Kirsi Alm-Siira treenasi nuorena kilpa-aerobiccaajana liikaakin – ”Onneksi vaihe meni ohi ja opin suhtautumaan liikuntaan maltillisemmin”
Uutisankkuri Kirsi Alm-Siira on levoton luonne, joka purkaa energiansa urheiluun. Nuorena hän harrasti kilpa-aerobicia SM-tasolla ja elämä pyöri turhankin tiiviisti treenaamisen ympärillä. Nykyään liikunta on tae mielen hyvinvoinnista.
Uutisankkuri Kirsi Alm-Siira on levoton luonne, joka purkaa energiansa urheiluun. Nuorena hän harrasti kilpa-aerobicia SM-tasolla ja elämä pyöri turhankin tiiviisti treenaamisen ympärillä. Nykyään liikunta on tae mielen hyvinvoinnista.
Äiti, sun kannattaisi mennä käymään salilla.
Jos uutisankkuri Kirsi Alm-Siiran pinna on kireällä, tyttäret saattavat patistaa häntä urheilemaan. Kirsin lapset, 13-vuotias Patricia ja 9-vuotias Stella tietävät, että äiti on paremmalla tuulella, kun urheilurutiinit pysyvät kasassa.
Urheilu on tiivis osa Kirsin arkea. Hän tekee kahdesti viikossa personal trainerinsa kanssa crossfit-tyylisiä toiminnallisia treenejä ja vetää lisäksi bodypump-tunteja, joskus useammankin kerran viikossa.
Vaikka urheilutahti on kova, se ei tunnu Kirsistä raskaalta – päinvastoin. Liikkuminen on tae mielen hyvinvoinnista.
– Liikunta tekee minulle kokonaisvaltaisesti hyvää. En ajattele meneväni tänään salille, jotta elämänlaatuni paranee, mutta päästän höyryjä ulos liikkumalla, Kirsi kertoo.
Lenkille Kirsi ei lähde koskaan yksin. Usein seuralaisena on juontaja Vappu Pimiä, jonka kanssa Kirsi juoksee seitsemisen kilometrin lenkkejä kuuden aikaan aamulla. Kotiseudulla Porissa piipahtaessaan Kirsi tapaa aina pari ystäväänsä lenkkipoluilla.
– Treenaan mieluummin yhdessä kuin itsekseni, sillä en ole yksilöurheilija. Minulle liikkumishetket ovat sosiaalisia tapahtumia lukuun ottamatta satunnaisia yksin tehtyjä salikäyntejäni.
Älykellon käyttö läikkyi yli – ”Siinä ei ollut mitään järkeä”
Kun salit sulkeutuivat koronapandemian eri vaiheissa, Kirsiä ahdisti. Hän treenasi showtanssia harrastavien tyttäriensä kanssa kotona ja kävi esikoisen kanssa yhdessä juoksulenkeillä.
Taukoja liikunnasta tulee Kirsin elämässä harvoin. Kahdesti perheeseen iskenyt koronavirus pakotti aktiivisen naisen lepäämään, vaikka tauti menikin ohi lievin oirein. Joskus myös koviksi yltyneet työkiireet ovat aiheuttaneet liikkumiseen notkahduksen. Se näkyy nopeasti Kirsin olemuksessa.
– Liikkumattomuus vaikuttaa heti mieleeni. Minusta tulee levoton ja rauhaton. Paikoillaan oleminen tulee vaikeaksi – jos yritän istahtaa alas, nousen heti ylös tekemään jotakin. Silloin myös alakerran karkkikauppa huutaa ihan eri tavalla nimeäni kuin muulloin.
Kirsi oli liikkuvainen jo lapsena. Hänet vietiin kahden sisaruksensa kanssa jo pieninä Noormarkun Nopsan yleisurheilukouluun. Kirsin äidin mukaan hän oli perheen muksuista ainoa, joka jäi sinne mielellään ja piti urheilusta.
– Olen aina ollut vähän levoton. Jo hyvin nuorena opin purkamaan energiaani liikkumiseen.
”Saatoin käydä yhdellä juoksulenkillä aamulla, ja toisen kerran lounastunnilla.”
Alakouluikäisenä Kirsi harrasti yleisurheilua ja voimistelua, ja lukioikäisenä kilpa-aerobic vei hänet mukanaan aina SM-tasolle asti. Elämä pyöri turhan tiiviisti treenaamisen ympärillä.
– Saatoin käydä yhdellä juoksulenkillä aamulla, ja toisen kerran lounastunnilla. Onneksi tämä vaihe meni vuosien varrella ohi ja opin suhtautumaan liikuntaan maltillisemmin.
Kirsin liikuntaan addiktoituva luonne ei silti ole kokonaan piilossa. Hän ei esimerkiksi voi käyttää älykelloa seuratakseen urheilusuorituksiaan tai liikunnan määrää.
– Minulla läikkyy todella helposti yli. Joskus pidin vähän aikaa älykelloa, mutta silloin kävelin olohuoneessani iltaisin ympyrää saadakseni haluamani askelmäärän täyteen. Siinä ei ollut mitään järkeä.
Sukurasitteet kannustavat huolehtimaan terveellisistä elintavoista
Liikunnallinen elämäntapa on Kirsille tärkeää terveyden ylläpitämisessä. Hänen monilla sukulaisillaan on perinnöllinen alttius saada herkemmin laskimotukos. Lisäksi suvussa on paljon alkoholismia. Kirsi arvelee, että liikkumaton elämä voisi herkistää hänetkin sairastumaan.
– En koskaan mieti viinilasillisella alkoholismin seurauksena menehtyneitä sukulaisiani, mutta tiedostan että heitä on useampia. Jos viini alkaisi maistua minulle jostain syystä useammin ja enemmän, kiinnittäisin asiaan varmasti huomiota.
Sukurasitteet toimivat kannusteina, jotka pitävät terveellisiä elintapoja yllä. Tasapaino on tärkeintä.
– Minusta on mukavaa voida yhdistää hyveet ja paheet. Parasta on ensin treenata ystävän kanssa ja sen jälkeen lähteä yhdessä syömään hyvää ruokaa ja juomaan lasi tai kaksi viiniä.
Treenaamisen tavoitteena on myös energinen ja sporttinen ulkonäkö
MTV3-kanavalla uutisankkurina työskentelevä Kirsi myöntää liikkuvansa myös ulkonäkönsä vuoksi. Hän pitää energisen ja sporttisen näköisistä ihmisistä ja haluaa näyttää sellaiselta myös itse.
– Suhteeni omaan kehooni riippuu siitä, miltä minusta tuntuu. Ajattelen olevani parhaimmillani, kun lihakseni ovat hieman kireät ja kipeät hyvän treenin jäljiltä. Silloin tunnen itseni voimakkaaksi, ryhdikkääksi ja paremman näköiseksi.
Ahkeran liikkumisen ansiosta Kirsin paino pysyy tasaisena. Vaihtelua saattaa tulla kolmen kilon verran suuntaan tai toiseen. Kirsi ei seuraa vaakaa orjallisesti joka päivä, mutta punnitsee itsensä kerran viikossa. Hän muistuttaa, että eniten on merkitystä sillä, mistä kilot koostuvat. Lihas painaa enemmän kuin rasvakudos.
–Nykyisin minulla on paljon lihasta ja painan enemmän kuin ennen, mutta vaatekokoni on pienempi.
Jos vaatteet kiristävät, Kirsi keventää syömisiään muutamaksi päiväksi lisäämällä kasvisten määrää ja jättämällä rasvaiset ravintolaruoat vähemmälle. Laihdutuskuureista hän ei perusta.
Kirsi pitää ruoanlaitosta, mutta ei kokkaile mielellään vain itselleen. Hän erosi lastensa isästä Kalle Siirasta reilu vuosi sitten. Pariskunnan tytöt ovat vanhemmillaan vuoroviikoin. Kun tytöt ovat Kirsillä, hän valmistaa terveellistä kotiruokaa: erilaisia pastoja, uunikalaa ja vihanneksia, kanaruokia ja keittoja .
Kun Kirsi on yksin, ateriavälit saattavat venähtää. Silloin hän syö epäterveellisemmin ja tilailee herkemmin ravintolaruokaa. Usein eväät unohtuvat kotiin, ja kiireessä tulee tilattua nepalilaista töihin.
Hetkessä eläminen on arjessa heikkous, työssä vahvuus
Tulokset olivat hämmästyttävät, kun Kirsi osallistui tutkimukseen, jossa mitattiin kortisolitasoja kolmen päivän ajan. Kävi ilmi, että hänen stressitasonsa eivät nousseet lainkaan työpäivien aikana.
– Asiantuntijatkin hämmästelivät, miksi työni ei kuormita minua. Tulimme siihen tulokseen, että työni mahdollistama hetkessä eläminen sopii minulle erinomaisesti. Arjen heikkouteni ovatkin työssäni vahvuuksia.
Kirsi arvelee, että hänen lyhytpinnainen luonteensa on merkittävä tekijä. Uutisia toimittaessaan hänen täytyy keskittyä vain käsillä olevan hetkeen. Kun työ on tehty, se ei enää jää pyörimään mieleen.
”Ihmisiä kehotetaan aina elämään hetkessä. Lähipiirissäni tämä kehotus herättää hilpeyttä – mistään ei tulisi mitään, jos kaikki eläisivät kuten minä.”
Vapaa-ajalla Kirsin impulsiivisuus tuo välillä eteen haasteita. Suunnitelmallisuus ja tapaamisten sopiminen pitkän ajan päähän on hänelle vaikeaa.
– Minua ahdistaa, jos pitää lyödä lukkoon menoja pitkän ajan päähän tai tuleville lomille. Tiedän, että läheisiäni tämä ärsyttää mahdottomasti, koska minun kanssani on vaikea sopia mitään ja saatan vahingossa tehdä tuplabuukkauksia.
Kirsi kertoo yrittäneensä parantaa tapojaan viime aikoina. Lasten menot hän kuitenkin sopii.
– Ihmisiä kehotetaan aina elämään hetkessä. Lähipiirissäni tämä kehotus herättää hilpeyttä – mistään ei tulisi mitään, jos kaikki eläisivät kuten minä.
Väärä valinta urapolulla väsytti ja opetti itsetuntemusta
Muutama vuosi sitten Kirsi yritti sopeutua muottiin, joka ei sopinut hänen luonteenpiirteilleen. Keväällä 2015 hän otti vastaan Helsingin Sanomien verkkotelevision HSTV:n kanavapäällikön tehtävän. Vastuullinen työ, esimiestehtävät ja hyvä palkka houkuttivat kokeilemaan uutta urasuuntaa.
Hyvin pian kävi ilmi, että työ ei sopinut Kirsille lainkaan. Puolen vuoden kuluessa hän uupui. Uni ei tullut iltaisin, ruoka ei maistunut. Ahdistus painoi mieltä jatkuvasti.
– Tein työtä, johon luontaiset ominaisuuteni eivät sopineet millään tavalla. Silloin opin, että minun ei pidä mennä tällä tavalla omille epämukavuusalueilleni.
”Miten saatoin kuvitella, että muuttuisin persoonana työelämässä? Ei minusta voinut tulla yhtäkkiä pitkäjänteistä ja harkitsevaa.”
Uudessa työssään Kirsin piti olla suunnitelmallinen, katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja harkita erilaisia päätöksiä ja linjanvetoja.
– En pysty siihen omassa elämässäni – miten saatoin kuvitella, että muuttuisin persoonana työelämässä? Ei minusta voinut tulla yhtäkkiä pitkäjänteistä ja harkitsevaa.
Kirsi sanoo olleensa väärä ihminen kyseiseen tehtävään. Hän ei syytä uupumuksestaan ketään muuta kuin itseään. Puolen vuoden jälkeen hän irtisanoutui ja otti yhteyttä vanhaan työpaikkansa. Hän palasi Maikkarin uutisiin tammikuussa 2016. Uupumuksen tunteet eivät ole enää palanneet.
– En ole ihminen, joka tekee koemaalauksia. Minä menen maalikauppaan, valitsen värin ja alan sutia sitä seinään. Työssäni saan olla juuri sellainen kuin olen ja voin tehdä päätökseni sekunnissa.
Ero toi enemmän omaa aikaa – ”Satsaan hyvinvointiini rohkeammin”
Tietokoneen äärellä valvottujen öiden jälkeen Kirsi oppi arvostamaan unta ja palautumista. Hän menee sänkyyn iltaisin samaan aikaan lastensa kanssa ja pyrkii nukkumaan kahdeksan tuntia yössä.
Kirsi on oppinut myös tekemään valintoja: joskus vaihtoehtoina on mennä ajoissa nukkumaan tai ehtiä myöhään illalla lenkille. Nuorempana hän olisi painellut lenkkipolulle, mutta nykyään hän valitsee poikkeuksetta hyvät unet.
Kun tyttäret ovat isällään, Kirsillä on enemmän aikaa omille jutuille. Silloin hän tekee enemmän töitä, treenaa useammin ja ottaa herkemmin jumppatuntien tuurauksia.
– Arkeni on muuttunut ja oma aika pitää täyttää jotenkin. Haluan nauttia myös niistä viikoista, kun tytöt eivät ole luonani.
Kirsi hemmottelee itseään käymällä kosmetologilla kasvohoidoissa ja hierojalla avaamassa lihasjumeja.
– Kun omaa aikaa on enemmän, myös energian määrä lisääntyy. Ehkä ikäkin vaikuttaa siihen, että uskallan satsata elämään ja hyvinvointiini rohkeammin kuin ennen.
Artikkeli on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 4/2022.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous