Julkkikset

Esikoisen syntymä yllätti parisuhdebloggaaja Sami Minkkisen: ”Sen jälkeen mikään ei ollut entisellään”

Parisuhdebloggaaja Sami Minkkinen ei uskonut, että lapsen saaminen muuttaisi hänen elämäänsä.

Teksti:
Riikka Heinonen
Kuvat:
Om-Arkisto, Sami Minkkisen Kotialbumi

Sami Minkkinen, 45, kirjoittaa Havaintoja parisuhteesta -blogia. Hänellä on 4- ja 15-vuotiaat tytöt.

Parisuhdebloggaaja Sami Minkkinen ei uskonut, että lapsen saaminen muuttaisi hänen elämäänsä.

“Kuvassa pitelen sylissäni lokakuussa 2006 syntynyttä esikoistytärtäni synnytyssairaalassa. Lapsen syntymän jälkeisinä päivinä päällimmäinen tunne oli syvä onni siitä, että olin tullut isäksi. Samalla tunsin hämmennystä. Selviänkö suuresta vastuusta? Osaammeko olla vanhempia? Mitä vauvalle pitää tehdä? Kuvasta huokuu epävarmuutta, mutta silti enemmän onnea siitä, että olimme saaneet pienen ihmisen elämäämme.

Sami Minkkinen sylissään esikoinen vauvana.
Sami Minkkinen ja esikoistytär synnytyssairaalassa vuonna 2006.

Eräs kaverini sanoi minulle ennen tyttäremme syntymää, että lapsen synnyttyä kaikki tulisi muuttumaan. Hän oli itse tullut isäksi hieman aiemmin. Olin täysin eri mieltä. Mikä muka tulisi muuttumaan? Elämäänhän tulisi vain yksi ihminen lisää. Kuinka väärässä olinkaan. Vaikka minulla oli ollut yhdeksän kuukautta aikaa tottua ajatukseen vanhemmuudesta, tuli yllätyksenä, miten riippuvainen vauva on vanhemmistaan. Tuo hetki oli käännekohta, jonka jälkeen mikään ei ollut entisellään.

Lue myös: Havaintoja parisuhteesta -bloggaaja Sami Minkkinen julkaisi hauskan nuoruuskuvan vuodelta 1995: ”Rakastin A. W. Yrjänää ja kirjastokorttia”

Sami Minkkinen: ”Määrittelen itseäni isyyden kautta”

Isyys on elämäni tärkein asia, ja määrittelen sen kautta itseäni. Haluan olla niin hyvä ja läsnä oleva isä kuin mahdollista. Olin 30-vuotias, kun tulin ensi kertaa isäksi. Vanhemmaksi tuleminen sai minut miettimään omaa lapsuuttani ja äitiäni ja isääni eri tavalla kuin aiemmin. Se lisäsi ymmärrystäni heitä kohtaan, olivathan hekin aikoinaan olleet samassa tilanteessa kuin olin silloin. Luulen, että merkittävä osa kasvustani olisi jäänyt tapahtumatta, jos minulla ei olisi lapsia.

Lapsi on kaunein mahdollinen ilmentymä parisuhteesta. Vaikka omat parisuhteeni isyyden ympärillä eivät ole kestäneet, se ei ole laimentanut sitä, miten valtavan vahva voima isyys on ollut elämässäni. Minulla on kaksi lasta, ja heillä molemmilla on kaksi rakastavaa vanhempaa. Lasteni äidit ovat olleet tärkeässä roolissa silloin, kun itse en ole osannut olla paras vanhempi lapsilleni. Onneksi niitä hetkiä ei ole monia. Isänä en ole kurinpitäjä vaan ilmennän isyyttäni läheisyyden ja läsnäolon kautta. Eroisänä läsnä olemisen merkitys on vain kasvanut, sillä en näe lapsiani joka päivä.”

X