Johanna Oraksen Olivia-tytärtä uhattiin somessa väkivallalla: ”Olen pelännyt tyttäreni puolesta”

Johanna Oras on äitinä huolissaan siitä, millainen sosiaalisen median käyttäytymiskoodista on pahimmillaan. Hänen tyttärensä on kokenut rajua uhkailua. - Mikään ei oikeuta sellaiseen.

Kuvataiteilija Johanna Oras, 47, on ollut tyttärensä Olivia Oraksen, 19, tukena, kun tämä on joutunut uhkailun kohteeksi sosiaalisessa mediassa. Oliviasta on vuosien saatossa tullut somejulkkis, jolla on pelkästään Instagramissa yli 25 000 seuraajaa. Maryam Razavi teki hänen elämästään televisiossa Sub-kanavalla nähdyn Perfect Selfie -dokumentin.

Olivia on kertonut sosiaalisessa mediassa avoimesti vaikeista kokemuksistaan. Lokakuun lopussa hän kertoi Instagram-päivityksessään, että häntä on uhattu sosiaalisessa mediassa väkivallalla. Johannasta on hyvä, että somen metoo-kampanjan kautta tytöt ja naiset ovat tuoneet esille kokemaansa ahdistelua.

– Totta kai olen pelännyt tyttäreni puolesta ja hänen saamansa uhkaukset ovat kauhistuttaneet minua. On järkyttävää huomata, millainen sosiaalisen median käyttäytymiskoodisto on pahimmillaan.

– Tekstiä suolletaan ajattelematta, mitä sanoilla oikeasti tarkoitetaan. Äitinä koen tällaisissa tilanteissa avuttomuutta. Mitä voin tehdä? Miten voin suojella tytärtäni? Olemme olleet mieheni Reijon kanssa Olivian tukena ja keskustelleet asiasta. Olemme korostaneet hänelle sitä, että hän ei ole missään nimessä voinut tehdä mitään sellaista, mikä oikeuttaisi uhkaukset. Mikään ei oikeuta sellaiseen.

 

Johanna syyllisti itseään tyttärensä sairastumisesta

Johanna oli tyttärensä tukena myös viisi vuotta sitten, kun tämä sairastui anoreksiaan. Se aiheutti Johannassa itsesyytöksiä, joista vapautuminen vei aikaa.

– Itsesyytökset olivat kamalia. Koin epäonnistuneeni äitinä. Hain syitä syömishäiriöön kasvatuksesta, Olivian lapsuusvuosista, perheen dynamiikasta ja työstäni sekä omistautumisestani sille.

Johanna kävi mielessään läpi kaikki mahdolliset virheet, joita hän oli voinut äitinä tehdä.

– Pelkäsin, että olin aiheuttanut tyttärelleni ulkonäköpaineita omilla laihdutuskuureillani. Ennen kuin muutamia vuosia sitten tein pysyvän elämäntaparemontin, laihduttaminen oli minulle kuin harrastus. Löysin jatkuvasti itsessäni kohtia, joita halusin kutistaa. Toki yritin pitää dieettini omana tietonani varsinkin, kun Olivia tuli teini-ikään.

Johannan itsesyytöksiä ja ahdinkoa lisäsi se, että hän sai kuulla muutamalta tuttavaltaan, että heidän mielestään Johanna on syypää tyttärensä ongelmiin.

– Minun annettiin ymmärtää olevan liian vaativa ihminen. Joidenkin mielestä olin sairastuttanut tyttäreni vaatimuksillani.

Keskustelut tyttären kanssa ovat vapauttaneet Johannan siitä ajatuksesta, että hän olisi epäonnistunut vanhempana tai olisi omilla valinnoillaan voinut vaikuttaa Olivian sairastumiseen. Olivia on sittemmin toipunut syömishäiriöstä.

– Hän kiisti jyrkästi sen, että meillä vanhemmilla olisi ollut tekemistä hänen sairastumisensa kanssa. Olivia sanoi minulle tiukasti, että hänen lapsuudessaan ei ollut mitään vikaa. Hyvin harvoin voidaan kuulemma osoittaa, että kotiolot olisivat syömishäiriön laukaiseva tekijä.

Juttu on lyhennelmä Johanna Oraksen haastattelusta, jossa hän kertoo, millaisista kaikista tunteista hän on kantanut syyllisyyden taakkaa ja miten hän on vapautunut siitä. Entä miksi Johanna uskoo, että hän olisi ollut vaarassa sairastua, jos hän ei olisi käsitellyt vaikeita tunteitaan? Lue Johannan haastattelu Anna-lehden numerosta 48/2017. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!