Julkkikset

Kalastajan vaimo -bloggaaja Johanna Lauvdalin ja Olav-puolison suhde alkoi työpaikalla – kiinnostus oli aluksi yksipuolista

Kun Johanna Lauvdal kertoi eronneensa, Olav ei vieläkään uskonut mahdollisuuksiinsa. Mutta mies rohkaistui pyytämään kaunista työtoveria lounaalle, kävelylle ja kuntosalille. Johanna lämpeni. – Kukaan ei olisi uskonut, että juuri me päätyisimme yhteen, Johanna naurahtaa.

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Liisa Valonen, Johanna Lauvdalin Kotialbumi

Kalastajan vaimo -blogia pitävä Johanna Lauvdal ei enää ole kalastajan vaimo.

Kun Johanna Lauvdal kertoi eronneensa, Olav ei vieläkään uskonut mahdollisuuksiinsa. Mutta mies rohkaistui pyytämään kaunista työtoveria lounaalle, kävelylle ja kuntosalille. Johanna lämpeni. – Kukaan ei olisi uskonut, että juuri me päätyisimme yhteen, Johanna naurahtaa.

Meri tulee melkein syliin. Olohuoneen ikkunoiden takana aukeaa sykähdyttävä näkymä Skagerrakin salmelle. Kauniina kesäpäivinä se täyttyy lomailijoiden huviveneistä miltei ruuhkaksi asti. Nyt päivä on harmaa ja lahti tyhjä.

Sisältä talo tuntuu valmiiksi tutulta, niin usein siitä on vilahdellut kuvia sosiaalisessa mediassa. Tuossa on iso lampaantaljoilla peitetty kulmasohva, jossa asukkaat usein loikoilevat. Ja tuossa rustiikkinen pitkä ruokapöytä, jossa kuvataan kauniita ruoka-annoksia.

Tutulta tuntuu myös talon suomalainen emäntä Johanna Lauvdal, 40. Hän on jakanut elämäänsä somessa jo kolmentoista vuoden ajan. Suositussa Kalastajan vaimo -blogissa näyttäytyi alkuaikoina kiiltokuvamainen idylli: norjalaisessa pikkukaupungissa sijaitseva kaunis koti, jossa asui onnellinen nelihenkinen perhe.

Sitten perhe hajosi. Johanna ei enää pitkään aikaan ole ollut kalastajan vaimo. Viime syksynä hän avioitui toisen kerran ja rakentaa nyt uutta idylliä.

Olav ja Johanna tekevät yhdessä lähes kaiken ruoanlaitosta remontointiin.
Olav ja Johanna tekevät yhdessä lähes kaiken ruoanlaitosta remontointiin.

”Tänne mie jään”

– Kyl mie heti tiesin, et tänne mie jään.

Puheessa kuuluu yhä vahvana entisen kotiseudun, Kotkan, murre. Johanna hautoo kämmenissään mukia, jonka kyljessä Muumipeikko halaa Niiskuneitiä. Puolisolla, Olav Lauvdalilla, 51, on söpö tapa valita perheen laajasta muumimukikokoelmasta vaimolleen jokin pinkki ja itselleen sinisävyinen muki.

Talossa on rauhallista, sillä Johannan lapset Olli, 15, ja Aino, 12, ovat koulussa. Olav on ulkoiluttamassa perheen tuoreinta jäsentä, Lumi-koiraa. Iäkäs Puss-kissa makaa kiepillä tuolilla ruokapöydän alla.

Jos nuoruuden ystäväpiirissä olisi järjestetty veikkaus siitä, kuka porukasta muuttaa ulkomaille, Johanna olisi takuulla jäänyt listan häntäpäähän. Hän oli arka kotihiiri. Rippileirillekin hän lähti ­vastentahtoisesti ja otti mukaansa allakan, josta oli tarkoitus värittää mustalla tussilla jok’ikinen kulunut tunti. Leirillä oli kuitenkin lopulta oikein hauskaa.

Iso käänne elämässä tapahtui vuonna 2006, jolloin Johanna matkusti isänsä ja pikkusiskonsa kanssa Kanariansaarille. Yökerhossa samalle baaritiskille rantautui pellavapäinen, ruskeaksi paahtunut norjalainen kalastaja. Miehen itsevarmuus ja levollisuus tekivät vaikutuksen ujoon suomalaistyttöön. Jo kotimatkalla lentokoneessa Johannalla oli kova ikävä. Hän oli umpirakastunut.

Seuraavana kesänä Johanna saapui ensivierailulle Asgeir Alvestadin kotikaupunkiin Lillesandiin. Ja tunsi tulleensa kotiin.

Näin saat käyttöösi kaikki upeat edut

Annan tilaaja pääsee käsiksi kaikkiin klubietuihin.

Tilaaja: Kirjaudu tai luo tili tästä.

Kirjaudu

Mikäli et ole vielä tilaaja, tilaa Anna tästä.

Tilaa

Pulmatilanteissa ole yhteydessä asiakaspalveluun.

X