Heli Sutela oppi harjoituksen, jolla voi huijata kehoa luulemaan, että kaikki on hyvin: ”Sen voi tehdä missä tahansa”

Näyttelijä ja stand up -koomikko Heli Sutela ei haaveile – hän toimii saadakseen haluamansa ja menee sinne, missä on kivaa.

Heli Sutela, olet tehnyt stand upia 19 vuotta. Kuinka estät samojen juttujen toistamisen?

Stand upissa kyse ei ole niinkään siitä, mitä kerrotaan, vaan siitä miten se kerrotaan.

Osaan muutamien stand up -koomikoiden jutut ulkoa, mutta kun he menevät lavalle, menen verhojen taakse kurkkimaan ja nauramaan. Tilanne, fiilis, tunne ja energia ovat joka kerta erilaisia.

Millainen on Naistenpäivän komiik­kafestivaalien Muijamaraton, jolla esiinnyt?

Siinä esiintyy 14 stand up -koomikkoa, kaikki naisia. Aiemmin ala on ollut miesvaltainen, mutta nyt monet naiset ovat harjoitelleet riittävästi ja ovat hemmetin hyviä.

Stand up -koomikoksi kun ei tulla yhtäkkiä sormia napsauttamalla. Harjoitteluun menee vuosia, ja yksittäinen rutiini eli juttu on valmis, kun sen on esittänyt noin 100 kertaa yleisön edessä. Vasta sen jälkeen tietää, mikä toimii ja saa minkä tahansa yleisön putoamaan penkiltä.

Viimeisin ahaa-elämyksesi?

En aina ole hirveästi sympannut tyttöjen juttuja, ne ovat mielestäni korostaneet sukupuolta ja sukupuolieroja liikaa.

Nyt olen tajunnut, että olen ehkä ollut väärässä. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, sillä myös rakenteet sanelevat, millaisia tilaisuuksia saa.

Vaikka olen jonkin hirveän tsägän ansiosta onnistunut pärjäämään stand up -kuvioissa, ei se kaikille välttä­mättä ole mahdollista.

Mistä haaveilet, Heli Sutela?

Olen huono haaveilemaan, en oikein osaa sitä. Jos jotain haluan tai jostain innostun, alan toimia sen hyväksi, että asia toteutuu.

En tee suunnitelmiakaan – yleensä menen vain sinne, minne nenä näyttää ja missä näyttäisi olevan kivaa.

Miten pidät itsestäsi huolta?

Joogaan, käyn salilla ja hengittelen: sisäänhengityksen aikana lasken neljään, henkeä pidät­täessä kahteen ja ulos hengittäessä ensin kuuteen ja lopulta kahdeksaan. Viisaammat sanovat, että näin hengitellessä para­sympaattinen hermosto hämääntyy ja luulee, ­että kaikki on hyvin eikä ole mitään hätää.

Hengittely on hyvä keino rauhoittua, laskea stressitasoa ja päästä eroon raivosta. Sitä voi tehdä kaikkialla: kävellessä, selällään maatessa ja pitkästyttävissä tilanteissa. Jos unohdan hengittelyn, tiedän, ettei minulla mene hyvin.

Heli Sutela, mistä viimeksi innostuit?

Blinien kaksoispaistamisesta. Ennen tarjoilua jo kertaalleen paistettu blini paistetaan uudelleen voissa molemmin puolin. Näin siitä tulee rapea ja entistäkin herkullisempi.

Tykkäät sienestää. Mitä teet, jos eksyt metsään?

Minulla on aina metsässä kännykkä mukana, ja jos en ole ihan varma, missä olen, soitan avomiehelleni Kimmolle. Hän ajaa auton lähelle paikkaa, jonne on minut jättänyt, ja tuuttaa. Sitten vain kuljen ääntä kohti.

Jos minua ei ala kuulua, Kimmo ajaa vähän kauemmas ja tuuttaa siellä. Aina minä olen lopulta autolle löytänyt.