Julkkikset

Hannele Lauri ei haikaile takaisin päivätöihin eläkkeeltä: ”Teatterissa en ole edes käynyt”

Näyttelijä Hannele Lauri, 67, on huoleton kuluttaja, joka ei säästä tai sijoita rahaa. Kuvat sulavista jäälautoista ovat kuitenkin saaneet hänet miettimään omia kulutustottumuksiaan.

Teksti:
Sanna Wirtavuori
Kuvat:
Sampo Korhonen

Hannele Lauri satsaa läheistensä hyvinvointiin.

Näyttelijä Hannele Lauri, 67, on huoleton kuluttaja, joka ei säästä tai sijoita rahaa. Kuvat sulavista jäälautoista ovat kuitenkin saaneet hänet miettimään omia kulutustottumuksiaan.

Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Näin mummoni opetti minua, mutta eipä mennyt oppi perille.

Lapsuudenkodissani ei rahaa korostettu. Upseeri-isäni oli aika tiukka, mutta äiti lelli meitä lapsia melkoisesti. Useimmiten me saimme sen, mitä halusimme. Minusta tuli huoleton kuluttaja.

Olin melkein koko urani töissä teatterissa kuukausipalkkalaisena, mutta enää en todellakaan ikävöi siihen aamu-ilta-rumbaan. Eläköitymiseni jälkeen olen tehnyt vain tv- ja elokuvatöitä. Teatterissa en ole edes käynyt.

En ole tavoitellut rikkauksia enkä miettinyt töitäni raha päällimmäisenä. Näytteleminen on elämäni ykkösasia, ja olen tehnyt koko ikäni paljon töitä ja tullut hyvin toimeen. Mutta koskaan en ole säästänyt tai sijoittanut, ne eivät ole minun juttujani.

Hannele Lauri
Hannele Lauri satsaa Nancy-koiransa hyvinvointiin.

Hannele Lauri on huolissaan maapallon tulevaisuudesta

Nuorempana olin melko tuhlailevainen ja matkustelin paljon. Tein heräteostoksia ajatellen, että ai kuinka ihana, otanpa tuon. Nyt kun katselen kuvia sulavalle jäälautalle pyrkivistä jääkarhuista tai valtamerien muovilautoista, kieltämättä minua ahdistaa. Ei ole samantekevää, millaisen maailman jätämme lapsille ja eläimille.

Uskon, että pienet teot vaikuttavat, ja siksi kuluttamiseni on muuttunut koko ajan parempaan suuntaan. Kierrätän, lajittelen roskani ja ostan mahdollisimman vähän muovia. Nykyään tavaraa on liikaa ja lentäminen hävettää.

Jos Hannele Lauri voittaisi lotossa, hän perustaisi orpokodin

Elän yksin, joten jo pelkkä syöminen ja asuminen maksavat suhteettoman paljon. Olenkin eri yhteyksissä paasannut, että yksin asuvia pitäisi suosia verotuksessa. Eläminen on paljon kalliimpaa, kun ei ole ketään jakamassa kustannuksia.

Monet lottovoitosta tai suurista rikkauksista haaveilevat suunnittelevat hankkivansa sitä tai tätä, jos voitto osuisi kohdalle. Minä en ostaisi mitään. Haluaisin mieluummin auttaa köyhiä lapsia, ja suurin unelmani olisi perustaa paikka, jossa voisin hoivata hylättyjä eläimiä. Olisin onnellinen, jos minulla olisi eläinten orpokoti.

3 x Näihin satsaan

Läheisiin ihmisiin ja eläimiin:

”Tällä hetkellä minulla on vain yksi koira, jackrussellinterrieri Nancy.”

Autoon:

”Koska asun maalla, auto on välttämätön. Vaihdan autoa usein ja nautin siitä, että menopeli on turvallinen, sillä kaasujalkani on herkkä. Nyt suunnitelmissa on hankkia Ford Focuksen jälkeen Hyundai.”

Kotiin:

”Olen kotona viihtyvä ja puhelimessa puhuva erakko. Sisustuskaupat ovat minulle turmioksi, niistä tarttuu usein uusi tyyny mukaan.”

 

X