Julkkikset

Juoksutähti Annemari Sandellin piina: ”Ihmiset eivät hyväksyneet rakkauttamme”

Kun juoksija Annemari Sandell (nyk. Kiekara) rakastui valmentajaansa Mikaan ja erosi aviomiehestään, alkoi kiusaaminen. Nyt Annemari ja Mika tietävät, millaista on elää suhteessa, jota koko muu maailma tuntuu vastustavan.

Teksti:
Laura Koljonen
Kuvat:
Paula Kukkonen/Otavamedia

Annemari ja Mika Kiekara ovat joutuneet taistelemaan rakkautensa vuoksi.

Kun juoksija Annemari Sandell (nyk. Kiekara) rakastui valmentajaansa Mikaan ja erosi aviomiehestään, alkoi kiusaaminen. Nyt Annemari ja Mika tietävät, millaista on elää suhteessa, jota koko muu maailma tuntuu vastustavan.

Ei tästä tule mitään, Annemari Sandell (nyk. Kiekara) ajatteli.

Hän tunsi olevansa kuin vanki kotonaan Kalannissa, vaikka ympärillä oli rakkaita ihmisiä: avomies Mika ja kolme lasta.

Myös lapsuudenkodin ympäristö oli rakas. Ikkunasta näkyi hevoskastanja, joka oli kasvanut Annemarin ja hänen isänsä Kajn kisamatkalta tuomasta siemenestä komeaksi puuksi.

Lähellä olivat tutut lenkkipolut – ne, joilla yksi Suomen menestyneimmistä kestävyysjuoksijoista oli pinkonut lapsesta saakka.

Lähellä asui äiti, muita lähisukulaisia ja kivat, pitkäaikaiset naapurit.

Mutta viime talvena Annemari ei halunnut mennä edes omalle pihalleen. Eikä käsistään kätevä Mika halunnut nikkaroida ulkona. Koko perhe vain kökötti sisällä.

Syynä oli kiusaaminen, joka oli alkanut Annemarin ja Mikan suhteen tultua julki.

Annemari oli eronnut pitkäaikaisesta aviomiehestään lokakuussa 2015. Kuukausi myöhemmin uusi mies, Mika, oli muuttanut taloon.

Useilla ihmisillä tuntui olevan mielipide suhteesta. Media oli saanut suhteen selville, ja uutisten perässä olleissa keskusteluketjuissa haukuttiin pariskuntaa sekä spekuloitiin liian nopealla yhteen muutolla. Myös Mikan ja Annemarin Facebook-tileille tulvi viestejä, joissa Mikan sanottiin olevan Annemarin kanssa vain julkisuuden takia.

Samat ihmiset, jotka olivat vuosien varrella juhlineet Annemarin kanssa hänen menestystään ja taputelleet ”meidän tyttöä” olkapäälle, tekivät elämästä hankalaa. Kaupassa käyminen muuttui piinaksi. Kyläläiset tuijottivat, mitä tuore pari lappasi ostoskärryihin.

Annemari ja Mika jaksoivat vankilassaan muutaman kuukauden, sitten päätös oli pakko tehdä. Lapsuudenkoti, jonka Annemari oli aiemmin lunastanut vanhemmiltaan, pistettäisiin myyntiin, ja kolmilapsinen uusperhe muuttaisi uudelle paikkakunnalle.

Kun viimeinen muuttokuorma lähti pihasta, Annemari itki. Myös paikalla olleet luottonaapurit itkivät. Muutama päivä muuton jälkeen Annemari kävi entisessä kodissaan hakemassa viimeisiä tavaroitaan.

– Se ei enää liikuttanut. Ainoa tunne oli, että haluan vain äkkiä pois, Annemari sanoo.

Hänellä oli uusi koti.

Uuden elämän hän oli aloittanut jo aiemmin, rakastuttuaan Mikaan.

Annemarin avioliitto rakoili, Mikasta tuli hänen uskottunsa

Annemari ja Mika tapasivat jo kauan aikaa sitten.

– Ensimmäisen kerran olen ihaillut Annemarin juoksua, kun hän oli 13-vuotias, Mika muistelee.

Annemari oli jo tuolloin ylivoimainen juoksija, ja hänestä povattiin suomalaisen juoksun seuraavaa tähteä. Eniten Mika kuitenkin ihaili Annemarin ja hänen isänsä Kajn valmentaja-juoksijasuhdetta. Mika oli nimittäin itsekin lahjakas juoksija, jota hänen isänsä Pekka valmensi.

Annemari ja Mika tapasivat silloin tällöin erilaisissa juoksutapahtumissa, mutta eivät he juurikaan jutelleet tai viettäneet aikaa keskenään.

Vuosien mittaan Annemarista kehkeytyi menestyksekäs juoksija. Hän voitti urallaan maastojuoksun EM-kultaa ja MM-pronssia. Hänen nimissään on useita ennätyksiä, muun muassa 10 000 metrin Suomen ennätys vuodelta 1996. Aika on hurja: 31.40,42.

Julkisuudessa totuttiin näkemään ujo juoksija, joka analysoi suorituksiaan lyhyesti eikä viihtynyt valokeilassa.

Viime syksynä Mika kyseli Annemarin kuulumisia ja suunnitelmia juoksemisen suhteen. Annemari mainitsi valmentajaksi siirtyneelle Mikalle, että haluaisi yrittää vielä kerran huipulle, mutta oma elämäntilanne ei antanut periksi. Lenkit oli hoidettava perhe-elämän ehdoilla – eli lenkille pääsi, jos ehti.

Mika ja Annemari alkoivat kirjeenvaihtoon.

– Avioliitossani meni huonosti, mutta en ollut puhunut siitä kenellekään ennen kuin kerroin asiasta Mikalle. En tiedä, miksi luotin Mikaan. Luotto tuli jostakin syvemmältä, Annemari sanoo.

Mika kuunteli ja Annemari avautui. He vaihtoivat puhelinnumeroita ja päättivät tavata. He huomasivat, että heillä oli samat mielenkiinnon kohteet, kuten juokseminen, ja arvot, kuten uskonnollisuus.

Hyvin nopeasti he huomasivat rakastuneensa toisiinsa: Mika Annemarin urheilullisuuteen ja kauneuteen, Annemari Mikan herkkyyteen ja komeuteen.

– En tiennyt, että tällaista rakkautta voi olla edes olemassa. Kun viestittelimme, toinen tiesi automaattisesti, mitä toinen tarkoitti, Annemari sanoo.

– Mikalle kerroin asioita, joita en ollut kertonut kenellekään.

Yhdessä he myös päättivät, että Mika valmentaisi Annemarin Rion olympiamaratonille.

Annemari ja hänen ex-miehensä jättivät lokakuussa avioeropaperit. Mika muutti Annemarin luo Kalantiin marraskuussa.

– Lehdissä kirjoiteltiin, että samalla ovenavauksella eksä muutti pois ja minä muutin sisään. Se tuntui todella pahalta, sillä vain me tiesimme, mitä kaikkea asiaan liittyi, Mika sanoo.

Annemarin kolme lasta vierastivat uutta perheenjäsentä.

– Olen aina tullut lasten kanssa hyvin toimeen, mutta Annemarin lapset eivät aluksi uskaltaneet luottaa minuun. Se oli hirveää, Mika sanoo.

Tilanne perheessä rauhoittui muutamassa kuukaudessa, mutta kiusaaminen kodin ulkopuolella jatkui.

”Mikan ansiosta opin sanomaan ei”

Ennen kuin Annemari tapasi Mikan, hän oli vain juossut ja ollut perheenäiti. Menestyksen ansiosta hänen ei ollut koskaan tarvinnut mennä töihin, vaikka hän oli hankkinut hierojan koulutuksen. Hän rakasti juoksemista – sitä, että sai mennä paikasta A paikkaan B – mutta vähitellen sama monotonisuus ulottui muuhunkin elämään.

– Tiedostin tilanteen, mutta minulla ei ollut rohkeutta muuttaa elämääni. Keskityin suurimmaksi osaksi lapsiini, hän sanoo.

Eron ja uuden suhteen vuoksi Annemari sai kuulla jopa läheisiltään, ettei häntä enää tuntenut omaksi itsekseen. Hän alkoi esimerkiksi pitää aiempaa enemmän kiinni omista menoistaan ja ajankäytöstään.

– Huomasin muutoksen itsekin. Mikan ansiosta opin sanomaan ei ja minulla oli yhtäkkiä oma tahto. Mutta eihän se hyvältä tunnu kuulla läheisen suusta, ettei minua enää tunne samaksi ihmiseksi, Annemari sanoo.

”Missään vaiheessa emme ajatelleet erota”

Uuden suhteen kyseenalaistamiseen ja ulkoiseen paineeseen Annemari reagoi sairastamalla. Yleensä hän ei juurikaan sairasta.

– Olin onnellinen, että sain elää Mikan kanssa, mutta tosiasia on, etten koko talvena ollut missään vaiheessa kunnolla terve. Minulla oli jatkuvia poskiontelotulehduksia, hän sanoo.

Maaliskuussa Milanon puolimaratonilla Annemarin piti antaa näyte juoksukunnostaan Rion olympialaisia varten, mutta kroppa ei enää kestänyt. Hänen takareitensä repesi kisassa, mutta missä vaiheessa kilpailua – siitä Annemarilla ei ole muistikuvaa. Mikalle soitettiin ambulanssista, että loukkaantunut ja sokissa oleva avovaimo pitäisi noutaa sairaalasta.

Pariskunta päätti, ettei juoksu-uraa ole järkevää jatkaa. Heinäkuun alussa Annemari ilmoitti lopettavansa juoksemisen ja keskittyvänsä perhe-elämään.

– Syksyllä olin ollut innostunut juoksemista, mutta jo keväällä mietin lopettamista monta kertaa. Ehkä siksi lopettaminen ei tuntunut niin haikealta, Annemari sanoo.

Vaikka urheilu-uran lopettaminen oli lopulta helpotus, päätöksen jälkeen kiusaamisen aiheuttama ahdistus oikein leimahti. Kun Annemarin ura oli ohi, iso yhteinen ponnistus oli poissa ja jäljellä oli rakkaus, joka tuntui ärsyttävän niin monia.

– Enkä tiedä, miksi. Ihmisten on pakko olla nähnyt, että olen onnellinen. Silti he tuomitsivat, Annemari sanoo.

– Missään vaiheessa emme kuitenkaan ajatelleet erota, Annemari sanoo.

Salaa naimisiin

Keskellä peltoa on vaaleansininen talo. Talon edustalla, aidan takaa kurkkii kaksi hevosta. Pihassa on talli ja sen edustalla oleva vaihtolava täynnä puutavaraa. Kuisti on kesken, mutta talon takana oleva terassi on uudenkarhea.

Mika on sen rakentanut.

Annemari puolestaan on raivannut puutavaraa pihalta niin, että sormi on murtunut.

Talon remontointi on vielä kesken, mutta Mika on nakuttanut seinälle muutaman taulun. Kunniapaikalle on päässyt kehystetty valokuva, jossa hymyilee Annemarin ja Mikan lisäksi etiopialainen juoksijalegenda Haile Gebrselassie.

Olohuoneen vitriinit pursuavat Annemarin voittamia palkintoja: mitaleita, pystejä ja jättimäisiä pyttyjä, jotka eivät edes mahdu lasiovellisiin kaappeihin.

Nyt Annemari on sitä mieltä, että muuttaa olisi pitänyt jo aiemmin. Mika nyökyttelee vieressä.

Perheen elämässä on muuttunut kerralla moni asia. Muuton yhteydessä Mika joutui luopumaan jo valmiiksi sovitusta työpaikasta ja lapset joutuivat vaihtamaan koulua.

Mutta nyt tulevaisuus näyttää jo valoisammalta. Pahin myllytys on takana, ja uusi koti tuntuu mieluisalta.

Mika suorittaa parhaillaan lähihoitajaopintojaan loppuun ja molemmat aikovat mennä mukaan paikkakunnan nuorisovalmennukseen.

Annemari ja Mika menivät kesällä salaa naimisiin.

Häät olivat pienet. Kirkkovihkimisessä olivat läsnä vain Annemarin äiti, tyttäret, kummityttö ja pariskunnan yhteinen ystävä.

Salahäät eivät pysyneet salaisina. Valokuvaamo halusi julkaista onnistuneen hääkuvan valokuvausliikkeen sivuilla. Pian kuva ja uutinen olivat lehdessä.

– Että sellaiset salahäät, Mika sanoo ja nauraa.

Annemari vaihtoi nimensä Kiekaraksi. Se on Mikan lapsuudenaikainen nimi, jonka hän otti takaisin hieman ennen Annemaria. Naimisiin menon sinetiksi Kiekarat pitävät kauloissaan samanlaista ristikorua.

Häätilaisuus oli molemmille tärkeä ja liikuttava. Hääalbumi on täynnä kuvia säteilevästä parista.

– Hääkuvaajakin itki monta kertaa. Hän sanoi, ettei ole koskaan nähnyt yhtä rakastunutta paria, Annemari sanoo.

Parisuhdetta hoidetaan illalla kymmenestä kahteentoista. Silloin Annemari kömpii Mikan kainaloon ja he puhuvat päivästään.

– Päivän paras hetki, Annemari kuvailee.

Haaveena on normaali perhe-elämä.

– Tai no, ihan sama mitä on edessä. Kyllä me siitä tämän jälkeen selvitään, Mika sanoo.

Lue lisää:

Kaksi avioeroa kokenut tähtitieteilijä Esko Valtaoja: ”Rakkaus on pysyvää, vaikka se välillä otetaankin pois”

Tinderistä uuden rakkauden löytänyt Sari Havas: ”Olen ihmeissäni, että vieläkin voi tuntea näin vahvasti”

Danny, 73, rakkauselämästään: ”Tarvitsen naista yön jumalattareksi”

X