Julkkikset 20.3.2017

Jyrki Lehtola turvautui mustaan huumoriin menetettyään vanhempansa: ”Sen avulla en uponnut pysyvästi liian syvälle suruun”

Teksti: Eveliina Lauhio Kuvat: Arto Wiikari/ Otavamedia
Huumori on kolumnisti Jyrki Lehtolalle arjen piriste ja keino selvitä vastoinkäymisistä. Kun hänen molemmat vanhempansa kuolivat auto-onnettomuudessa, Jyrki turvautui mustaan huumoriin.

Eräs Jyrki Lehtolan, 53, ystävistä on tunnettu kyvystään laskea leikkiä vaikeista asioista. Jos joku kertoo sairastuneensa syöpään, ystävä on pian vääntämässä tilanteesta vitsiä.

– En ole humoristina aivan niin törkeä kuin ystäväni, mutta pelkään olevani menossa siihen suuntaan.

Jyrkin mielestä huumoria voi käyttää kaikissa tilanteissa – ja usein hän tekeekin niin.

– Jos tapahtuu jotain, mikä yleisesti koetaan pelottavana, saatan räjähtää nauramaan. Se on vaistomainen reaktioni.

Nettiraivo seurausta työnkuvasta

Toisten ihmisten on välillä vaikea ymmärtää miestä, joka usein koettelee yleisesti sovinnaisina pidettyjen asioiden rajoja. Jyrkikin on kokenut nettiraivoa muun muassa hakkausuhkauksina, mutta sanoo sen olevan luonnollista seurausta työnkuvasta.

– Mitä enemmän yrittää olla hauska, sitä useammin päätyy hauskuuden keskellä kokeilemaan sovinnaisuuden rajoja. Huumori on vähän kuin huumeet – koko ajan tarvitsee vahvempaa tavaraa. Tilannetaju ja hyvät käytöstavat ovat tietenkin tärkeitä. Täytyy tuntea, minkä tason huumoria voi missäkin seurassa käyttää, jotta ei loukkaa toista.

Jyrki osaa nauraa myös itselleen. Sille taidolle on käyttöä esimerkiksi silloin, kun hän joutuu puhumaan yleisön edessä ja esittelemään omaa kirjaansa. Hän rakastaa kirjoittamista, mutta kirjan markkinointiin liittyvä esilläolo on hänelle kiusallista.

– Olin kustantajan järjestämässä pressitilaisuudessa ravintola Bottalla. Katselin ihmisiä, jotka pystyivät luontevasti puhumaan yleisön edessä. Sitten tuli minun vuoroni. Ensin en saanut mikrofonia toimimaan. Kun sain sen vihdoin päälle, en saanut enää selkeää lausetta suustani.

Tilaisuuden jälkeen kustannuspäällikkö nauroi päin naamaa. Hän sanoi Jyrkille, että eihän tätä voi päästää esiintymään minnekään.

– Nauroin mukana. Onhan se nyt huvittavaa, että toisinaan ylimielisenä pidetty mies on samaan aikaan niin kova jännittämään, että ei saa kuin mumistua epäselvästi.

Mustasta huumorista tuli selviytymiskeino

Huumorin avulla Jyrki on selvinnyt elämässä muistakin vaikeista tilanteista. Hänen vanhempansa kuolivat auto-onnettomuudessa vuonna 1995. Tuolloin Jyrki oli 32-vuotias.

– Mustasta huumorista tuli minulle eräs selviytymiskeino. Tapahtuma oli tietenkin sokki, mutta yritin käsitellä menetystä muun muassa huonolla huumorilla. Sen avulla en uponnut pysyvästi liian syvälle suruun.

– Yritin myös nähdä ahdistavassa tilanteessa positiivisia puolia. Ajattelin, että ainakin vanhempani säästyivät leskeksi jäämisen surulta menehtyessään yhtä aikaa.

Juuri sitä huumori Jyrkin mielestä parhaimmillaan on: suhteellisuudentajua. Huumori on tapa nähdä asiat monesta eri näkökulmasta. Yleensä ei tapahdu mitään niin pahaa, etteikö siitä voisi löytää myös koomisia puolia.

– Nauraessa pääsee hetkeksi irti vaikeuksista.

”Alapääjutut eivät yleensäkään naurata minua”

Huumori sopii Jyrkin mielestä kaikkiin tilanteisiin, myös seksiin ja romantiikkaan.

– En usko, että minulla oli paljon muuta tarjottavaa tutustumisemme alussa kuin ylimielinen huumori, joten kai se vetosi puolisooni samalla tavalla kuin hylätty, rampa koira.

On yksi huumorin laji, jota Jyrki ei siedä. Siihen kuuluvat seksistiset ja sukupuolisidonnaiset vitsit.

– On typerää – eikä lainkaan hauskaa – lokeroida miehet ja naiset tietynlaisiksi. Alapääjutut eivät yleensäkään naurata minua. Ne ovat suttuisia ja banaaleja.

Jyrki rakastaa ironiaa. Hän pitää kiehtovana ironiaan sisältyvää ajatusta siitä, että asiat eivät olet sitä, miltä ne näyttävät tai mitä niiden väitetään olevan.

– Parasta on, kun onnistuu olemaan samaan aikaan sekä pilkallinen että empaattinen. Empaattinen pilkka on haasteellinen laji.

Jyrkin perheessä on syntynyt omanlaisensa huumorintaju, jota ymmärtävät täysin vain perheenjäsenet. Yksi väkevimmistä ironiataitureista on Jyrkin teini-ikäinen tytär.

– Kestän hänen pilkkansa. Minusta on hauska nähdä, kuinka hyvin joku tuntee minut – ja osuu aina oikeaan kohtaan.

Lue myös:

Jyrki Lehtolan kolumni: Nykynuoret vastaan aikuiset

Jyrki Lehtolan kolumni: Rakastan kalaruokia!

Kommentit (1)

Siinä on mies, joka ei vieläkään ymmärrä huumoria, elinikäisestä harjoittelupaikastaan huolimatta.




0



0

Siinä on mies, joka ei vieläkään ymmärrä huumoria, elinikäisestä harjoittelupaikastaan huolimatta.




0



0

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi