Hans Välimäki kertoo, mihin virheeseen ei kannata korona-ajan lounaissa sortua: ”Siihen kyllästyvät sekä lapset että aikuiset”

Pyöreitä vuosia täyttänyt Hans Välimäki on huomannut, että turhamaisuus on karissut iän karttuessa ja tilalle on tullut empatiaa.

Hans Välimäki, täytit viime viikolla 50 vuotta. Kuinka juhlit?

Tiedän, että vaimollani oli jokin yllätys, ehkä matka, mutta sattuneesta syystä se siirtyi. Olen suunnitellut ystävilleni erikoisiltaa, mutta se oli alun perinkin tarkoitus pitää vasta syksymmällä. Idea illanvietosta on vahvistunut nyt entisestään.

Lue lisää: Aamunsa kaurapuurolla aloittava huippukokki Hans Välimäki paljastaa mehevän puuron salaisuuden

Oletko huomannut mitään viidenkympin villityksiin viittaavaa?

En, pikemminkin päinvastoin. Olen ollut huomaavinani, että pienetkin turhamaisuuteni piirteet ovat karisseet ja tilalle on tullut entistä enemmän aitoa empatiaa, tiedostavuutta ja harkintakykyä.

Äitini sanoisi, että minusta on kasvanut aikuinen mies.

Hans Välimäki, minkä kirjan luit viimeksi?

Lukeminen on minulle tärkeää päänhoitoa. Viimeksi luin Joël Dickerin Stephanie Mailerin katoamisen ja Jo Nesbøn dekkarit olen lukenut varmaan kaikki.

Pidän tietokirjoista ja aloitin juuri ystäväni Hanna Kietäväinen-Sirénin kirjoittaman kirjan Rahvaan rak-kaus – suomalaisen into-himon historia.

Mikä on paras korona-ajan lounasvinkkisi, Hans Välimäki?

Kannattaa katsoa pari askelta eteenpäin ja tehdä useamman päivän lou­naat kerralla. Niitä voi sitten lämmitellä. Pahin virhe on tarjota samaa ruokaa monena päivänä peräkkäin, sillä siihen kyllästyvät sekä lapset että aikuiset.

Miten pidät huolta kunnostasi?

Iän huomaa todella siitä, että kroppa alkaa näyttää kulumisen merkkejä – kilsoja on takana. Yritän tehdä koko ajan kaikenlaista hidastaakseni prosessia: lenkkeilen, käyn kuntosalilla, laskettelen, pyöräilen, liikun luonnossa.

Toisaalta olen vihdoin oppinut ottamaan välillä myös ihan lunkisti.

Mitä uutta olet oppinut itsestäsi poikkeusolojen aikana?

Kun elämä on tylsää, kaikki on hyvin. Olen oppinut olemaan hötkyilemättä ja tajunnut, että välillä on hyvä pysähtyä miettimään, mitä kannattaa tehdä.

Tilanne harmittaa minua työntekijöideni puolesta. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että kollektiivinen empatia on noussut pintaan. Toivottavasti se on pysyvää.

Harrastat metsästystä. Mikä on paras muistosi?

Parhaiten viihdyn pohjoisessa Jäämeren rannalla. Olin siellä viime syksynä kolme viikkoa pyytämässä riekkoja.

Siellä on karun kaunista, ja hiljaisuus on niin päällekäyvää, että se tuntuu korvissa. Tuoksut, tuulen humina, taipale ja hyvät kaverit – niistä on parhaat luontoretket tehty.

Mitä söit tänään aamiaiseksi?

Kaurapuuroa. Se on oikein hyvää, kun lisää päälle esimerkiksi banaania ja mustikoita. Joka aamu en jaksa tehdä voileipiä.

Lue lisää: Huippukokki Hans Välimäen nerokas 1+2+3 -pikkeliliemi saa jopa hieman raa’an tomaatin maistumaan herkulliselta