Katariina Souri kertoi Annalle tammikuussa, miten vaihdevuodet vaikuttivat hänen hyvinvointiinsa.
Katariina Souri kertoi Annalle tammikuussa, että hän ei ollut tajunnut vaihdevuosien selittävän hänen monia oireitaan.
Julkkikset

Henkisen romahduksen läpikäynyt, rajuista vaihdevuosioireista kärsinyt Katariina Souri: ”Tänä päivänä tiedän, kuka olen”

Kaksi vuotta sitten Katariina Sourin henkinen vointi romahti niin, että hän oli työkyvytön. Nyt hän kokee voivansa paremmin kuin vuosikausiin. Mutta mitä tapahtui välissä? Katariina Souri kertoi elämästään ja hyvinvoinnistaan Annan haastattelussa tammikuussa 2019.
Teksti: Sari Hannikainen Kuvat: Kristiina Kurronen

Tällaiseksiko ihmiseksi minut onkin tarkoitettu! Ajatus yllätti kirjailija, kuvataiteilija Katariina Sourin, 50. Hän oli ollut niin kauan ahdistunut, väsynyt ja tuskainen, että hän oli tottunut ajatukseen, että sellainen hän on. Mutta sinä hetkenä Kataariina Souri tajusi, että hänestä on tullut jotain muuta: jaksava ja levollinen.

Prosessi, jota hän kutsuu paranemiseksi, oli alkanut kaksi vuotta aikaisemmin. Ensin hänen olonsa kärjistyi sietämättömäksi loppuvuonna 2016.

– Olin silloin todella huonossa kunnossa: samanaikaisesti ylikierroksilla ja yliväsynyt. Yhtenä päivänä maalasin taulua kymmenen tuntia yhtä soittoa, seuraavana koin niin voimakasta ahdistusta ja tuskatiloja, että eristäydyin makuuhuoneeseeni. Ahdistus teki minut hyvin räjähdysherkäksi, joten sellaisina päivinä halusin olla vain itsekseni, lukea ja katsoa televisiota, Kata kertoo.

Katariina Souri

– Ahdistus teki minut hyvin räjähdysherkäksi, Katariina Souri kuvailee. Mistä oireet oikein johtuivat?

Hän oli mennyt muutamia kuukausia aikaisemmin naimisiin elämänkumppaninsa Eliya Zweygbergin kanssa, ja perhe – Kata, hänen yläasteikäinen tyttärensä Kiana ja Eliya – asui yhdessä Sipoossa. Kaiken piti olla hyvin, mutta Katan mieli ailahteli äärilaidasta toiseen viikoittain. Lasillinen pari punaviiniä iltaisin rauhoitti olon jotenkuten siedettäväksi, mutta yöt olivat silti vaikeita. Uni kerta kaikkiaan loppui tunniksi pariksi aamuyöllä. Ja sitten oli kohtauksia, jolloin hän heräsi tuskaisena hiestä märkänä. Hänellä oli todettu muutamia vuosia aikaisemmin epävakaa persoonallisuushäiriö ja kolmikymppisenä paniikkihäiriö, joihin hän oli saanut terapia-apua, mutta Katasta tuntui, että tällä kertaa kyse oli jostakin muusta.

– En ollut enää työkykyinen.

Hän varasi yksityisestä lääkärikeskuksesta ajan psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolle.

Katariina Sourista diagnoosi ei tuntunut oikealta

Psykiatrin diagnoosi oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sairautta pitäisi alkaa heti hoitaa lääkityksellä.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä kutsuttiin ennen maanis-depressiiviseksi häiriöksi. Sairaudelle ovat tyypillisiä toistuvat mania- ja masennusjaksot.

Katasta diagnoosi ei tuntunut oikealta, ja hän sanoi sen psykiatrille. Hän tunnisti itsessään ylikierroksilla käymisen mutta ei varsinaista maniaa. Lamaantumaan ja eristäytymään hänet saivat ahdistus ja tuskaisuus, ei masennus. Kata oli kiinnostunut lääkkeettömistä keinoista, jotka voisivat helpottaa oloa, ja ennen kaikkea selvittämään sitä, millaisia psykologisia ja fysiologisia syitä oireilun taustalla oli.

Kata haki apua psykiatrilta, joka diagnosoi hänelllä vastaanoton akana kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Katasta diagnoosi oli väärä. Hän uskoo, että raju oireilu johtui vaihdevuosista ja huonosti vuotavasta suolistosta.

Katariina Souri haki apua psykiatrilta, joka diagnosoi hänelllä vastaanoton aikana kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Katasta diagnoosi oli väärä. Hän uskoo, että raju oireilu johtui vaihdevuosista ja huonosti vuotavasta suolistosta.

Lääkäri pysyi silti kannassaan. Toinen Katalle määrätyistä lääkevalmisteista kuuluu psykoosilääkkeiden ryhmään, toinen on epilepsialääke. Molempia suositellaan Käypä hoito -suosituksissa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon, mutta koska diagnoosi ei ollut Katasta oikea eikä hänellä ole ollut koskaan psykoottisia oireita, hän ei aloittanut lääkityksiä. Psykiatrin suosittelema psykologi taas ei ottanut Kataa terapia-asiakkaakseen, koska tämä ei aloittanut lääkitystä. Lääkevastainen tarkoitti psykologin mukaan hoitovastaisuutta. Kata koki olevansa omillaan.

”Vähensin kaikkea sellaista, mikä aiheuttaa minulle paineita”

Diagnoosin jälkeen hän alkoi tietoisesti vakauttaa elämäntapojaan, sillä hän halusi kokeilla, voisiko hän omin keinoin parantaa vointiaan. Kata lopetti jokailtaisen alkoholinkäytön, sillä vaikka se rauhoitti häntä, se myös lisäsi unen katkonaisuutta. Hän alkoi ulkoilla ja liikkua enemmän, sillä se taas paransi unen laatua. Tärkeää muutoksessa oli säännöllisen unirytmin ja nukkumaanmenoaikojen opetteleminen. Ja stressin minimoiminen.

Miten sen voi tehdä?

– Vähensin kaikkea sellaista, mikä aiheuttaa minulle paineita. En esimerkiksi enää kutsu kotiini juuri ketään, koska tiedän, että siivoaminen ja järjestelyt aiheuttavat minulle stressiä. Se on tarkoittanut sitä, että tingin sosiaalisesta elämästäni. Työasiat on hoidettava, mutta kun minua väsyttää, perun ja siirrän ylimääräiset menot ja tapaamiset. Ennen yritin selviytyä kaikesta väsyneenäkin.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Anna (@anna_lehti) jakama julkaisu

Ajan kuluessa aamuyön unettomat tunnit ja hikoilukohtaukset saivat uuden selityksen.

– Minulla alkoi menopaussi. Tajusin jälkeenpäin, että aloin kärsiä vaihdevuosioireista samoihin aikoihin kun psyykkinen vointini heikkeni ja hain psykiatrilta apua. Tämä ei ottanut esiin vaihdevuosien vaikutuksia, enkä itsekään tajunnut, että ne voisivat selittää aamuyön heräilyä, hikoilua ja osittain myös mielialavaihteluita. Vaihdevuosioireenikin diagnosoitiin mielen sairaudeksi.

– Sain kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosin ja pitkäkestoisen lääkityksen tunnin kestäneen vastaanottokäynnin aikana. Muu terveystilanteeni jäi kartoittamatta.

Koska vaihdevuosioireet jäivät lääkärikäynnillä pimentoon, Kata ei saanut niihin hoitoa. Mutta muutosten ansiosta jaksaminen kohentui pikkuhiljaa niin, että hän pystyi taas kirjoittamaan. Maaliskuussa 2018 ilmestyi Katan Sarana-kirja, jossa hän kuvaa toipumisprosessiaan. Tärkeimmät oivallukset olivat silti edessä.

”Olen ollut kuin kumiankka”

Keski-ikä on taitekohta, jossa voi avautua uusia ovia ja mahdollisuuksia. Siitä hän kirjoittaa Saranassa. Katasta kuitenkin tuntui, että hänen edestään ovet vain sulkeutuivat. Elämästä oli tullut sarja luopumisia. Eihän sen niin pitänyt mennä.

Taustalla oli käsittelemättömiä asioita lapsuudesta ja isän sairastuminen muistisairauteen muutamia vuosia aikaisemmin.

– Luulin käsitelleeni vaikeita asioita ennenkin, mutta oikeasti olin työntänyt monia niistä syrjään. Olen ollut kuin kumiankka, ponnahtanut aina nopeasti takaisin pintaan. Se on johtunut psyykkisistä ongelmistani. Voimani ovat menneet niistä selviytymiseen.

Syrjään työnnetyillä tunteilla oli tilaa nousta pintaan, kun jaksaminen oli paremmalla tolalla.

Kata kokee olevansa sosiaaliselta sukupuoleltaan muunsukupuolinen tai sukupuoleton. – Se on vapauttavaa.

Kata kokee olevansa sosiaaliselta sukupuoleltaan muunsukupuolinen tai sukupuoleton. – Se on vapauttavaa.

Muistisairas isä tunnistaa Katan vielä, mutta he eivät pysty enää kommunikoimaan yhdessä. Isän kohtaloa Kata oli käsitellyt taistelemalla viranomaisten kanssa. Isä on ollut kaksi vuotta hoitokodissa Pohjois-Norjassa, josta hänen nykyinen puolisonsa on kotoisin. Isä ei ymmärrä norjaa, ja Kata yritti kuukausien ajan saada isälleen suomalaisen edunvalvojan ja hoitopaikan Suomesta, turhaan. Isä jäi yksin Jäämeren rannalle, jonne tytär on ajanut häntä tapaamaan muutamia kertoja vuodessa.

Suru tuli ulos luopumisen tunteena ja lohduttomana ikävänä mennyttä kohtaan. Kesällä Kata matkusti viikoksi yksin Turun saaristoon muistelemaan. Saaristossa on perheen entinen kesäpaikka, jossa hän, juristiäiti ja -isä viettivät yhdessä lomia puutarhan ympäröimässä kivitalossa. Sieltä ovat Katan rakkaimmat lapsuusmuistot.

Ruokavaliomuutos oli käännekohta

Muistojen saareen ja kivitaloa ympäröivään puutarhaan Katariina Souri pääsi matkallaan vielä kerran käymään vuosikymmenien jälkeen. Hän majoittui reissullaan korppoolaisessa bed & breakfastissa, jonka isäntä sattumalta tunsi mökkisaaren nykyisiä asukkaita.

– Pääsin saareen venekyydillä ja sain kävellä tutuissa maisemissa hetken. Saaressa tuntui, että se oli sama paikka kuin ennenkin mutta ei kuitenkaan ollut. Taloa ympäröivä luonto oli muuttunut jonkin verran, ja uudet asukkaat olivat jättäneet omat elämänmerkkinsä.

– Isä menetti aikoinaan konkurssissa kesäpaikkamme, ja se vain hävisi elämästäni. Nyt sain jättää saarelle hyvästit ja samalla näin konkreettisesti, että mennyttä ei enää ole olemassa. Se oli haikea mutta eheyttävä kokemus.

Samoihin aikoihin Katan fyysinen vointi alkoi kohentua entisestään. Hän oli aikaisemmin kesällä ottanut yhteyttä Turun yliopiston dosentti, evoluutiotutkija Markus J. Rantalaan. Tämän kirjoitukset ruokavalion ja liikunnan suotuisista vaikutuksista masennukseen olivat herättäneet Katan mielenkiinnon. Voisiko evoluutiopsykologi auttaa häntäkin mielenterveysongelmien lääkkeettömässä hoidossa?

Minua ruokavaliomuutos auttoi valtavasti. Turvotus ja kivut hävisivät kokonaan parissa viikossa, ja sitä kautta myös mielialani pikkuhiljaa tasoittui ja krooninen ahdistus alkoi hävitä.

Ahdistusoireita oli ajoittain edelleen. Sen lisäksi hänellä oli suolisto-ongelmia: vatsa oli päivittäin kipeä, turvonnut ja sekaisin. Kata kirjoitti Markukselle, ja he tapasivat useita kertoja. Kata uskoo nyt, että vatsaoireiden ja mielialaoireiden suurin syypää on ollut huonosti voiva suolisto.

– Suolistoni seinämät olivat menneet huonoon kuntoon jokailtaisen alkoholinkäytön takia ja koska olin syönyt kauan runsaasti täysjyväviljatuotteita ja palkokasveja. Molempia pidetään terveellisinä, mutta tiedän nykyisin, että minulle ne eivät sovi. Kaiken seurauksena kehossani oli matala-asteinen tulehdustila. Suolisto vaikuttaa vagushermon kautta aivoihin. Suolistoni oli saatava kuntoon, jotta myös psyykkinen vointini parantuisi.

Kata alkoi syödä Markuksen neuvojen mukaisesti. Hän lopetti viljatuotteiden syömisen lähes kokonaan, koska epäiltiin, että gluteeni oli suolistovaivojen osasyynä. Ruokavaliosta piti karsia pois myös palkokasvit, sillä Kata uskoo, että isoin syy hänen vatsaoireisiinsa on ollut viljoissa ja monissa kasviksissa, esimerkiksi palkokasveissa, esiintyvät lektiinit eli glykoproteiinit. Niiden vaikutuksista on keskusteltu ja kiisteltykin viime vuosina.

– Minua ruokavaliomuutos auttoi valtavasti. Turvotus ja kivut hävisivät kokonaan parissa viikossa, ja sitä kautta myös mielialani pikkuhiljaa tasoittui ja krooninen ahdistus alkoi hävitä.

Viime syksynä, kaikkien tekemiensä muutosten jälkeen, Kata havahtui siihen, että hän tunsi olonsa hyväksi, normaaliksi.

”Vaihdevuodet ja tyttären murrosikä ovat haastava yhdistelmä”

’Sinua ei tunnista enää itseksesi’, Eliyakin sanoi minulle, Kata kertoo ja viittaa puolisoonsa.

Kiana-tytär on nyt 15-vuotias, Katan 27-vuotias esikoinen Kasimir on elänyt omillaan jo pitkään.

– Vaihdevuodet ja tyttären murrosikä ovat haastava yhdistelmä. Siinä on ollut sähinää ja murrosta molemmin puolin. Ja Eliya-parka meidän välissämme.

– Mutta kyllä me selviydymme. Omaa nuoruuttani en kaipaa yhtään, mutta siitä tunnen haikeutta, että en saa enää pikkutyttöäni takaisin. Samaan aikaan on komeaa katsoa, kun tytöstä kasvaa nainen. Isoja muutoksia tapahtuu hetkessä.

 Katariina Souri ja Eliya-vaimo kuvattuna yhdessä lokakuussa 2018. Katariina ilmoitti parin erosta heinäkuussa 2019.


Katariina Souri ja Eliya-vaimo kuvattuna yhdessä lokakuussa 2018. Katariina ilmoitti parin erosta heinäkuussa 2019.

Eliya on puolisoaan 19 vuotta nuorempi, joten he elävät tällä hetkellä naisen elämän kaaressa hyvin erilaisia vaiheita.

– Tiedän, millaista on olla kolmikymppinen nainen, joten minun on helpompi samaistua Eliyaan kuin hänen minuun. Ikäero tuntuu suhteessamme mutta ei häiritsevästi. Kaikki kunnia vaihdevuosille, mutta en haluaisi olla parisuhteessa toisen vaihdevuosiongelmaisen kanssa juuri nyt.

Hormonilääkitystä Kata ei ole myöhemminkään oireisiinsa hakenut, sillä vaihdevuosioireet ovat ajan mittaan tasoittuneet. Sinänsä ikääntyminen on ollut hänelle helpotus. Hän sanoi itseään viisikymppiseksi jo monta vuotta ennen pyöreiden vuosien täyttämistä.

– En ole koskaan hävennyt ikääni. Tänä päivänä tiedän, kuka olen, enkä enää tingi omasta identiteetistäni. Sekin vähentää epävarmuutta ja stressiä. Moni hyppii koko ajan erilaisissa rooleissa ja kuormittaa sillä itseään.

”Sukupuolettomuus on minulle vapauttavaa”

Kuka Kata on tänä päivänä?

– Biologisesti olen nainen. Sosiaaliselta sukupuoleltani koen nykyisin olevani muunsukupuolinen tai sukupuoleton. Sukupuolettomuus on minulle vapauttavaa: minua ei voi enää määritellä ja lokeroida sukupuoleni kautta. En ole koskaan kokenut itseäni kovin feminiiniseksi. Ehkä sen vuoksi myös menopaussin alkaminen on ollut minulle henkisesti helppoa. Nainen muuttuu vanhetessaan sukupuolettomammaksi muutenkin, kun estrogeenitaso laskee.

Hän uskoo, että kaikilla on feminiini- ja maskuliinienergiat. Kun alkaa käsitellä omaa tiedostamatonta puoltaan ja tekee itsetutkiskelua, samalla alkaa sulauttaa tiedostamatonta puolta osaksi identiteettiään.

– Silloin maskuliini- ja feminiinienergiat tasapainottuvat. Se tekee ihmisestä androgyynimmän.

En ole koskaan kokenut itseäni kovin feminiiniseksi. Ehkä sen vuoksi myös menopaussin alkaminen on ollut minulle henkisesti helppoa. Nainen muuttuu vanhetessaan sukupuolettomammaksi muutenkin, kun estrogeenitaso laskee.

Kuka Kata on -kysymykseen hän on voinut vastata joulukuun puolivälistä asti myös: vihreiden kansanedustajaehdokas.

– Minua on kysytty ehdokkaaksi aikaisemminkin, mutta silloin vointini on ollut niin epävakaa, että en edes harkinnut ehdokkuutta. Niin kauan kun ihminen toimii sairauden tilassa, hän ei voi olla muuta kuin itsekäs, koska tärkeintä on oma selviytyminen. Olen ollut aika itsekäs ihminen, sellainen minä, minä, minä -tyyppi.

Syksyllä Kata alkoi miettiä yhä enemmän sitä, mitä hän voisi tehdä ympäröivän maailman hyväksi. Miten hän voisi hyödyntää elämänkokemustaan? Sitten tuli sähköposti puoluetoimistosta.

Katasta tuntuu, että ovet ovat taas auki.

Juttu on julkaistu alun perin Annassa 3/2019.

Juttua muokattu 18.12.2019: Korjattu Markus J. Rantalan titteli evoluutiopsykologista evoluutiotutkijaksi.

Lue myös:

Katariina Souri ei häpeä puhua mielenterveysongelmistaan: ”Ahdistus on raju paine rintakehässä”

Katariina Souri valitsi alkoholin: ”Viini on lääke sietämättömään yksinäisyyden tunteeseeni”

X