Julkkikset

Huippumaalivahti Noora Räty: ”Elämäni ei pyöri jääkiekon ympärillä”

Maalivahti Noora Räty, 32, on jo turvannut taloudellisen tulevaisuutensa pelaamalla jääkiekkoa. Silti hän sanoo, että jääkiekko on maailman turhin tärkein asia.

Teksti:
Minna Juti
Kuvat:
Sara Pihlaja, Noora Rädyn Kotialbumi

– Nykyisin minusta on tullut jopa hyvä häviäjä.

Maalivahti Noora Räty, 32, on jo turvannut taloudellisen tulevaisuutensa pelaamalla jääkiekkoa. Silti hän sanoo, että jääkiekko on maailman turhin tärkein asia.

Pienenä Noora Räty, 32, ei kestänyt häviämistä. Kun tuli tappio vaikka lautapelissä, hän tunsi räjähtävänsä koko ihminen.

– Nykyisin minusta on tullut jopa hyvä häviäjä.

Totta kai häviö vieläkin ottaa pannuun, mutta Noora osaa jo käsitellä tunteitaan.

– Voittaja ei ole hyvä ihminen ja häviäjä huono. Voitan tai häviän, ihmisenä olen aina sama ja yhtä arvokas, hän sanoo.

Painavaa puhetta ammattiurheilijalta.

Noora pelaa Hämeenlinnassa ilman palkkaa

Tässä ollaan nyt kansainvälisessä seurassa. Kiinalainen katukoira Dino, 3, ja amerikkalainen rescue-koira Kit, 2, napittavat vierasta Hämeenlinnan Pohjantähti Areenan lämpiössä. Kun niiden emäntä Noora ryhtyy tulijan kanssa juttusille, koiratkin heiluttavat häntäänsä.

– Dinon löysin pentuna kiinalaiselta rakennustyömaalta. Sen emoa ei näkynyt missään. En voinut jättää sitä sinne. Myöhemmin Minnesotassa halusimme Dinolle kaverin ja löysimme Kitin rescue-koirien tarhasta, Noora kertoo.

Maalivahdin ura on vienyt Nooraa ympäri maailmaa. Kiinassa hän pelasi jääkiekkoa kausilla 2017–2021.

– Jääkiekkoilijan pelipaikka löytyy harvoin kotikaupungista. On mentävä sinne, mistä saa parhaan paikan.

Paras voi merkitä rahaa, joskus vain uralla tärkeää kokemusta. Kiinassa Nooralle maksettiin hyvin. Juuri nyt hän pelaa Hämeenlinnassa HPK:n naisten SM-liigajoukkueessa ilman palkkaa. Tavoitteena on tietysti hyvä sijoitus liigassa mutta myös paikka Suomen jääkiekkonaisten olympiajoukkueessa Pekingissä helmikuussa. Noora saa Olympiakomitean myöntämää tukirahaa.

Hämeenlinnaa voisi kutsua Nooralle strategiseksi valinnaksi. Liigan keskivaiheilla pelaava joukkue on maalivahdille hyvä harjoittelupaikka olympialaisia ajatellen, sillä tarjolla on enemmän torjuttavaa kuin paremmassa joukkueessa, jonka peleissä torjuntoja tulee vähän.

Hämeenlinnassa Noora asuu vuokralla kevyesti kalustetussa asunnossa, jossa telkkarikin on lattialla. Hänen oikea kotinsa on Yhdysvalloissa Minnesotan Champlinissa. Viime kesänä hän osti kaupungista omakotitalon kihlattunsa Karel Popperin, 31, kanssa. Karel on yhdysvaltalainen jääkiekkovalmentaja, joka juuri nyt valmentaa Chicagossa. Uusi koti on annettu hetkellisesti vuokralle.

Noora Räty luisteli lapsena kentän laitoja pitkin ja itki, jos ei päässyt maalille

Espoossa kasvanut Noora pääsi jääkiekkokouluun täyttäessään 5 vuotta. Hän meni veljensä perässä.

– Halusin pelaamaan, en vain katsomaan äidin kanssa veljen treenejä.

Määrätietoisesti Noora valitsi myös paikkansa jäällä. Hän halusi olla maalivahti. Ulla-äiti askarteli hänelle ensimmäisen kilven ja räpylän.

– Kiekkokoulussa maalivahtivuoro kiersi. Luistelin pitkin laitoja ja itkin, jos en päässyt maalille.

Nooran lapsuudessa tyttö kiekkotreeneissä oli vielä harvinaisuus. Kun äiti kannusti kaukalon laidalla huutaen, että hyvä Noora, muu yleisö kääntyi katsomaan, onko siellä todellakin tyttö maalissa.

– Minua ei koskaan vähätelty sukupuoleni takia. Enemmän sain ihailua, sillä olin hyvä maalivahti. En tiedä, miten olisi suhtauduttu, jos olisin pelannut huonommin, Noora sanoo.

Hän pelasi poikien kanssa ensin Espoon Jäähongassa ja sitten Espoon Palloseurassa 16-vuotiaaksi. Silloin C-pojat aloittavat jääkiekossa polkunsa miesten liigajoukkueisiin, eikä tyttöä enää hyväksytty mukaan. Noora pelasi vielä yhden kauden itseään vuotta nuorempien poikien kanssa ja siirtyi sitten pelaamaan naisten SM-liigaa Espoo Bluesiin. Noora maalissa joukkue voitti kolme perättäistä Suomen mestaruutta. Samaan aikaan hän kävi vielä pelaamassa Espoon Palloseuran pojissa.

Nooran maine maalivahtina kiiri myös rapakon taakse. Yliopistot Yhdysvalloissa houkuttelivat häntä stipendeillä opiskelijakseen.

– Ennen viimeistä lukiovuotta lähdin kaverini Mira Jalosuon kanssa tutustumaan kolmeen yliopistoon. Valitsimme molemmat Minnesotan. Mira pelasi puolustajana. Kun pääsimme ylioppilaiksi, oli kiva lähteä maailmalle yhdessä.

”Naisten ja miesten jääkiekko ovat aivan erilaiset pelit”

Minnesotassa Noora Räty innostui opiskelemaan.

– Suomessa en koskaan ollut ahkera koulussa. Yhdysvalloissa oivalsin koulutuksen merkityksen loppuelämälleni ja ryhdyin tekemään töitä sen eteen. Opiskelin markkinointia ja viestintää. Oli mahtavaa, että saatoin pelata kovatasoista yliopistolätkää ja sain sen päälle tutkinnon. Valmistuin neljässä vuodessa yliopistosta parhain arvosanoin.

Nooralla on kaksi kansainvälistä koiraa. Kuva: Sara Pihlaja 2021
Nooralla on kaksi kansainvälistä koiraa. Kuva: Sara Pihlaja 2021

Valmistuttuaan Nooran piti lähteä pelaamaan Novgorodiin Venäjälle. Sopimus raukesi, kun Venäjän liigassa päätettiin, että maalivahdit eivät voi olla ulkomaalaisia. Noora jäi syksyksi Minnesotaan ja palasi joulun jälkeen Suomeen valmistautumaan Sotšin olympialaisiin. Myöhemmin kun säännöt muuttuivat, hän kävi Novgorodissa pelaamassa kymmenkunta ottelua.

Tässä vaiheessa lienee viisainta lopettaa Nooran pelipaikkojen luetteleminen. Sanottakoon vain, että hän on pelannut tähän mennessä neljissä olympialaisissa, ollut yhdeksän kertaa MM-kisajoukkuees­sa, voittanut kolme Suomen mestaruutta, kaksi Venäjän mestaruutta ja kaksi kertaa yliopistojen eli NCAA-mestaruuden Yhdysvalloissa. Suomessa Noora on pelannut myös miesten joukkueissa Mestiksessä ja Suomi-sarjassa. Hän ei kuitenkaan ajattele, että miesten ja naisten pitäisi voida pelata jääkiekkoa samoissa joukkueissa. Päinvastoin. Esimerkiksi valmistautuessaan nyt olympialaisiin hän käy treenaamassa A-poikien kanssa, mutta ei halua juuri pelata miesten kanssa.

– Naisten ja miesten jääkiekko ovat aivan erilaiset pelit, ja toivon, että molempia arvostettaisiin omana lajinaan. Miehet ovat fyysisesti naisia vahvempia, ja näin tulee aina olemaan. Naisissa ei esimerkiksi saa taklata. Naisilla pelin lukeminen ja kärsivällisyys on tärkeää, kun miesten peli on aina suoraviivaisempaa.

Noora Räty: ”Viihdyn hyvin itsekseni”

Kiertäminen ja nopeat paikan vaihdokset eivät ole olleet Nooralle ongelma.

– Olen sopeutuvainen. Pystyn nopeisiin muutoksiin.

Hän kuvaa itseään introvertiksi ja itseriittoiseksi.

– Viihdyn hyvin itsekseni. Kiinassa pelatessani joukkue matkusti paljon ja asuimme hotelleissa. Silloin tuli hengailtua paljon yksin, sillä en jaksanut olla koko ajan pelikavereiden kanssa. Täällä Hämeenlinnassa viihdyn hyvin vain koirieni kanssa.

Nooralla on läheiset suhteet perheeseensä. Vanhemmat erosivat, kun hän oli yläasteella.

– Ero oli sulava. Valitsin itse kumman luona olin. Isällä oli isompi kämppä, mutta olin paljon myös äidillä. Nykyisin vietän paljon aikaa äidin kanssa, joka elää yksin. Tykkäämme käydä sushilla keskenämme. Teemme myös lomamatkoja yhdessä.

Ainakaan silloin, kun kysymys on jääkiekosta, Nooralla ei ole tapana kysellä muilta, ei edes perheeltään, mitä hänen pitäisi tehdä.

– Yleensä teen päätöksen, ilmoitan siitä muille ja he tukevat tietäen, etteivät voi puhua minua ympäri.

Karelin Noora tapasi kohta kuusi vuotta sitten keväällä Mira Jalosuon ja hänen puolisonsa Emilyn häissä Minnesotassa. Noora oli parhaan ystävänsä Miran kaaso.

– Olin pelannut kevään Suomessa, ja Karel oli ollut Miran kämppäkaveri Minnesotassa. Mira puhui usein, että hänellä on sellainen hyvännäköinen kämppis, josta voisin kiinnostua. En innostunut, koska tiesin palaavani häiden jälkeen viimeistään syksyllä taas Suomeen.

Nooraa naurattaa, että kaikki todella tuputtivat Karelia hänelle. Häissä hän huomasi, että Karelilla ja hänellä oli paljon yhteisiä ystäviä. Ehkä heillä siis olisi jotakin muutakin.

– Menimme treffeille ja sillä tiellä olemme.

Seurustelusuhde virallistettiin, kun Karel vei Nooran sushi-ravintolaan. Karelin pyynnöstä tarjoilija toi pöytään sushi-lajitelman, joka muodosti kirjaimet GF ja kysymysmerkin. Se oli kysymys, haluaako Noora olla Karelin girlfriend, tyttöystävä. Noora halusi.

Noora ja hänen miehensä Karel.
Noora Räty ja hänen miehensä Karel.

Kaksi vuotta sitten kesällä he menivät kihloihin. Noora sai komean timanttisormuksen, joka useimpina päivinä lepää korurasiassa, sillä sormus ei sovi maalivahdin räpylään. Arkikäyttöön Noora on tilannut netistä nimettömäänsä joustavia, litteitä kumisormuksia, jollaisia muutkin jääkiekkoilijat usein käyttävät.

”Kuuden vuoden aikana emme ole vielä koskaan riidelleet”

Karelissa Noora tuntee löytäneensä kaltaisensa kunnianhimoisen mutta rennon tyypin.

– Kuuden vuoden aikana emme ole vielä koskaan riidelleet. Emme osaa riidellä. Olemme niin samanlaisia.

Yhdessä he eivät stressaa huomista, eivätkä aikatauluta elämäänsä liian pitkälle.

– Tiedämme molemmat, miten vaativaa jääkiekko on ammattina. Tuemme toistemme uria, emmekä mieti, että pahoittaako toinen mielensä, jos toinen lähtee jonnekin muualle. Tiedämme, että vielä tulee aika, jolloin saamme katsella toisiamme joka päivä.

Tähän mennessä he ovat viettäneet yhdessä vain kesät. Silloin molemmat ovat olleet valmentajina maalivahtikoulussa Minnesotassa. Nooran entisen valmentajan perustama koulu on kasvanut viime vuosina no­peasti. Noora on vastannut tyttöjen ja naisten valmentamisesta, ja hänen brändinsä kansainvälisenä huippumaalivahtina tuo kouluun koko ajan uusia oppilaita.

– Valmennus on uusi intohimoni. Se kiehtoo jopa enemmän kuin pelaaminen, sillä pelaajana olen saavuttanut huippuni. Valmentamisessa minulla on paljon opittavaa, ja haluan olla siinäkin paras, Noora sanoo.

Viime kesänä koulussa treenasi jo 115 tyttömaalivahtia. Nooran tunnit olivat täynnä. Talven aikana hän on jatkanut videovalmennusta monen kanssa.

Pelaajana hänellä on kuitenkin vielä yksi kortti katsottavana. Hän on ainut eurooppalainen hallituksen jäsen PWHPA-pelaajayhdistyksessä, jonka tavoitteena on perustaa naisten ammattilaisliiga Pohjois-Amerikkaan. Juuri nyt näyttää hyvältä sen suhteen, että liiga voisi alkaa ensi syksynä.

– Olen valvonut öitä netissä hallituksen kokouk­sissa ja haluan poimia työni hedelmät. Jos liiga alkaa, haluan pelata siinä ainakin vuoden maailman parhaiden yhdysvaltalaisten ja kanadalaisten naisten kanssa. Se olisi kruunu uralleni.

Naisten ammattilaisliigasta Noora haluaa olla rakentamassa yleisöä kiinnostavan huipputuotteen, joka myy niin hyvin, että pelaajille voidaan maksaa kunnon palkat. Siihen tarvitaan sijoittajia, sponsoreita ja mediayhtiö, joka televisioi naisten pelit.

Kun Noora pelasi Kiinassa, joukkueen omisti yksityinen miljardööri, joka sijoitti myös naisten jouk­kueeseen. Nooralle se merkitsi sitä, että hän tienasi niin hyvin, että turvasi taloutensa loppuelämäkseen.

Lue myös: Mistä löytyy tahto kivuta lajin huipulle, kun rahaa ja arvostusta ei tipu – Amanda Kotaja ja kolme muuta naisurheilijaa kertovat

”Identiteettini ja ihmisarvoni eivät voi rakentua jääkiekon ympärille”

– Jääkiekko on maailman turhin tärkein asia, Noora Räty sanoo ja tarkoittaa, että on oppinut erottamaan urheilun nostattamat tunteet muista tunteistaan.

– En tuo arkeeni sitä, mitä tapahtuu jäähallilla, enkä anna urheilun vaikuttaa muuhun elämääni. Identiteettini ja ihmisarvoni eivät voi rakentua jääkiekon ympärille. Minulle on ollut aina tärkeää todistaa, että voin olla hyvä pelaaja, vaikka koko elämäni ei pyöri lajin ympärillä.

Pantuaan pelaajan uransa pakettiin Noora on valmis asumaan missä vain. Hän viihtyy Minnesotassa, ja taloudellisesti hänelle riittää, jos hän jatkossa tekee kesäkuukaudet töitä maalivahtikoulussa.

– Karelilla ei myöskään olisi mitään Suomessa asumista vastaan. Hän muuttaisi tänne vaikka heti, jos vain saisi riittävän kiinnostavan paikan valmentajana. Se voisi olla pesti jossakin liigajoukkueessa, mutta siihen hän taitaa vielä olla liian nuori, Noora sanoo.

Hetken hän miettii, että Suomessa on hyvät koulut, lapset olisi kiva kasvattaa Suomessa.

– Jos nyt kuitenkin tekisimme ne lapset ensin!

X