Janni Hussi sairastui dermatofibrosarkoomaan – lääkäri kertoo, mistä harvinaisessa ihosyövässä on kyse

Janni Hussi, 27, kertoi syöpään sairastumisestaan koskettavalla videolla. Syöpälääkärin mukaan kyseinen syöpä on yleensä nuorten aikuisten tauti, ja sen hoitotulokset ovat hyvät.

Liikunta-alan yrittäjä, somevaikuttaja Janni Hussi, 27, on sairastunut harvinaiseen ihosyöpään. Hussi julkaisi Youtube-kanavallaan kymmenminuuttisen, koskettavan videon, jossa hän kertoo asiasta ensimmäistä kertaa.

”Olihan se aika shokki tajuta, että mulla, mähän olen vasta 27, olen nuori ja kuolematon… että miksi mulla on tällainen”, Hussi kertoo videolla murtuen.

”En voi edes kuvitella, mitä ihmiset käyvät läpi, kun syöpä tulee jonnekin sisäelimiin, rintasyöpä tai mikä tahansa muu. Sillä tavalla tulen selviämään tosi pienellä, toivottavasti”, Hussi toteaa.

Videolla Hussi kertoo käyneensä keväällä ihotautilääkärillä näyttämässä oikeassa olkapäässään ollutta, näppylää muistuttavaa ihomuutosta. Hän oli luullut näppylää ihonalaiseksi finniksi, mutta 1,5 vuoden jälkeen sen ympärille oli muodostunut mustelma.

Näppylä poistettiin, ja siitä löytyi lisätutkimuksissa solumuutoksia. Lopullinen diagnoosi saatiin myös selville: dermatofibrosarkooma.

Vain muutamia dermatofibrosarkooma-tapauksia vuodessa

Dermatofibrosarkooma on harvinainen, pahanlaatuinen ihon sidekudoskasvain. HYKS Syöpäkeskuksen osastonylilääkärin Riikka Nevalan mukaan siihen sairastuu Suomessa vain muutamia ihmisiä vuodessa.

– Kyseinen syöpä lähtee ihon syvistä kerroksista ja on paljon harvinaisempi kuin esimerkiksi melanooma.

Taudin havaitsemista ja hoitoon hakeutumista hidastuttaa Nevalan mukaan se, etteivät ihmiset kiinnitä pieniin ihomuutoksiin huomiota. Ihomuutos voi siis kehittyä jopa vuosien ajan, ennen kuin siihen havahdutaan.

– Dermatofibrosarkooma voi olla luomen näköinen tai muistuttaa hieman tavallista enemmän koholla olevaa näppylää, Nevala kuvailee.

– Yleensä se kasvaa vähitellen, muttei välttämättä oireile mitenkään muuten.

Ennuste on yleensä hyvä

Kyseisiä sarkoomia esiintyy tyypillisesti joko olkavarsissa, reisissä tai vartalolla, ja useimmiten sairastuneelta löytyy sarkooma vain yhdestä kohdasta kehoa.

Näin ollen myös kyseisen syövän hoito on hyvin paikallista.

– Kirurgia eli leikkaushoito on tärkein hoitomuoto, eikä muuta hoitoa yleensä tarvita, Nevala kertoo.

Pelkkä ihomuutoskohdan poisto ei kuitenkaan riitä, vaan leikkauksessa poistetaan ihoa myös laajemmin muutoksen ympäriltä.

– Tutkimuksissa on huomattu, ettei pelkkä kasvaimen poisto ole riittävä, vaan silloin syöpä uusii. Tämän takia leikkauksessa poistetaan myös ympäröiviä ihokudoksia.

Uusiutumisriski on olemassa, mutta Nevalan mukaan se on leikkauksen onnistuessa melko pieni. Uusiutuessaan kyseinen syöpä uusii lähes aina samaan kohtaan, jossa sarkooma on aikaisemmin ollut.

Onnistuneen leikkauksen myötä potilaan ennuste on todella hyvä: jopa yli 95 prosenttia potilaista toipuu.

Nuorten aikuisten syöpä

Dermatofibrosarkoomasta puhutaan vähän, sillä tauti on harvinainen.

Syöpätautien erikoislääkärinä työskentelevän Nevalan mukaan siihen sairastuvat useimmiten nuoret, alle 50-vuotiaat aikuiset.

– Tämä on nuorempien ihmisten tauti, kun taas okasolusyöpään tai tyvisolusyöpään sairastuvat keskimäärin vanhemmat, Nevala toteaa.

Nevalan mukaan ihmiset ovat yleisesti ottaen hyvin valveutuneita ihomuutosten kanssa. Enemmän huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää melanoomaan, jonka riski kasvaa merkittävästi silloin, kun iho palaa auringossa.

– Melanooma on tällä hetkellä eniten yleistyvä ihosyöpä länsimaissa, hän muistuttaa.

Lääkärin puoleen Nevala kehottaa kääntymään silloin, jos ihossa havaitsee jotakin poikkeavaa.

– Jos huomaa, että iholle on ilmestynyt jokin uusi luomi tai muu ihomuutos, joka kasvaa, on syytä hakeutua lääkäriin. Samoin silloin, jos vanha luomi muuttuu röpelöreunaiseksi, alkaa erittää nestettä tai haavautuu, kannattaa käydä näyttämässä sitä lääkärillä.

Artikkelia varten on haastateltu myös ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklundia Ihosairaalasta.