Julkkikset

Irina myöntää, että puhumattomuus parisuhteessa on hänen heikkoutensa: ”Onneksi puolisoni on kestänyt hiljaiset kauteni”

Laulaja Irina vetäytyy mieluummin kuin riitelee. Pitkän parisuhteen aikana hän on oppinut valitsemaan taistelunsa. – Minulla on käynyt kauhean hyvä munkki. Olen aina kelvannut juuri sellaisena kuin olen.

Teksti:
Annan Toimitus
Kuvat:
Sampo Korhonen

Irina on ollut yhdessä puolisonsa Henrin kanssa yli 20 vuotta.

Laulaja Irina vetäytyy mieluummin kuin riitelee. Pitkän parisuhteen aikana hän on oppinut valitsemaan taistelunsa. – Minulla on käynyt kauhean hyvä munkki. Olen aina kelvannut juuri sellaisena kuin olen.

”Tunnen olevani vapaa vaikka olenkin naimisissa. Puolisoni Henri on aina ymmärtänyt tätä ammattia, ja hänellä on omat vahvat ambi­tionsa. Kumpikaan meistä ei ole elänyt toisen kautta, eikä meillä ole ollut halua kahlita toista. Minulla on vapaus mennä ja tehdä, tietyissä raameissa.

Sitoutuminen yhteen parisuhteeseen ei ole ollut ongelma. Varmasti jokainen kohtaa elämässään ihania ihmisiä ja kokee ihastumisia, mutta en ole koskaan ajatellut, että haluaisin vaihtaa miestä. Mulla on käynyt kauhean hyvä munkki. Olen aina kelvannut juuri sellaisena kuin olen, vaikken todellakaan ole maailmankaikkeuden helpoin puoliso.

Välillä minua ahdistaa se, ettei mikään muutu. Niinä hetkinä olen valmis muuttamaan kaiken! Sitten laskeskelen, että okei… Lapset on ja pysyy, miestäkään en ole vaihtamassa. Vaihdetaan koti! Myydään tämä ja muutetaan! Ja kuitenkin jäämme arpomaan niin pitkäksi aikaa, että se tunne menee ohi. Viimeksi värjäytin ja leikkautin hiukseni, kun en muutakaan voinut.

Irinan mies Henri on työskennellyt Irinan keikoilla valomiehenä, mutta tänä vuonna yhteiset työkeikat ovat olleet vähissä.
Poikkeuksellinen työtilanne on tuonut mukanaan erilaisen arjen. Irinan mies Henri on työskennellyt Irinan keikoilla valomiehenä, mutta tänä vuonna yhteiset työkeikat ovat olleet vähissä. – Keväällä Henri pääsi töihin tuttavan rakennusfirmaan ja nyt hän tekee muita töitä.

Olen kiitollinen siitä, että puolisoni on kestänyt myös hiljaiset kauteni. Olen konfliktien väistelijä ja lukittautuja, mikä on mielestäni inhottava ihmistyyppi. Rakastan tyttäreni tapaa räiskyä ja paukauttaa asiat suoraan! Se on minulle ihan uutta.

Jos tyttäreni onkin vahvatahtoinen, niin on myös mieheni. Olen oppinut ajat sitten valitsemaan taisteluni. Jos näyttää siltä, että esimerkiksi aikataulut menevät ristiin miehen kanssa, mieluummin väistän kuin lähden väittelemään. Sitten harmittelen mielessäni, kun perhekalenteri täyttyy ja menoja olisi minullakin.

En muista, että olisin ikinä tapellut Henrin kanssa. Minun on helpompi olla hiljaa kuin puhua. Tässä asiassa olen vähän kehittynyt, koska lasten kanssa kommunikointi on suoraa. Lapseni ovat nähneet kaikki puoleni, ja minusta se on hienoa. He ovat ainoat ihmiset, jotka saavat koko skaalan.”

Luit juuri lyhennelmän Annan 49/2020 Vastaparit-kansijutusta, jonka on kirjoittanut Piia Sainio. Jutussa Irina pohtii elämäänsä erilaisten vastakohtien kautta. Miksi Irina miettii, pitäisikö hänen osata olla enemmän diiva? Miksi hän tuntee aina syyllisyyttä, kun on poissa perheensä luota? Mitä hän ajattelee tulevista vaihdevuosista ja vanhenemisesta? Lue koko artikkeli numerosta 49/2020 tai digilehdestä! Voit tilata digilehden täältä! 

X