Julkkikset

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä psyykkasi itsensä ennätystulokseen univajeisena ja huonovointisena: ”Otin mielenhallinnan keinot käyttööni”

Äärimmäinen stressi kirittää kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän parhaaseen suoritukseen, mutta sen jälkeen stressi on purettava. Huippu-urheilija ja agronomi palautuu parhaiten maaseudulla, eläimiä silitellen.

Teksti:
Eveliina Lauhio
Kuvat:
Sampo Korhonen

Kristiina Mäkelä rentoutuu silittelemällä eläimiä.

Äärimmäinen stressi kirittää kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelän parhaaseen suoritukseen, mutta sen jälkeen stressi on purettava. Huippu-urheilija ja agronomi palautuu parhaiten maaseudulla, eläimiä silitellen.

Huippu-urheilija Kristiina Mäkelä, 30, käyttää oppimiaan mielenhallinnan keinoja sekä yleisurheilukentillä että arjessaan.

”Elämäni kovin stressitilanne oli MM-kilpailujen karsinnassa kesällä. Hyppyvuoroni oli aamulla, enkä saanut yöllä nukutuksi, koska kehoni oli jännityksestä ylivirittynyt.

Otin oppimani mielenhallinnan keinot käyttöön. Juttelin itselleni lempeästi ja sanoin, että kaikki on hyvin. Hyväksyin tilanteen. Päätin, että juuri näin nyt kuuluu ollakin: parasta lepoa on loikoilla sängyssä valveilla.

Aamulla minulla oli fyysisesti paha olla, heikotti ja oksetti. Kentälle mennessäni ajattelin, että ihanaa, kun on näin huono olo. Uskottelin itselleni sen kertovan siitä, että keskityn täysillä tulevaan koitokseen. Hyppäsin kilpailussa oman ennätykseni.

Opin kokemuksesta, ja myöhemmin kesällä EM-kilpailuissa tein Suomen ennätyksen ja sain hopeaa.”

”Mieluisin stressinpurkutapa löytyy maaseudulta”

”Kilpaurheilussa keho ja mieli viedään äärimmäiseen stressitilanteeseen. Laitan kaiken energiani ja valmistautumiseni kymmenen sekunnin suoritukseen. Stressin avulla pystyn kirittämään itseni parhaimmilleni.

Suorituksen jälkeen alkaa palautumisen kannalta tärkein vaihe, stressin purkaminen. On osattava päästää irti.

Minulle mieluisin stressinpurkutapa löytyy maaseudulta. Aina, kun mahdollista, hakeudun lähelle luontoa. Rentoudun silittelemällä eläimiä: kissoja, koiria, lampaita…

Matkustelua vaativan urheilu-urani takia en voi pitää lemmikkiä. Onneksi minulla on ystäviä ja sukulaisia, joiden eläimiä pääsen paijaamaan.

Myös tutkimusten mukaan kosketus rentouttaa ja rauhoittaa.”

Lue myös: Halataanko sinua tarpeeksi? Halauksen 10 konkreettista terveyshyötyä

Kristiina Mäkelä lampaiden keskellä.
Kristiina Mäkelä opiskeli urheilu-uran ohella agronomiksi. ”Aina kun mahdollista, hakeudun lähelle luontoa.”

”Olen välillä käynyt jaksamiseni äärirajoilla”

”Ylipäätään haluan helliä itseäni niin fyysisesti kuin henkisestikin. Pysähdyn usein miettimään, mikä on tarpeeni juuri nyt. Kaipaanko unta, kosketusta, ravintoa vai kenties ystävän seuraa.

Kuvittelen olevani lapsi ja mietin, minkälaista huolenpitoa tarvitsen, ja tarjoan sitä itselleni.

Olen välillä käynyt treenatessani jaksamiseni äärirajoilla. Ylirasittuneena minusta tulee itkuherkkä. Kerran urheilupsykologini kehotti minua käymään psykiatrin juttusilla.

Minulla on onneksi hyvä tiimi, jossa saan jatkuvasti valmennusta myös mielen huoltoon. Mielenhallinnan keinoista on apua niin kilpaurheilussa kuin arjessakin.”

Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 9/2022.

X