Iina Kuustonen: ”Läsnäolo ja rakkaus ovat tärkeintä, mitä voin lapsilleni antaa”

Näyttelijä Iina Kuustonen, 34, kertoi Annan haastattelussa loppuvuodesta 2018, että suurimman onnen hänelle tuo perhe: parivuotias poika ja puoliso, joka tukee silloinkin, kun se on paljon vaadittu. Nyt perhe on kasvanut yhdellä pienellä ihmisellä – Iina vahvisti varhain perjantaiaamuna Ilta-Sanomille synnyttäneensä pienen tyttövauvan. Lue tästä, mitä Iina kertoi elämästään Annalle vain muutama kuukausi ennen synnytystä.

Iina Kuustonen ja hänen perheensä elivät alkuvuodesta (2018) poikkeuksellista aikaa. Silloin kotona Helsingin Kalliossa pakattiin matkalaukut täyteen tavaraa, siis todella täyteen. Iina oli hankkinut miehensä kanssa perheelleen lämpimimmät varusteet, jotka kaupasta löytyi: sellaiset, joissa tarkenee 40 asteen pakkasessakin. Sen vuoksi laukut pursusivat toppaa. Ja paljon muutakin. Iinalla oli pitkä lista siitä, mitä kaikkea he tarvitsivat mukaan paikkoihin, joissa ei piipahdeta tuosta noin vain lähikauppaan ostoksille.

Ja niin lopulta helmikuussa koko kolmikko – Iina, hänen puolisonsa, muusikko-näyttelijä Sebastian Rejman ja heidän silloin puolitoistavuotias poikansa – oli valmis muuttamaan kolmeksi kuukaudeksi pohjoisimpaan Lappiin. Ensin he asuivat seitsemän viikkoa Saariselällä huoneistohotellissa, sieltä he lähtivät mökkeihin Utsjoelle ja Nuorgamiin. Ja lopulta he päätyivät vielä Norjan puolelle Vesisaareen lintubongareiden käyttämään pieneen taloon.

– Raahasin kaiken muun lisäksi mukaan omat espressopannut ja kahvitkin, koska olen vähän kahvinirso, Iina sanoo ja naurahtaa. Nyt varustautumisen mittakaava jo huvittaa häntä. Perillä jokaisesta pikkukaupasta löytyi samaa kauramaitoa kuin kotona Kalliossa.

”En olisi ottanut roolia vastaan, jos perheeni ei olisi lähtenyt kuvauksiin mukaan”

Perhe asui Lapissa helmikuusta kevääseen asti Iinan työn takia. Hän sai viisi vuotta sitten tietää, että hänet halutaan pohjoiseen sijoittuvan ison Ivalo-rikosdraamasarjan päähenkilöksi, poliisi Nina Kautsalon osaan. Moni asia natsasi Iinasta heti: hyvä käsikirjoitus, vahva naisrooli ja Lappi, josta tuli hänelle tärkeä jo lapsena jokavuotisten hiihtolomareissujen takia.

Kun tuotantoprosessi pikkuhiljaa edistyi, myös Iinan perhetilanne muuttui. Hänestä tuli äiti syksyllä 2016. Sen jälkeen oli selvää, että roolin tekeminen edellyttäisi koko perheen mukanaoloa.

– En olisi ottanut roolia vastaan, jos perheeni ei olisi lähtenyt kuvauksiin mukaan. Poikani on vielä niin pieni, että en voi olla hänestä pitkiä aikoja erossa. Työn tekemisen edellytys oli se, että freelancerina työskentelevä mieheni pystyi lähtemään mukaan ja hoitamaan lasta täysipäiväisesti.

– Minulle on tärkeää, että jaamme puolisoni kanssa samanlaisen arvomaailman. Elämä olisi hankalaa, jos pitäisi taistella siitä, millaisia valintoja teemme. Lapsen hyvinvointi on meille tärkeintä. Siksi lähdimme Lappiin yhdessä, vaikka se oli paljon vaadittu puolisolta: kolme kuukautta on pitkä aika olla pikkumökeissä näkemättä juuri muita kuin poroja. Mutta ennen kaikkea oli hienoa kokea pohjoisen upea luonto ja luonnonläheinen elämäntapa yhdessä. Tällaista mahdollisuutta ei ehkä tule kuin kerran elämässä.

”Miesnäyttelijät lakosivat ennen minua”

Arki pohjoisessa määräytyi pitkälti sään ja valon ehdoilla, koska niiden mukaan edettiin kuvauksissa. Se tarkoitti esimerkiksi sitä, että jos ensimmäinen kohtaus piti kuvata aamuauringon kajossa, Iinan oli herättävä aamukolmelta. Silloin hän kääriytyi nilkkoihin asti ulottuvaan toppatakkiinsa, otti oman kahvitermarinsa kainaloon ja lähti valmistautumaan kuvauksiin maskeerausbussiin, kun muu perhe jäi nukkumaan.

Iinan roolihahmo Nina imaistaan sarjassa murha- ja ihmiskauppavyyhdin syövereihin. Vastanäyttelijöinä Iinalla oli niin kotimaisia kuin saksalaisiakin huippuammattilaisia, mikä tarkoitti sitä, että hän näytteli Lapin murteella ja englanniksi.

Sarja on tuotettu suomalais-saksalaisena yhteistyönä. Tarkkaa budjettia tuotantoyhtiö ei halua kertoa, mutta julkinen arvio liikkuu kuuden ja puolen miljoonan euron paikkeilla, minkä vuoksi sarjaa on sanottu kalleimmaksi Suomessa tehdyksi tv-tuotannoksi. Sen on ohjannut Hannu Salonen, joka on tehnyt uransa Vares –Sheriffi -elokuvaa lukuun ottamatta pääasiassa Saksassa.

Roolissaan Iina pääsi lähes päivittäin rämpimään lantioon asti ulottuvassa hangessa, taistelemaan, ampumaan ja viilettämään moottorikelkalla revontulien loimotuksessa tuntureihin, joihin ei ole teitä. Pakkasta oli usein reilusti yli 20 astetta ja kuvauskohteet niin syrjäisissä paikoissa, että niissä ei toiminut kännykkä. Sarjaa kuvattiin eri puolilla pohjoisinta Lappia, siksi perhekin muutti kuvausaikataulun mukaan paikasta toiseen. Vapaa-ajan Iina vietti tiiviisti lapsen ja puolison kanssa. Yhdessä laitettiin ruokaa ja ulkoiltiin. Baari-iltoihin Iina ei osallistunut kertaakaan, sillä hän suhtautui roolin tekemiseen kuin urheilusuoritukseen. Iinan roolihahmo Nina on yksinhuoltajaäiti ja entinen jääkäri, joka pilkkoo itse polttopuunsa. Sen takia Iinankin oli oltava fyysisesti vahvassa kunnossa.

– Valmistauduin rooliini vuoden ajan treenaamalla viisi kertaa viikossa personal trainerin tekemällä ohjelmalla. Aloitin kuntoilun pikkuhiljaa, sillä synnytyksestä oli silloin vasta vähän aikaa. Tein lihaskuntoharjoituksia, juoksin ja uin. Olen myös kuljettanut lasta rattaiden sijaan koko ajan kantoliinassa, joten sekin on käynyt treenistä. Kuvauksissa pystyin jo vetämään leukoja.

– Vaikka kuvauspäivät olivat fyysisesti hyvin rankkoja, kuntoilun ansioista jaksoin mitä vain. Miesnäyttelijät lakosivat ennen minua.

Iinasta tuntui, että hän nautti näyttelijätyöstään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ennen kaikkea Iina on oivaltanut sen, millainen tekemisen rytmi ja arki tekevät hänet onnelliseksi.

”Suostuin asioihin, joihin ei olisi pitänyt suostua”

Miljoonayleisön tunnistama näyttelijä Iinasta tuli 26-vuotiaana, kun hänet valittiin mukaan viihdeohjelma Putoukseen sen toisella kaudella 2011. Siitä alkoi pitkä ajanjakso, jolloin hänellä oli koko ajan isoja tv- ja elokuvarooleja, keikkoja sekä haastatteluita. Iina koki kiitollisuutta siitä, että hänelle tarjottiin niin monipuolisesti töitä. Kuluttavaa sen sijaan oli roolitöiden ohessa tullut pyöritys: jatkuva julkisuus ja esilläolo.

– Suostuin asioihin, joihin ei olisi pitänyt suostua, koska en osannut vetää omia rajojani ja sanoa ei. Olin liian tunnollinen. Ajattelin, että minun pitää jaksaa tehdä jokainen tarjottu työ ja siihen liittyvät muut velvoitteet, vaikka se tarkoitti sitä, että tein 15-tuntisia työpäiviä. Samaan aikaan yritin pitää yksityisyydestäni kiinni ja jouduin jatkuvasti suojaamaan itseäni, mikä tuntui raskaalta sekin. En haluaisi elää niin.

– Ainoa tapa irrottautua oravanpyörästä oli lähteä muutamaksi viikoksi reissuun ja syrjäiseen bungalowiin, jossa ei ollut edes verkkoyhteyttä. Ensin vedin itseni piippuun, ja sitten lähdin hard core -lomalle. Ei siinä ollut järkeä. Saatoin olla kolme kertaa vuodessa Aasiassa. Jos minulla oli kalenterissa parikin vapaapäivää, lähdin reissuun.

Kolmenkympin taitekohdassa tuli havahtuminen. Silloin Iina oli taas kerran lähtenyt pitkälle matkalle, tällä kertaa yksin. Hän oli ensin Thaimaassa viisi viikkoa, sen jälkeen Berliinissä, Pariisissa ja Espanjassa. Jokaisessa kohteessa hän etsi joogakoulun, ja joogaamisesta tuli koko matkan punainen lanka. Se auttoi rauhoittumaan, tekemään itsetutkistelua ja ymmärtämään, että ratkaisu oli hänen omissa käsissään.

– Minun täytyi tehdä elämästäni itseni näköistä, kukaan muu ei voisi tehdä sitä puolestani. Tarvitsin selkeän muutoksen.

”En enää ikinä suostuisi sellaiseen oravanpyörään, jossa olin aikaisemmin”

Muutos tarkoitti sitä, että Iina Kuustonen opetteli tietoisesti rauhoittamaan tahtiaan. Viimeiset kolme neljä vuotta hän on esiintynyt julkisuudessa harvakseltaan. Ajanjakson aikana Iina perusti perheen, johon liittyvät asiat hän halusi pitää itsellään.

Hän alkoi priorisoida entistä tarkemmin töitään, jotta hän pystyi antamaan kaikkensa niille töille, jotka tuntuivat merkityksellisiltä.

– Itsetutkiskelun ansiosta opin, millaiset asiat sopivat minulle ja millaiset eivät. En enää ikinä suostuisi sellaiseen oravanpyörään, jossa olin aikaisemmin. Näytteleminen on minulle hyvin nautinnollista, kun minulla on aikaa keskittyä siihen ja roolini tekemiseen, kuten nyt Ivalossa. Ja sekin merkitsee minulle paljon, kenen kanssa työskentelen, sillä olen herkkä energioille.

Kun Iinan arjesta alkoi tulla sellaista, että hän viihtyi – ja myös rentoutui – siinä, omaa tilaa ei enää tarvinnut hakea maailman toiselta äärilaidalta.

– Enää minulla ei ole mitään kaipuuta muualle. Olen luonut hyvän elämän tänne. Arjesta täytyy tehdä sellaista, että siitä ei tarvitse koko ajan lomaa vaan siinä voi hyvin. Äitiys on opettanut minulle, että läsnäolo ja rakkaus ovat tärkeintä, mitä voin lapsilleni antaa.

Omannäköinen arki tarkoittaa Iinalle tänä päivänä sitä, että hänellä on lähellään perhe ja ystäviä, sopivasti kiinnostavia töitä sekä pieniä omia hetkiä. Niitä hän saa juomalla rauhassa aamukahvin, kutomalla, laittamalla ruokaa, urheilemalla ja joogaamalla.

– Pienet asiat tekevät minut onnelliseksi.

Toiselta ammatiltaan Iina Kuustonen on nykyisin joogaopettaja. Hän suoritti pätevyyden kolme vuotta sitten oppiakseen lisää lajista ja omasta kehostaan. Iina joogaa yleensä lauantaisin ja sunnuntaisin. Omia tunteja hän ei toistaiseksi ohjaa.

– Kun on ollut viikon töissä ja muita varten, viikonlopun joogatunnit ovat minulle itselleni omistautumisen aikaa.

”Lapsi läpivalaisee elämän”

Tällä hetkellä Iina Kuustonen odottaa toista lastaan pian syntyväksi. Ivalo saa ensi-iltansa Elisa Viihteellä 21. joulukuuta. Kansainvälisestä levityksestä neuvotellaan parhaillaan, ja kukaties sarja saa joskus jatkoakin. Iina jää äitiyslomalle ja palaa takaisin töihin todennäköisesti ensi vuoden loppupuolella.

Äidiksi tuleminen on saanut hänet miettimään entistä syvemmin arvoja ja sitä, mitä hän haluaa siirtää lapsilleen.

– Lapsi läpivalaisee elämän myös suhteessa omiin vanhempiin ja sukupolvien ketjuun. Lapsessa näkyy kaikki. Siksi on tärkeää miettiä, mitä taakkoja lapselle voi huomaamattaan siirtää. Sen voi tehdä vain käymällä omat prosessinsa läpi ja tiedostamalla, mitkä asiat tulevat mistäkin.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

🖤 Pian toista kertaa äidiksi tuleva, elämänmuutoksen tehnyt #Syke-näyttelijä Iina Kuustonen kertoo, että suurimman onnen tuo #perhe: parivuotias poika ja puoliso, joka tukee silloinkin, kun se on paljon vaadittu. Lue Iinan haastattelu Anna 49/18 -numerosta & anna.fi/kannessa 🖤 #Annalehti #anna #iinakuustonen #äiti #äitiys #rakkaus #läsnäolo #elämä #lapset #vauva #kannessa #haastattelu #sitaatti #mistänaisettodellapuhuvat #linkkiprofiilissa

Henkilön Anna (@anna_lehti) jakama julkaisu Joulu 10, 2018 kello 8.58 PST

– Äitiys on kirkastanut minulle myös yhteisvastuun uudella tavalla. Enää minulle ei tulisi mieleenikään lentää Aasiaan kolme kertaa vuodessa. Ilmastonmuutosta ei voi ohittaa, jos haluan tehdä maailmasta paremman paikan omille lapsilleni ja heidän lapsilleen.

Lapsilleen Iina Kuustonen antaa sellaisen naisen esimerkin, jonka tekemisiä ei sukupuoli määritä. Sen takia poliisi Nina Kautsalon roolikin tuntui hänestä heti omalta.

– Haluan antaa lapsilleni tasa-arvoisen naisen mallin. Leikeissä tungen muina feministeinä nuket ja tyttöpuput ajamaan traktoreita, junia ja käyttämään nostureita. Olen itse kasvanut kodissa, jossa annettiin yhtä iso arvo niin kodin pyörittämiselle kuin leivän tienaamisellekin, ja niin minäkin ajattelen. Kaikki kodissamme on yhteistä.

– Leivon ja siivoan poikani kanssa ja otan hänet mukaan kaikkeen. Uskon, että on tärkeää kasvattaa lapset tekemään myös sellaisia asioita, joista he eivät pidä. Siitäkin voi saada ilon ja onnistumisen kokemuksia.

Sarjassa Iinan tytärtä esittää kahdeksanvuotias Venla Ronkainen, jolla on Downin oireyhtymä. Kuvausten jälkeen karonkassa Iina sai Venlalta kortin, jossa lukee: Ei voi tietää, mihin pystyy, jos ei yritä. Siinä on ajatus, joka sykähdytti Iinaa – ja joka kelpaa siirtää eteenpäin.

Juttu on julkaistu alun perin Annassa 49/2018.