Ex-poliitikko ja etämummi Ulpu Iivari: ”Olen ollut hyvä isoäiti, mutta kovin kiva äiti en ollut”

Välimatkasta ja eroista huolimatta veteraanipoliitikko Ulpu Iivarin suhde ainoaan poikaansa sekä lapsenlapsiin on pysynyt läheisenä.

Ulpu Iivari asuu pienessä kaksiossa Töölöntorin kupeessa Helsingissä. Kun hänen ainoa lapsensa Pirkka Tapiola, 48, tulee kylään, Ulpu petaa hänelle Muumi-lakanat, hakee lähikaupasta tuoretta kalaa tai paistaa vaikka hirvenlihapullia puikulamuusin kera illalliseksi.

Ateria nautitaan keskustellen ja kuin harvinaista hetkeä maistellen, sillä Bangkokissa EU-suurlähettiläänä työskentelevä Pirkka jatkaa usein jo seuraavana päivänä matkaansa. Pirkan kolmesta lapsesta 16-vuotiaat kaksostytöt Isabella ja Naomi asuvat äitinsä kanssa Brysselissä. Samuel, 14, muutti vuosi sitten isänsä ja tämän Olya-vaimon luo Thaimaahan.

Ulpu on ollut aina etämummi tuhansien kilometrien päässä lapsenlapsistaan. Tapaamiset ovat hänelle vuoden kohokohtia. Usein ne on järjestetty jouluna, pääsiäisen aikaan ja elokuussa, kun lapset ovat tulleet kesälomalle Suomeen.

Silloin Ulpu on vienyt Samuelille aamuisin mansikoita sänkyyn. Iltaisin hän on laulanut kaksosille Johannes Brahmsin kehtolaulua Levon hetki nyt lyö ja sivellyt hellästi pyjaman alta tyttöjen selkää.

Arkisin mummi ja lapset pitävät yhteyttä netin kautta. Pienille lapsille Ulpu soitti usein. Nykyisin hän tunnustelee, milloin nuorilla on tarve ja aikaa puhua. Heillä on pitkät koulupäivät ja paljon harrastuksia.

Kaikista rakkaimmat asuvat kaukana

”Pirkka ja hänen ensimmäinen vaimonsa Elena muuttivat Kiovasta Brysseliin, kun kaksoset olivat parivuotiaita, ja joulukuussa syntyi Samuel. Halusin mennä auttamaan. Vuokrasin oman asunnon, koska ajattelin, että on parempi, jos anoppi ei asu samassa huushollissa. Pirkka ja Elena kyllä vitsailivat, että olisi ollut kiva, jos olisin ollut heillä lauantaiaamuisin, kun lapset heräsivät aikaisin.

Myöhemminkin tein Brysseliin pidempiä lastenhoitokeikkoja. Ehkä niiden ansiosta minun ja lasten välille syntyi vahva suhde. Niin kauan kuin Pirkka ja Elena olivat naimisissa, vuokrasin pitkillä vierailuilla oman asunnon. Myöhemmin asuin Brysselissä aina lasten ja Elenan luona. Se oli lapsista mukavaa, ja Elenalla ja minulla on asialliset välit.

Kun Pirkan ja Elenan avioliitto muutaman vuoden kuluttua heidän Brysseliin muutostaan päättyi, Pirkka tuli lasten kanssa kesälomalla Suomeen. Vuokrasimme yhdessä kesämökin. Loman päätyttyä lähdin heidän kanssaan Brysseliin. Silloin asuin Pirkan luona ja kävin Elenalla hoitamassa lapsia.

Nykyisin Brysseliin mennessäni asun hotellissa. Lapset eivät tarvitse enää mummia yökylään. Olen sanonut, että vaikka en soita yhtä usein kuin ennen, he voivat soittaa minulle aina kun haluavat. Tytöt käyvät Eurooppa-koulua ja opiskelevat osin suomeksi. He tarvitsevat joskus apua koulutöissään. Välillä lapset soittavat, kun heitä vain ottaa jokin asia päähän.”

Ulpu Iivari päätti ryhtyä paremmaksi äidiksi – poika yllätti vastauksella

”Erosin Pirkan isästä Kari Tapiolasta kauan sitten. Asuimme New Yorkissa 1976–78. Kari oli YK:ssa töissä ja minä Suomen Sosialidemokraatin kirjeenvaihtajana. Kun Kari sai työpaikan Pariisista, olimme päättäneet jo erota. Palasin Pirkan kanssa kahdestaan Helsinkiin.

Uskon, että olen ollut hyvä isoäiti, mutta kovin kiva äiti en ollut. Noina vuosina hain itseäni. Työ SDP:n eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä oli rankkaa. Päivät olivat pitkiä, ja tapoihin kuului, että iltaisin istuttiin kapakoissa setvimässä asioita. Olin paljon poissa kotoa. Sain valtavasti apua ja tukea appivanhemmiltani. He kohtelivat minua aina kuin omaa tytärtä eivätkä koskaan moittineet tekemisiäni. Vaikka olin joistakin Pirkan elämään liittyvistä asioista anoppini kanssa eri mieltä, hän oli turvallinen ja ihana isoäiti.

Pahastuin kerran, kun kuulin appeni sanovan Pirkalle, että jos tästä joskus tuntuu kotona kurjalta, niin soita, hän tulee kyllä hakemaan. Nyt ymmärrän appeni tarkoituksen oikein hyvin ja tekisin itse samoin.

Kerran päätin ryhtyä paremmaksi äidiksi ja ajattelin hakea työpaikkaa, jossa oli säännöllinen työaika. Puhuin siitä Pirkalle, joka vastasi, että kuule äiti, se ei sovi sinulle. Ollaan me tähänkin asti pärjätty, ja olenhan minä jo 12.

Kun nyt ajattelen Tapiolan perhettä, olemme mielestäni onnistuneet avioerojen jälkeen lasten kanssa hyvin. Kun Pirkka oli pieni, hänestä oli ihanaa, kun tapasimme yhdessä, Kari, minä ja appivanhempani. Myös Pirkan lapsille on voitu osoittaa, että heille tärkeät aikuiset pärjäävät toistensa kanssa, vaikka vanhemmat eivät ole enää naimisissa ja suhteet ovat muuttuneet. Kari-pappa asuu nykyisin Genevessä ja tulee myös usein mukaan yhteisiin kokoontumisiin.”

Luit lyhennelmän Annan Tässä iässä -jutusta, jossa Ulpu Iivari kertoo muun muassa siitä, miksi hän aikoinaan salasi syöpänsä, mitä ystävien kesken puhutaan kuolemasta ja mitä Ulpu Iivari ajattelee tämän päivän feminismistä. Lue juttu Annasta 24/2019 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!