Hiihtäjä Krista Pärmäkoski: ”Onneksi miehenikin on urheiluhullu”

Krista Pärmäkoski harrastaa leipomista ja rentoutuu syömällä karkkia television edessä. – Kovimman treenikauden aikana kulutan 4 000 kilokaloria päivässä, Krista kertoo.

”Päivä alkaa hyvin, kun novascotiannoutaja Carla tulee häntää heiluttaen aamulla sänkyyn. Sitten me halaillaan. Silloin kun olen kotona, se on rakkain arkirutiinini.

Onneksi puhelin on keksitty! Hoidan ihmissuhteitani kännykällä, koska olen koko ajan reissussa. Minulla on 250 matkapäivää vuodessa. Suomessa ollessani vietän mahdollisimman paljon aikaa aviomieheni Tommi Pärmäkosken kanssa. Käymme rauhallisilla lenkeillä koiran kanssa tai ravintolassa syömässä. Joskus hemmottelen Tommia laittamalla hyvän illallisen, johon kuuluu koko menu.

Jos minulla on aikaa, kutsun ystäviäni tai perheenjäseniäni kylään. Voi kun voisinkin nähdä läheisiäni enemmän kasvokkain.

Juttelemme urheiluun liittyvistä asioista päivittäin

Rakastan urheilua. Telkkarikanava valikoituu aina sen mukaan, mistä tulee urheilua. Lajilla ei ole väliä. Onneksi miehenikin on urheiluhullu. Tommi on jääkiekkojoukkue Pelicansin fysiikkavalmentaja, mutta hän vastaa myös minun voimaharjoittelustani.

Juttelemme urheiluun liittyvistä asioista päivittäin. Puhumme molempien työasioista, ja haluan aina tietää, miten hänellä ja pelaajilla menee. Tommi on hyvä sparri, jos teemme nopeusharjoitteita. Vaikka aika usein joudun hoputtelemaan häntä, että tule jo!

Treenikaudella voi herkutella

Olen innostunut leipomisesta. Kiitos rakkaan äitini, joka ei koskaan leiponut, minä ja siskot opettelimme leipomaan. Suosikkini on juustokakku. Kovimman treenikauden aikana kulutan 4 000 kilokaloria päivässä. Puhtaasta ruoasta noin isoa kalorimäärää on vaikea saada, joten välillä pitää herkutella. En syö herkkuja päivittäin, ja kilpailukauden aikana olen tietysti tarkempi.

Kulutan rahaa ravintoloissa ja ruokakaupoissa. Muuten olen säästeliäs, mutta ruoasta pidän niin paljon, etten laske senttejä. En osta vaatteita hetken mielijohteesta, vaan shoppailen vapaa-ajanvaatteita kaksi kertaa vuodessa.

Minua huolestuttaa jäätiköiden sulaminen. Aikaisemmin lokakuussa pääsi satavarmasti jonnekin hiihtämään, mutta nykyisin se on vaikeampaa. Esimerkiksi tänä vuonna Italiassa Val Senalesissa sijaitsevan jäätikön latutilanne oli lokakuussa niin huono, että maajoukkuevalmentajat tekivät päätöksen lähteä sinne ihan viime hetkellä. Ex-hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen on kertonut minulle, miten iso Val Senalesin jäätikkö oli kymmenen vuotta sitten. Se kuulosti uskomattomalta.

Työviikkooni kuuluu 10-42 tuntia liikuntaa

Hemmottelen itseäni saunomalla ja tekemällä kasvonaamion. Sen jälkeen katson telkkaria ja napostelen karkkia. Suosikkejani ovat Haluatko miljonääriksi?, Huutokauppakeisari ja Ensitreffit alttarilla.

Työviikkooni kuuluu 10–42 tuntia liikuntaa. Treenikausi alkaa toukokuussa ja on silloin kovimmillaan. Keskimääräisesti treenaan noin 20 tuntia viikossa. Tykkään tehoharjoituksista, jotka voivat olla juoksemista, rullahiihtoa tai suksihiihtoa täydellä teholla. Niissä joutuu koville ja on pakko keskittyä.

Tällä hetkellä luen Kiira Korven elämäkertaa Kiira – Ehjäksi särkynyt. Hän kertoo siitä, miten rankkaa urheilijan elämä voi olla – häntä esimerkiksi painostettiin laihduttamaan. Hiihtäjien treenaaminen ei ole yhtä raadollista kuin taitoluistelijoiden, koska painoamme ei tarkkailla samalla tavalla. Voin kuitenkin ymmärtää Kiiraa, sillä jos urheilija tekee intohimoisesti jotakin, hän noudattaa silloin valmentajan ohjeita.

Nukun päikkäreitä

Minulla on hyvä valmentaja, vaikka meilläkin on ollut vaikeita vuosia, kun minusta tuntui, etten jaksa lähteä lenkille. Vaikeuksista päästiin yli, kun löysin taas tekemisen ilon.

Kolme henkäystä. Sen enempää en tarvitse nukahtamiseen. Tai no, joskus voi mennä minuutti. Nukun yhdeksän tai kymmenen tuntia yössä. Sen lisäksi nukun puolitoista tai kaksi tuntia päikkäreitä.”