Julkkikset

Finlandia-ehdokas Johanna Venho haluaisi elää kuten latinonaiset: ”Heissä on tunnetta ja läsnäoloa”

Finlandia-ehdokas Johanna Venho tapasi Espanjassa inspiroivia latinonaisia ja harmistui, kun jutellessa kieli takelteli.

Teksti:
Iina Alanko
Kuvat:
Veikko Somerpuro

Johanna Venho on Finlandia-ehdokkaana.

Finlandia-ehdokas Johanna Venho tapasi Espanjassa inspiroivia latinonaisia ja harmistui, kun jutellessa kieli takelteli.

Mitä olet viime päivinä puuhaillut, Johanna Venho?

Olen nyt parin päivän piipahduksella Granadassa, Espanjassa ja esiinnyin runofestivaaleilla. Täällä on paljon runoilijoita eri maista. On aina ihanaa tavata naisia etenkin Latinalaisesta Amerikasta. Kun näen heitä, tajuan, miten tätä elämää pitäisi elää: heissä on tunnetta ja läsnäoloa.

Olet saanut useita kirjallisuuspalkintoja ja olet nyt Finlandia-ehdokkaana kirjasi Ensimmäinen nainen johdosta. Miltä se tuntuu?

Ehdokkuus on upea asia ja pyörii totta kai mielessä. Olen valtavan iloinen siksikin, että nyt yhä useampi voi löytää kirjani. Etsin siihen pitkään oikeaa kertojanääntä. Kun se löytyi, tarina alkoi kulkea ja elää.

Finlandia-palkinnot jaetaan 27.11. Kuinka valmistaudut päivään?

En ole sitä uskaltanut kauheasti ajatella. Päivä on joka tapauksessa kirjallisuuden juhlapäivä. Kirjallisuus toteutuu lukijan ja tekstin välillä, mutta on kiva tehdä sitä myös näkyväksi.

Kenen runoja kannattaisi lukea?

Hurmaannuin kolumbialaisesta Ivonne Sanchez Bareasta, joka on paitsi runoilija myös kuvataiteilija. Hän on tehnyt hienoja visuaalisia runoja keskusteluista Frida Kahlon kanssa.

Mikä oli suurin yllätys tutkimusmatkallasi Sylvi Kekkosen maailmaan?

Se, miten särmikäs, monipuolinen ja kiinnostava hahmo hän oli julkisen puolensa takana. Pohdin, pystyikö hän toteuttamaan itseään. Sylvi on samastuttava myös nykylukijan näkökulmasta, koska itsensä toteuttamisen tiellä on usein esteitä.

Ja se, jolla on valtaa, päättää myös, kenen ääni kuuluu.

Mikä Sylvin hahmossa liikutti sinua itseäsi eniten?

Tietty kilvoittelu ja vaatimattomuus. Hän vaati itseltään paljon ja näki moraaliseksi ihanteekseen sen, ettei ajattele ensi sijassa itseään vaan sitä, mikä on muille hyväksi.

Sen kaltaiset ihmiset jäävät usein sivuun, niin kuin jäi Sylvikin. Hän auttoi ja tuki muita, ennen kaikkea miestään, presidentti Urho Kekkosta. Pohdin Sylvin kautta myös rakkautta ja naisen asemaa.

Kuuluuko syksyysi muuta kuin töitä, Johanna Venho?

Juuri nyt Espanjassa vietettyjen päivien jälkeen minulla on ikävä lapsiani. Vanhin poikani muutti tänä syksynä Saksaan jalkapallon perässä, ja siksi haluaisin tehdä jatkuvasti asioita lasteni kanssa.

Onneksi nykyään on monia keinoja olla yhteyksissä kaukanakin asuviin läheisiin. Ja onneksi poika pääsee kohta joululomalle.

Tykkäät kundaliinijoogasta. Onko se mummojen laji?

Jos on, niin eläköön mummot! Liikuntaosuudet eivät ole siinä ehkä yhtä vaativia kuin muissa joogan lajeissa, mutta kyse onkin meditatiivisesta ja henkisestä harjoituksesta. Kundaliinijoogasta saan olemiseeni energisyyttä ja tyyneyttä.

Johanna Venho, mitä haluaisit opiskella seuraavaksi?

Festivaaleilla huomaan aina, kuinka hieno asia hyvä kielitaito olisi. Nyt espanjani oli takeltelua, ja se harmitti. Jos olisi aikaa, menisin taas kerran espanjan alkeiskurssille.

X