Klaustrofobiasta kärsivä Jonna Järnefelt: ”Ihmisen pelko pitää ottaa vakavasti”

Näyttelijä Jonna Järnefelt, 52, pelkää kuollakseen ahtaita paikkoja ja väentungosta. Hän on oppinut pärjäämään klaustrofobian kanssa, mutta muistuttaa, että pelko on aina vakava asia, jota ei saa vähätellä.

”Vapisin ja tärisin. Luulin, että kuolen sydänkohtaukseen ahtaassa putkessa. Minulla on hirvittävä klaustrofobia ja ahdistun herkästi myös väkijoukossa.”

Näin kuvailee näyttelijä Jonna Järnefelt, 52, tuntemuksiaan magneettikuvauksessa ennen selkäleikkausta reilu vuosi sitten. Hänellä oli ollut pitkään selkäkipuja välilevyn pullistuman takia – leikkaus kuitenkin viivästyi, sillä Järnefelt pelkäsi kuollakseen ajatustakin olla paikallaan kapeassa putkessa.

Työtehtävissä Jonnan pelko on aiheuttanut useitakin hankalia tilanteita.

– Näyttelijä joutuu olemaan esimerkiksi lavalla paikallaan jonkin lavasteen takana ahtaassa tilassa odottamassa vuoroaan, ja siinä on vain pakko olla, vaikka välillä tilanne on tosi tukala, hän kertoo.

Ikävin muisto on, että kerran kuvauksissa hänen piti esittää elävää kuollutta.

– Minut pantiin ruumisarkkuun ja kansi asetettiin kiinni. En ollut siellä pitkään, mutta itkin ja vapisin ja olin ihan paniikissa. Pystyin tekemään sen yhden kerran, mutta uusintakuvaukseen en enää suostunut.

Klaustrofobiasta johtuen Jonna ei ole koskaan ollut festivaaleilla fanittamassa idoleita eturivissä. Hän hakeutuu myös teattereissa ja elokuvissa mieluummin rivin reunaan kuin keskipaikoille.

Jonna ei osaa sanoa, mistä kammo johtuu.

– En muista esimerkiksi mitään traumaattista kokemusta lapsuudesta – sellaista, että olisin joutunut liian ahtaaseen tilaan. Sen sijaan äitini kyllä pelkäsi ahtaita paikkoja. Voihan olla, että hän on jotenkin onnistunut tartuttamaan sen minuun, Jonna pohtii puolivakavissaan.

Jonnan kolmea tytärtä, Sagaa, 22, Alvaa, 19, ja Indraa, 14, klaustrofobia ei kuitenkaan piinaa.

 

 Pelko pitää ottaa vakavasti

Alussa mainittu Jonnan magneettikuvaus päättyi onnellisesti. Kahden yrityksen jälkeen lääkäri ymmärsi, että potilas tarvitsee rauhoittavaa lääkettä, ja niin kuvaus saatiin hoidettua.

– Kokemus oli erittäin opettavainen. Muistan kuinka yritimme sisarustemme kanssa vuosia sitten pakottaa äitiä kuvaukseen, jota hän pelkäsi. Vetosimme siihen, että kyse on hänen terveydestään. Nyt tajuan, että pelko voi mennä myös terveyden edelle. Jos ihminen sanoo, että ’minä pelkään’, niin se pitää ottaa vakavasti, ja siihen pitää suhtautua kunnioittavasti.

Jonna ei kuitenkaan halua tehdä pelostaan erityistä numeroa.

– Tällä kokemuksella osaan elää pelkojeni kanssa oikein hyvin enkä ole tuntenut tarvetta hakea ongelmaani apua. Ei ihmisen tarvitse pystyä kaikkeen.

Lue myös:

Kipuhelvetistä selviytynyt Jonna Järnefelt: ”Olisin voinut halvaantua, jos minua ei olisi leikattu”

Lentopelko johtuu hallinnan menettämisen pelosta – näin siitä pääsee eroon

Onko kyse normaalista pelosta vai fobiasta? Tunnista pelkosi

Oletko joskus halunnut hypätä korkealta alas? Tästä se kertoo