Kirjailija Laura Gustafsson: ”Olen toiminut itselleni vahingollisella tavalla”

Kirjailija Laura Gustafsson on usein toiminut itselleen vahingollisesti suhteissaan miehiin. Hän sanoo etsineensä rakkautta vääristä paikoista. – Olen kuvitellut tiedostamattani, että kun muut vain rakastavat minua hirveästi, niin sitten olen ihana ja rakastettava.

Kirjailija Laura Gustafsson, 34, on valmistunut Teatterikorkeakoulusta käsikirjoittajaksi ja sai esikoisteoksellaan Huorasatu kirjallisuuden Finlandia-ehdokkuuden. Yksityiselämässä asiat ovat olleet monimutkaisempia.

Hän kirjoittaa uudessa kirjassaan: ”En ollut tarkka siitä, kenen kanssa makasin, kenelle niin sanotusti annoin. En voinut uskoa, että kukaan pitäisi minua kauniina tai viehättävänä tai millään tavalla himoittavana, joten jokaisen miehen halu oli odottamaton kohteliaisuus. Koin velvollisuudekseni reagoida riisutumalla.”

Laura oli jo jonkin aikaa miettinyt, mistä hänen itsetuhoinen, usein samoja polkuja kulkenut käyttäytymisensä kumpusi. Miksi hän, feministi, käyttäytyi epäfeministisesti itseään kohtaan? Mistä tulivat hänen toistuvat käytösmallinsa esimerkiksi ihmissuhteissa?

– Yritin etsiä kokemuksistani niitä pisteitä, jolloin olen toiminut itselleni vahingollisella tavalla.

Laura alkoi kirjoittaa omaelämäkerrallista kirjaa Pohja.

”En ole uhri”

– Olen etsinyt rakkautta ehkä vähän vääristä paikoista ja kuvitellut tiedostamattani, että kun muut vain rakastavat minua hirveästi, niin sitten olen ihana ja rakastettava. Vaikka oikeastaan minun pitäisi ottaa itse vastuuta siitä, millainen olen, eikä vain toimia muiden heijastuspintana, Laura sanoo.

Ongelmat miessuhteissa eivät ole Lauran mukaan muiden aiheuttamia. Hän ei syytä pettymyksistään ketään.

– En ole uhri. Olen itsekin ollut noissa suhteissa mukana, tehnyt päätöksiä ja valintoja. Se, miksi kerron niistä, on halu selvittää, miksi menen tuollaisiin tilanteisiin aina uudestaan. Miksi annan sen tapahtua? Se on itselleni henkilökohtainen ja tärkeä kysymys – ei se, miksi miehet ovat olleet minulle niin ikäviä.

Laura näkee, että hänen kirjallaan on muukin tehtävä kuin purkaa omia ajatuksia.

– Toivon, että muutkin voisivat kirjan avulla vahvistaa omaa toimijuuttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Että ehkä joku muukin, joka tunnistaa samanlaisen toimintatavan, voisi elää paremmin, itselleen vähemmän vahingollisesti.

Miten Lauran entiset miesystävät reagoivat kirjaan? Entä millaisia selviytymiskeinoja Lauralla on? Lue koko juttu Annan numerosta 41/17. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!