlat -asun taustalla oleva tositarina – tarina saattaa järkyttää herkempiä. 

Joka kolmas nainen kokee väkivaltaa elämänsä aikana

Tilastot kertovat omaa surullista lukuaan.

– Joka kolmas nainen kokee väkivaltaa. Se luku on todella järkyttävä. Elämme maassa, joka on Euroopan toiseksi vaarallisin naisille. Sitä on hirveän vaikeaa ymmärtää, mutta se selittyy vain sitä kautta, että tämä vaikenemisen kulttuuri on meissä niin syvällä, ettei tästä puhuta ääneen, Emma Kari kuvailee.

Emma Kari kertoo, että tutkimusten mukaan miehille vaarallisin paikka on kaupungilla ja kadulla. Naisille se on oma koti.

– Ympärillämme on valtava määrä näitä perheitä, parisuhteita ja naisia, ja samalla moni ymmärtää tuon ’joka kolmas’ -luvun kuulleessaan olevansa yksi niistä naisista. Tämä on kerta toisensa jälkeen shokeeraava asia.

 Naisten Linjan viestintäasiantuntija Johanna Storckin mukaan poliisin tietoon tulee vain kymmenen prosenttia naisten kokemista väkivaltatapauksista. Väestöliitto kertoo puolestaan, että 2000-luvun alussa Suomessa kuoli parisuhdeväkivallan uhreina keskimäärin 17 naista vuosittain.
– On mykistävää, että joka kolmas nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa omalta kumppaniltaan. Samaan aikaan joka kolmas näistä naisista ei koskaan puhu siitä kenellekään, mikä on yhtä vaikeaa ymmärtää – he eivät kerro siitä omille ystävilleen, saati että menisivät ilmoittamaan poliisille tai hakeutuisivat lääkäriin pahoinpitelyn jälkeen. He eivät puhu kenellekään.

– Jos tässä maassa on jokin asia, mistä ei puhuta, se on tämä. Tämä on se, mistä vaietaan.

Me too -keskustelu mursi hiljaisuuden

Emma Karin agendana on herättää keskustelua, joka voi muuttaa asioita.

– Esimerkiksi Me too -keskustelu mursi hiljaisuuden ahdistelun ja häirinnän ja seksuaaliväkivallan kulttuurista. Nyt lähisuhdeväkivalta – mikä tapahtuu kotona suljettujen ovien takana – vaatii samanlaista hiljaisuuden murtamista, Emma sanoo.

– Jokainen nainen, joka löytää rohkeuden ja voiman puhua omista kokemuksistaan, mitä heille on käynyt ja mitä he ovat joutuneet kestämään, voivat auttaa muitakin ymmärtämään, etteivät he ole ainoita: he eivät ole yksin eikä heillä ole mitään syytä hävetä.

Se, että yksi uskaltaa kertoa omista kokemuksistaan, voi antaa myös muille voimaa ja rohkeutta.

– Olen mielettömän ylpeä jokaisesta naisesta, joka sen uskaltaa tehdä, mutta samaan aikaan täytyy muistaa, ettei uhrilla ole myöskään velvollisuutta puhua, Emma painottaa.

– Mielestäni Me too -keskustelussakin oli tärkeää se, että se ei tarkoittanut sitä, että jokaisen pitää tulla omien kipeiden ja häpeällisten kokemustensa kanssa julkisuuteen, vaan että me tuemme kaikkia niitä, jotka uskaltavat sen tehdä.

Saako Linnan juhlissa ottaa kantaa?

Yksi kysymys on jo noussut tapetille ennen kuin Jääkärimarssi on alkanut edes soida: onko loukkaavaa juhlistaa Suomen itsenäisyyttä juhlapuvussa, joka kertoo naisiin kohdistuvasta väkivallasta?

– Tuntuu, että aina on väärä aika puhua tästä. Vuosi sitten Linnan juhlissa, 100-vuotisen Suomen juhlavuotena, haluttiin korostaa yhtenäisyyttä. Ajattelen, että nyt on mahdollisuus tuoda myös esille tämän maan haavoja, vaikeita kysymyksiä ja nimenomaan lopettaa sen väittäminen, että kaikki on hyvin, Emma sanoo.

Emma Kari muistuttaa, että Suomessa vaikeneminen tuntuu periytyvän sukupolvelta toiselle, samoin kuin käsittelemätön trauma.

– Kun miehet tulivat traumatisoituneina rintamalta, naiset kantoivat kotirintamalla sen, mitä siitä seurasi. Perheväkivallasta ei puhuttu. Oli ikään kuin naisten rooli olla puhumatta siitä, Emma sanoo.

– Nyt on sen aika, että sen seurauksia voidaan alkaa purkaa vain ja ainoastaan niin, että tämä asia tuodaan esille ja todetaan, että häpeä ei saa enää hiljentää meitä. Nyt on aika puhua.

Emma Kari ottaa Linnan juhlat -asuillaan rohkeasti kantaa

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Emma Kari nostaa Linnan juhlissa esille itselleen tärkeitä aiheita ja ottaa kantaa nyky-yhteiskuntaan Anne-Mari Pahkalan suunnittelemissa asuissa.

Emma Kari Linnan juhlat 2017

Viime vuonna 2017  Emma Karin iltapuvun kangas oli valmistettu merien muovijätteestä, ja Kari otti puvullaan kantaa nykysuomalaisuuteen. Puvun ompelija oli turvapaikanhakijana Suomeen saapunut afganistanilaistaustainen Mustafa Ghafori.

Emma Kari Linnan juhlat 2016

Vuonna 2016 Emma Karin iltapuvun kangas on valmistettu meristä kerätyistä muovipulloista. Emma otti asullaan kantaa ilmastonmuutokseen.

”Puku kertoo siitä erityisestä vastuusta, joka meillä arktisena kansana on torjua ilmastonmuutosta ja puolustaa ainutlaatuista luontoamme. Se kuvaa kauniisti pohjoisen luonnon haurasta kauneutta. Kaunis kangas kätkee sisäänsä merten taakan”, Emma kuvaili.

Mitä mieltä olet, saako Linnan juhlat -asuilla ottaa kantaa?

Katso tilanne vastaamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *