Julkkikset

Karhu-ryhmän ex-pomo Harri Gustafsbergin mukaan negatiiviset tunteet kannattaa kohdata rohkeasti: ”Joskus on hyvä kääntyä sitä päin, mitä ha­luaisi väistää”

Harri Gustafsbergin mielestä poikkeustilanteessa olisi erityisen tär­keää, että osaisi siirtää huomionsa pois oman edun lyhytnäköisestä tavoittelusta. – Ihmisyyteen kuuluvat kaikki tunteet, myös ahdistus, viha ja pelko. Meissä kaikissa on myös mielen pimeä puoli. Mutta erot syntyvät siitä, miten kohtaamme omat tunteemme.

Teksti:
Leeni Peltonen
Kuvat:
Sara Pihlaja

– Meissä kaikissa on myös mielen pimeä puoli.

Harri Gustafsbergin mielestä poikkeustilanteessa olisi erityisen tär­keää, että osaisi siirtää huomionsa pois oman edun lyhytnäköisestä tavoittelusta. – Ihmisyyteen kuuluvat kaikki tunteet, myös ahdistus, viha ja pelko. Meissä kaikissa on myös mielen pimeä puoli. Mutta erot syntyvät siitä, miten kohtaamme omat tunteemme.

Aamu on alkanut vain muutaman asteen lämpöisessä vedessä. Pirkkalan Pyhäjärven vesi on puhdasta, ja sinne on Harri Gustafsbergin kotiovelta vain parisataa metriä. Kevään valo on paljastavaa. Kun sen läpi katsoo maailmaa, perusasiat kirkastuvat.

– Miten puhdistava asia: mennä aamulla kylmään veteen, olipa kesä tai talvi. Itseni karaiseminen ja yksinkertaisista asioista nauttiminen vahvistavat minua, Harri sanoo.

Harri Gustafsberg tunnetaan poliisin valmiusyksikön eli Karhu-ryhmän jäsenenä, operatiivisena johtajana ja kouluttajana. Hän on avannut poliisin huippuyksikön työskentelyä kirjoissaan ja parhaillaan Karhuryhmä-tv-ohjelmassaan. Poliisin työssä Harri kohtasi rikollisen maailman kaikki puolet ja näki, miten ihminen ääritilanteissa käyttäytyy. Nyt hän on jo vuosia käyttänyt tuota oppia hyödykseen valmentamalla yksilöitä ja tiimejä huippusuorituksiin.

Ei ole sattumaa, että Harrin puheessa vilahtelevat sellaiset käsitteet kuin keho–mieli-­yhteys ja resilienssi. Voimankäytön ja aseiden sijasta hänen vahvuutensa on nyt mielen hallinnassa.

Harrin valmennuksessa on ollut yritysjohtajia, esimiehiä ja työntekijöitä. Stressi on erilaista erilaisissa työtehtävissä, mutta hallinnan tunnetta kaipaavat kaikki.

Harri Gustafsberg: ”Stressi kaventaa ajattelua”

Juuri nyt, koronapandemian aikana, stressinhallintakykyä kaivataan erityisen paljon. Tavallisten huolien rinnalle on noussut pelko omasta ja läheisten terveydestä, toimeen­tulosta ja yhteiskunnan kestävyydestä. Yhtäkkiä ilmassa on entistä vakavampia eksistentiaalisia kysymyksiä: miten meidän oikein käy?

– Tällaisessa tilanteessa ihmisten käyttäytymistä ja reaktioita leimaa alkukantainen pakene tai taistele -moodi. Silloin keho ja mieli toimivat aivan erityisellä tavalla, ja valitettavan usein se näyttäytyy päättömänä sähläämisenä etenkin ensimmäisen sokkivaiheen aikana, Harri Gustafsberg sanoo.

Harri analysoi tällaista käytöstä stressinhallinnan näkökulmasta: koska stressi on epämiellyttävä tila, ihminen yrittää päästä siitä eroon. Jos tämä ohjaa käyttäytymistä, voimme päätyä järjettömiin tekoihin, koska tavoitteena on ensisijaisesti purkaa tuota huono oloa.

– Valitettavasti pelkkä hyvä tahto ei riitä kriisien ratkaisemisessa. Pitäisi myös osata ajatella taitavasti, vaikka juuri se on paineessa vaikeaa, sillä stressi kaventaa ajattelua.

Hän ottaa esimerkiksi vessapaperin hamstrauksen koronarajoitusten alkuvaiheessa. Vaikka järki sanoi, ettei meiltä vessapaperi lopu, moni ajautui joukkohysterian vallassa marketin jonoon.

– Poikkeustilanteessa olisi erityisen tär­keää, että osaisi siirtää huomionsa pois oman edun lyhytnäköisestä tavoittelusta tai voimakkaiden tunteiden ohjausvallasta. Stressinhallinnassa on kysymys ärsykkeiden tunnistamisesta: onko uhka aito vai kuvitteellinen? Stressi syntyy mielen tulkinnan välityksellä, ja sen hallitsemisen yleispätevä sääntö on opetella tulkitsemaan asioita uudella tavalla.

Stressinhallintaan vaikuttaa olennaisesti myös kehon toimintakyky. Yksinkertaisesti: hyvä fyysinen kunto auttaa käsittelemään stressikuormaa ja palautumaan kuormituksesta.

Harrin maailmankatsomuksessa ihmisenä kasvamiseen kuuluu se, että oppimisen taso koko ajan nousee ja haasteista opitaan. Ilman henkilökohtaisen vastuun ymmärtämistä se ei tapahdu.

– Ihmisyyteen kuuluvat kaikki tunteet, myös ahdistus, viha ja pelko. Meissä kaikissa on myös mielen pimeä puoli. Mutta erot syntyvät siitä, miten kohtaamme omat tunteemme. Negatiivisten tunteiden kohtaamisessa auttavat tietoisuus ja rohkeus: joskus on hyvä kääntyä sitä päin, mitä ha­luaisi ensisijaisesti väistää. Itsetuntemus kehittyy itsensä tietoisesta haastamisesta. Vapaus negatiivisten tunteiden ylivallasta ei synny väistämisestä vaan vastuusta. Kaikkea kuormaa ei tarvitse käsitellä itsenäisesti: tarvitsemme ystäviä, läheisiä ja joskus jopa ammattiapua.

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Leeni Peltonen. Jutussa Harri  Gustafsberg kertoo muun muassa hänen ja Jutta Larmin perheiden rinnakkaiselosta. Lue koko juttu Annasta 21/2020 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!

X