Esikoisen syntymä yllätti parisuhdebloggaaja Sami Minkkisen: ”Sen jälkeen mikään ei ollut entisellään”
Parisuhdebloggaaja Sami Minkkinen ei uskonut, että lapsen saaminen muuttaisi hänen elämäänsä.
Parisuhdebloggaaja Sami Minkkinen ei uskonut, että lapsen saaminen muuttaisi hänen elämäänsä.
“Kuvassa pitelen sylissäni lokakuussa 2006 syntynyttä esikoistytärtäni synnytyssairaalassa. Lapsen syntymän jälkeisinä päivinä päällimmäinen tunne oli syvä onni siitä, että olin tullut isäksi. Samalla tunsin hämmennystä. Selviänkö suuresta vastuusta? Osaammeko olla vanhempia? Mitä vauvalle pitää tehdä? Kuvasta huokuu epävarmuutta, mutta silti enemmän onnea siitä, että olimme saaneet pienen ihmisen elämäämme.
Eräs kaverini sanoi minulle ennen tyttäremme syntymää, että lapsen synnyttyä kaikki tulisi muuttumaan. Hän oli itse tullut isäksi hieman aiemmin. Olin täysin eri mieltä. Mikä muka tulisi muuttumaan? Elämäänhän tulisi vain yksi ihminen lisää. Kuinka väärässä olinkaan. Vaikka minulla oli ollut yhdeksän kuukautta aikaa tottua ajatukseen vanhemmuudesta, tuli yllätyksenä, miten riippuvainen vauva on vanhemmistaan. Tuo hetki oli käännekohta, jonka jälkeen mikään ei ollut entisellään.
Sami Minkkinen: ”Määrittelen itseäni isyyden kautta”
Isyys on elämäni tärkein asia, ja määrittelen sen kautta itseäni. Haluan olla niin hyvä ja läsnä oleva isä kuin mahdollista. Olin 30-vuotias, kun tulin ensi kertaa isäksi. Vanhemmaksi tuleminen sai minut miettimään omaa lapsuuttani ja äitiäni ja isääni eri tavalla kuin aiemmin. Se lisäsi ymmärrystäni heitä kohtaan, olivathan hekin aikoinaan olleet samassa tilanteessa kuin olin silloin. Luulen, että merkittävä osa kasvustani olisi jäänyt tapahtumatta, jos minulla ei olisi lapsia.
Lapsi on kaunein mahdollinen ilmentymä parisuhteesta. Vaikka omat parisuhteeni isyyden ympärillä eivät ole kestäneet, se ei ole laimentanut sitä, miten valtavan vahva voima isyys on ollut elämässäni. Minulla on kaksi lasta, ja heillä molemmilla on kaksi rakastavaa vanhempaa. Lasteni äidit ovat olleet tärkeässä roolissa silloin, kun itse en ole osannut olla paras vanhempi lapsilleni. Onneksi niitä hetkiä ei ole monia. Isänä en ole kurinpitäjä vaan ilmennän isyyttäni läheisyyden ja läsnäolon kautta. Eroisänä läsnä olemisen merkitys on vain kasvanut, sillä en näe lapsiani joka päivä.”
Kommentit
Olen samaa mieltä EmmaLotta suurimmalta osin.
Jos julkkis tuo omasta tahdostaan parisuhde-/perhe-elämänsä julkisuuteen jatkuvasti niin eikö silloin kannattaisi miettiä mitä tekee ja mitä asioita julkisuuteen tuo koska tilanteen muuttuessa julkisuutta voi olla vaikea hallita itselleen positiiviseen suuntaan.
Kommentit
Miksi tässä jutussa ei ole kirjoitettu myöskin Ssmin toisen lapsen syntymään liittyvistä tapahtumista?
Ei kai Anna lehtenä ala siloittelemaan haastalteltavan julkisuuskuvaa. Tässä on kyseessä kuitenkin mies joka aloitti salasuhteen hänen toisen lapsensa äidin ollessa raskaana ja heitti tämän äidin menemään toisen naisen vuoksi kyseisen lapsen ollessa noin parin kuukauden ikäinen. Olisiko syytä oäivittää juttua myös tältä osin?
Artikkelin aihe on isyys. Miksi siihen pitäisi liittää erot lasten äideistä?
Miksi vanhemmuutta pitäisi määrittää pelkästään parisuhteen kautta tai sen kautta, ovatko vanhemmat yhdessä vai ei?
Pitäisikö siis jokaiseen Sami Minkkistä koskevaan juttuun tehdä lisähuomautus,kuinka tämä ”ketale” jätti lapsensa äidin ja halusi erota? En ymmärrä miksi.
En kuulu Minkkis-”fanikaartiin” , mutta eronneena ( ja kyllä,jätettynä myös) vanhempana voin kertoa, että ihmisen vanhemmuudesta , onnistuminen parisuhteessa ei kerro yhtään mitään. Olen sitäpaitsi ymmärtänyt, että vanhemmuus-osion Samppa vetää tosi hyvin. Kerrottakoon vielä se,että ei,en ole ystävä enkä tuttava, joka täältä huutelee.
Pikkasen kulunutta settiä rupee olemaan jo tämä huutelu 4-5v takaisesta asiasta. Oli aihe mikä hyvänsä,aiiiiiiiiina se nostetaan esiin tämän nimen yhteydessä.
Sami Minkkisellä tämä puolison hylkääminen ja toiseen suhteeseen hyppääminen lennosta lapsen ollessa pieni ei ole tapahtunut vain kerran vaan kahdesti. Se kertoo paljon ettei kerrasta opi. Näitä minäminä-ihmisiä valitettavasti löytyy ja lapset kärsivät joskus pitkälle aikuisuuteen saakka tällaisesta useiden tieteellisten tutkimusten mukaan. Siksi toivoisin Annan tuovan tätäkin näkökulmaa esiin.
Julkkikseksi kun vapaaehtoisesti ryhtyy niin silloin pitää kestää myös sen monet eri puolet. Ei se tuon ihmeellisempää ole. Ei voi ottaa vain kermaa kakun päältä. Niin se vain menee.
Samaa mieltà nm Kukkis78. Samia riepoteltiin ihan tarpeeksi aikanaan, joten kaikkien pitàisi ymmàrtàà, ettà elàmàssà on tapana mennà eteenpàin.
Sami ei ole varmasti ainoa suomalainen mies, joka on eronnut useamman kerran. Tai làhtenyt perheestà lapsen synnyttyà. Mutta leikkikàà te arvon arvostelijat tàydellisià ihmisià. Me annetaan jokaisen elàà omaa elàmàànsà. Siità huolimatta etten itse ole eronnut tai karannut. Ihmisillà on kumma tapa olla ilkeità kun omaa onnellisuutta ei ilmeisesti léydy kotoa. Vai puretaanko oma avioero Samin niskoille? joka sekààn ole oikein.
Toimitus on fiksu ettei tee tàstàkààn asiasta uutta kulunutta numeroa. Sami jutussa kertoi ihan tarpeeksi.
En kyllä ole samaa mieltä. Sami Minkkinen ei ole osoittanut minkäänlaista merkkiä siitä että hän pitäisi tekojaan millä tavalla vääränä vaan oikeastaan päinvastoin. Aikuinen vastuullinen ihminen ei käyttäydy niin kuin Sami Minkkinen.
Kolmannen avioliiton päättymistä tai jatkumista hän on kieltäytynyt kommentoimasta millään tavalla. Miksihän näin kun vielä muutama vuosi sitten hehkutti ”uutta onneaan” kaikkialla? 🙂
Miksi useita kertoja omalla pettämisellä lapsia sisältäneen avioliiton rikkojaa kohtaan täytyisi tuntea mitään empatiaa jos kyseinen henkilö itse pitää pettämistä luonnollisena oikeutena perheessä?
Miksi tällaista julkisuuden henkilön toimintaa ei saisi kritisoida? Hymistelyllä ei pääse mihinkään vaan tuollaista toimintaa tulee pöyhiä oikein kunnolla.
Ei rakastuminen toiseen ihmiseen avioliiton aikana ole rikos, jota pitäisi sovittaa hautaan saakka. Silloin, kun näin pääsee käymään, liitossa on jo pitkään ollut haasteita, joita ei ole ehkä haluttu nähdä ennen 3. ihmiseen rakastumista. Näin käy toisinaan , kun ihmisiä ollaan.
Eroaminen ei ole rikos myöskään. Hyvästä ja toimivasta suhteesta kukaan tuskin haluaa erota. Unohdatte, että parisuhteeseen tarvitaan kaksi ihmistä. Lähtijä saa poikkeuksetta kuran niskaan, vaikka kumpikin olisi loppupeleissä sitä mieltä, ettei suhde toimi. Emme me tiedä Sami Minkkisen avioliitoista mitään. Vain siinä eläneet ihmiset tietävät. Tämäkin kannattaa muistaa.
On moraalisesti väärin rakastua ja erota . Niin kuitenkin tapahtuu ihan kokoajan. Kaikki eivät tosin eroa vaan pitävät kaiken salassa jopa hautaan asti.
Tunteitaan ei voi kuitenkaan käskeä. Ei vaikka olisi pieni vauva talossa. Kuvitteletteko, että on yhtään sen helpompaa lähtijän osa kuin toisen osapuolen? Jos on yhtään empatiaa ihmisellä, voinette kuvitella. Ja kaikki se kura niskaan vuosia, yhäkin. Sellaista tuomiota ei täällä maassa ole saaneet henkirikoksen tehneetkään.
Peilin asettelu toisen eteen ei ole sekään muiden tehtävä. Siihen tehtävään ei ole ammattitaitoa kuin terapeutilla. Ja jos olette tarkkaan blogeja lukeneet, niitä terapeutteja on hyödynnetty useassa kohtaa. Emme me tiedä , mitä on opittu ja mitä ei. Oman itsensä eteen kyllä kannattaa asettaa peili meidän jokaisen.
Ei kenenkään sitäpaitsi tarvitse julkisesti pyydellä anteeksi yksityiselämänsä asioita. Eikä edes sanoin todentaa,että ” väärin ” tuli tehtyä. Riittää,että asianosaiset välinsä selvittäneet ja sovinnon tehneet. Ilmeisesti kaikki hyvin, kun lapset kaikesta päätellen paljon isänsä kanssa aikaa viettävät ja koti-isänä vietti täysin nuorimman kanssa aikaa, kun lapsi oli pienempi.
Joku jossain kritisoi,ettei voi bloggailla parisuhteesta useasti eronneena. Sittenhän vasta voikin! Kokemuksen syvällä rintaäänellä. Silloin alkaa selviytymään moni asia,kokemuksen kautta. Mitä haluaa ja mitä ei. Tai sitten ei selkiydy. Sekään ei ole meidän asia surra, onko Sami Minkkinen oppinut virheistään vaiko eikö.
Kysykää puolisoiltanne, mitä heille kuuluu ja keskittykää mielummin omiin suhteisiinne ja niiden ruotimiseen. Asettakaa se peili ihan oman itsenne eteen ja selvittäkää lapsiltanne, miten meni vanhemmuus heidän mielestään. Mieti, mistä virheistä olet ja et ole itse oppinut. Siitä on eniten itsellekin hyötyä .
Aurinkoista kevättä ! 🙂
Projisointi on niin yleistä esimerkiksi narsistisia piirteitä omaaville ihmisille.
Tämä siksi kun ei kyetä kohtaamaan itseään ja omia pelkojaan vaikkapa muutaman vuoden terapiasta huolimatta vaan pyritään siirtämään paha olo itsensä kanssa toisiin ihmisiin jotka osuvat sanoillaan johonkin todella kipeään kohtaan itsessään. Eikö totta? 😊
On se erikoista tämä nykyajan meno. Loukkaannutaan ja uhriudutaan kun joku laittaa peilin arvoisan bloggarin nenän eteen. Aikuinen ja vastuunsa kantava ihminen menisi itseensä, myöntäisi avoimesti ja selväsanaisesti virheensä eikä selittelisi asioita. Virheistään tulisi oppia eikä toistaa niitä parisuhteesta toiseen.
Ei kenenkään ole pakko olla epätyydyttävässä suhteessa. Ei, vaikka olisi minkäikäisiä lapsia. Tai vaikka olisikin julkisuuden henkilö. Jokainen voi vapaasti lähteä avioliitosta koska haluaa. Se on jokaisen oikeus. Ketään ihmistä ei voi omistaa eikä kahlita,edes avioliitolla.
Miksi mennä naimisiin/ parisuhteeseen/lisääntyä ja sitten päättääkin haluta erota? Koska me kaikki olemme ihmisiä. Me emme tiedä kunakin hetkenä kuin sen, mitä tiedämme ja tunnemme. Ei enempää eikä vähempää. Pääosin jokainen meistä pyrkii tekemään ratkaisut sillä taidolla ja tiedolla, mitä juuri sinä hetkenä on. Rakkaus ja siihen liittyvät valinnat eivät tunne logiikkaa eikä järkeä.
Jokainen saa myös itse päättää tasan sen, kuinka paljon ja mitä haluaa kertoa ja jakaa yksityiselämästään. Tämä oikeus on meillä kaikilla, myös julkisuudessa esiintyvillä ihmisillä. Erojaan ei ole pakko puida kenenkään kanssa eikä kertoa niistä mitään kenellekään,jossei halua.
Ja mitä eroperheessä elämiseen tulee: eroperheen lapsi voi olla ihan yhtä onnellinen,kuin kuka tahansa muukin. Kaikki riippuu siitä, kuinka vanhempien välit ja lapsen asiat toimivat eron jälkeen. Yhtälailla juuri nyt elää lukuisia lapsia riitaisissa ydinperheissä tai uusperheissä, joissa ero pitäisi tulla kysymykseen jo lastenkin vuoksi.
Onni on lapselle omat vanhemmat saman katon alla, yhdessä onnellisina. Toisiaan rakastaen. Harvoin tämä ikävä kyllä toteutuu. Te vanhemmat, joiden lapsilla tämä on toteutunut, olkaa onnellisia ja keskittykää siihen!
Toiseksi paras vaihtoehto on lapsi,jolla on hyvät suhteet molempiin vanhempiinsa ja vanhemmilla vähintään asialliset välit. Tämäkin ikävän harvinaista.
Vaikka olisi kuinka julkisuuden henkilö, kaikkea sontaa ei tarvitse vastaanottaa. Vaikka olisi mitä tehnyt. Siinäkin olemassa raja ihan lakipykälissäkin.
Minusta lämmin artikkeli isyydestä ja vanhemmuudesta! Virkistävää vaihtelua .
Olen samaa mieltä EmmaLotta suurimmalta osin.
Jos julkkis tuo omasta tahdostaan parisuhde-/perhe-elämänsä julkisuuteen jatkuvasti niin eikö silloin kannattaisi miettiä mitä tekee ja mitä asioita julkisuuteen tuo koska tilanteen muuttuessa julkisuutta voi olla vaikea hallita itselleen positiiviseen suuntaan.
Tuossa oli hyvä juttu Njassasta kuinka hän puhuu omasta isyydestään ja myöntää että oma heikkous näkyi agressiivisuutena ja Njassa jäi pitkäksi aikaa julkisuudessa maineensa vangiksi. Todella raikas ja vastuullinen näkökulma elämää nähneeltä julkkiselta.
Surullista että kaikki eivät siihen pysty vaan suoltavat päivästä toiseen blogissaan vimmaisia ja agressiivisia tekstejä jotka näyttävät lähinnä kannustavan turvattomuuteen ja kertakäyttökulttuuriin ihmissuhteissa.
Projisointi on defenssi, johon ihan jokainen meistä turvautuu toisinaan. Narsistiseen persoonallisuushäiriö-diagnoosiin tarvitaan paljon enemmän ja sen voi tehdä vain ammattilainen.
Mutta meillähän on maa täynnä näitä nojatuoli-psykologien diagnosoimia narsisti-exiä sen perusteella ,että toinen osapuoli on tullut jätetyksi tai/ ja petetyksi. Sekään ei riitä ihan leimaamaan ketään narsistiksi. Tuokin ihan siinä rajoilla,meneekö herjauksen puolelle. Olettaisin,että tännekin kirjoitettujen ihmisten sähköpostit saa selville toimituksen tms. kautta, jotta voi viedä asiaa eteenpäin, asiaa helpottanee se,
että kyseessä herjatun henkilön työnantaja.
Jos nämä Minkkisen blogit ja tekemiset niin ärsyttää, niin älkää hyvät ihmiset vaivatko päätänne lukemalla niitä enää!
Projisointia on yhtälailla myös se,että siirtää kaiken elämässään ja itsessään olevan pahan olon toiseen henkilöön ja hänen tekemiinsä virheisiin ja lataa viestiä menemään nimittelyjen kera ilman mitään suodatinta. Tulee itselle parempi olo, kun haukkuu toista ihmistä norsunluutornistaan , vähän niinkuin riippuvainen ihminen,joka saa helpotuksen päästyään riippuvuutta aiheuttavan asian pariin. Kun nöyryyttää toista julkisesti, tuntee ilmeisesti itse olevansa parempi ihminen. Ei kuulosta tasapainoisen ihmisen toiminnalta sekään. Mielipiteen esittäminen on täysin eriasia kuin vuosia kestänyt herjaus , nimittely ja haukkuminen. Joku toinen ihminen olisi saattanut vastaavassa tilanteessa luhistua täysin. Siksi muistuttaisin sanan vastuusta.
Tuntuu,että suurin ongelma on muilla kuin itse asianosaisilla tästä 5v takaisesta asiasta. Se on huolestuttavaa. Asianosaiset jatkavat elämäänsä ja tulevat toimeen lapsistaan huolehtien, mutta tuntemattomat ihmiset jaksavat yhä huudella. Jotenkin niin surullista. Onko siinä mukana jonkinlaista kateutta ? Onko vaikea sisäistää,että voi olla täysin vastuunsa ja osansa kantava vanhempi vaikka olisi kuinka itse erotilanne mennyt?
Ja ei , en todellakaan ole Sami. En tunne koko ihmistä. Joten turhaan spekuloimiseen ei kannata käyttää arvokasta aikaansa. Olen seurannut tätä sivusta sen 5 vuotta enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Koska saan leipäni pöytään ruotimalla ihmisten menttaalipuolta, mm. tämä some- haukkuminen ilmiönä on kiinnostanut, niin surullinen ilmiö kuin se onkin. Ihmisten motiivit tällaisen toiminnan takana selviävät usein lukemalla näitä viestejä. Hyvää oppimateriaalia työhöni.
Viha ja negatiiviset tunteet vaikuttavat negatiivisesti terveyteen. Kannattaa miettiä paljonko niitä tunteita haluaa ruokkia jo ihan itsensäkin ja oman hyvinvoinnin kannalta. Terapia on aina hyvä vaihtoehto ja sen voi aloittaa vaikkapa pohtimalla, miksi tuntemattoman ihmisen tekemät valinnat ja elämä menevät niin ihon alle ja aiheuttaa niin suuria tunteita itsessä? Siihenkin on joku syy. Se vastaus löytyy kullakin omasta peilistä.
Onpa nyt lavea kirjoitus EmmaLotalta joka ei edes tunne Samia. Oman kuplan ulkopuolelta voisi nähdä raikkaammin että suurin osa suomalaisista pitää rehellisyyttä ja uskollisuutta tärkeinä arvoina läheisissä suhteissa. Itse ainakin katson näitä asioita sosiologiselta kannalta. Turvalliset ja vakaat ihmissuhteet edistävät turvallista ja vakaata yhteiskuntaa myös lapsillemme. Minä ainakin haluan kannustaa siihen. Toiset eivät.
Siitäkin huolimatta,että omaan arvomaailmaan ei toisen ratkaisut sovi ,on mahdollista kunnioittaa kanssaihmisiä. Herjaaminen ei ole rehellisyyttä vaan puhdasta ilkeyttä. Siinä rinnalla on turha hurskastella kannattavansa rehellisyyttä ja uskollisuutta ja oikeuttaa ilkeän koulukiusaamiskäytöksensä arvoihin perustuvana tai niitä puolustavana.
Jos blogi tai sen kirjoittaja kirjoituksillaan mielestäsi kannustaa ja saa siten pyörtämään arvosi, ne eivät silloin olleet sinun todellisia arvoja. Ja miksi edes lukea blogia tai juttuja ihmisestä, jos arvomaailma täysin eri itsellä eikä sitä siedä ja sitten meneekin jo täysin tunteisiin? Somessa on se hieno juttu, että voi itse valita, mitä lukee ja mitä ei. Minua tai arvomaailmaani ei hetkauta kenenkään kirjoitukset missään. Siten ei myöskään kukaan pysty erityisemmin kannustamaan millään tavoin arvojeni vastaiseen toimintaan.
Se on ihan joku muu juttu, joka saa omia arvojaan kyseenalaistamaan tai ne pyörtämään. Yleensä toivottavasti paljon isompi asia kuin blogi.
Ja kyllä, kannatan ilman muuta rehellisyyttä ja uskollisuutta, mutta myös toisten ihmisten kunnioittamista. Ne eivät sulje toisiaan pois. Tätä elämää kun voi elää niin monin tavoin. Kukin parhaaksi katsomallaan tavalla ja tyylillä.
Kaikkea hyvää.
Miksi EmmaLotta sinulla on noin iso tarve kirjoittaa pitkiä puolustuspuheita julkkisesta jota et edes tunne millään tavalla?
Mikä triggeroi sinut tähän? Julkkisten ympärillä on aina kohuja ja kommentointia koska he elävät julkisuudesta ja rakentavat uraansa julkisuudessa.
Ihan normaalia on että perusmoraalikäsityksien vastaisesta käytöksestä julkkis voi saada pitkäänkin kriitikkiä jos ei ymmärrä myöntää katua julkisesti itse oma-aloitteisesti julkisuuteen tuomaa käytöstään. Kyllä monien pop-tähtien ja muiden somejulkkisten toimintaa on arvosteltu myöskin. Ei Sami ole mikään poikkeus tästä.
Ihan vertailun vuoksi.
Ei entisen jalkapallotähti Sami Hyypiän taannoisesta erosta syntynyt pitkäaikaista kohua koska Sami Hyypiä piti asiasta erittäin matalaa profiilia eikä tuonut asiaa lähes päivittäin somekanavia pitkin julkisuuteen.
Minkkisen tapauksessa asia toisin. Ehkäpä tämä ”EmmaLotta” saattaisi avata myös ”merkkipäivän” illan ratoksi sinullekin asiaa. Hyypiä tosin ei tarvitse elääkseen julkisuutta. Elämä on valintoja.
On monia julkisuudessa olevia ihmisiä,joiden kohdalla ajattelen ihan samoin; mielipiteen esittäminen on aivan eriasia kuin herjaus tai nimittely. On lukuisia esimerkkejä siitä, jossa julkisuuden henkilöä kohtaan loan heitto on mennyt täysin tolkuttomaksi.
Julkisuudessa esiintyvät ovat ihmisiä, joilla on oikeus yhtälailla kun meillä muillakin, saada asiallista palautetta. Haukkuminen ja nimittely ei ole sitä.
Jännä ilmiö tämäkin; jos joku esittää toista näkökulmaa, siitä seuraa a) olet Sami tai Samin ystävä b) mikä on motiivisi,kun et yhdy tähän muiden lauluun? On ihan normaalia vastustaa kiusaamista. Ja nimittelyä. Tai pitäisi olla. Jos olisin kirjoittanut pitkästi siitä samasta näkövinkkelistä,mistä tätä asiaa on puitu jo vuosia, aika harva pohtisi motiiviani ( tai sitä,olenko Sami tai hänen ystävänsä). Se on merkillistä. Ja huolestuttavaa.
En tiedä ,mistä ihmeen vuosipäivästä on kyse enkä välttämättä ole siitä edes kiinnostunut. Kuulostaa vähintäänkin erikoiselta.
Niin, johtuisikohan se näkökulma miten tuota asiaa on käsitelty ihan siitä yksinkertaisesta asiasta että se edustaa normaalia moraalikäsitystä mitä suuri enemmistö suomalaisista tuollaisista asioista ajattelee.
En ole nähnyt juurikaan ammattipsykologien tai ammattiterapeuttien julkaisuissa vastaavaa asennoitumista parisuhde asioihin kuin Samilla on. Sami kuitenkin mainostaa itseään tiedemyönteiseksi.
Samin blogissa osa asioista on pienen marginaaliporukan asioita. Ja kyllä 1 prosentti kansasta vaikka olisikin esim 55 tuhatta ihmistä on marginaalinen määrä.
Selvyyden vuoksi sanon että eettiset avoimet suhteet ovat täysin ok mutta valehtelu, pettäminen ja epärehellisyys eivät ole ok suhdemuodosta riippumatta ja uskon että tämän ajatuksen jakaa valtaosa suomalaisista ja myös Samin blogin seuraajista. Sami ei jostain syystä pysty tätä sanomaan ilman sarvia ja hampaita julkisesti blogissaan.
Samin kohdalla isoin ongelma on siinä että hän blogissaan päivästä toiseen pyrkii halventamaan ns perinteistä parisuhdemallia. Se että joku marginaaliporukka kirjoittaa hänelle ”tarinoita” joiden todenperäisyyttå ei voida journalistisin perustein vahvistaa mitenkään ei johda siihen että perinteinen parisuhdemalli olisi laajalti kriiisissä.
Kriisin aiheuttavat ihmiset jotka eivät osaa olla rehellisiä, kommunikoida asiallisesti ja avoimesti suhteissaan. Nuo taidot kannattaa opetella ennen parisuhteen aloittamista ja viimeistään ennen lasten hankkimista.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous