Kotona viihtyvä Putous-tähti Timo Lavikainen: ”Kilpailuviettini on olematon”

Pienen pojan isä, näyttelijä Timo Lavikainen paljastaa Annan Kliseitä mieheydestä -juttusarjassa, miksi ihmisen pitää hänen mielestään olla henkisesti vahva. Putous-sarjassa mukana oleva Timo kertoo myös, milloin hän on epämukavuusalueellaan.

Näyttelijä Timo Lavikainen, 43, on kotona viihtyvää tyyppiä. Hänestä tuli joulukuussa pienen pojan isä, kun hänen Maikki-vaimonsa synnytti pariskunnan ensimmäisen yhteisen lapsen.

Timo kertoo arvostavansa sitä, että muut yhdeksännen kauden Putous-näyttelijät eivät patista häntä lähtemään iltarientoihin.

– Vielä viime vuonna muut yrittivät saada minut mukaansa ja ehkä ajattelivat, etten jotenkin ilkeä lähteä tai ujostelen. Mutta nyt he tietävät, etten käy pippaloissa enkä loukkaannu, jos minua ei pyydetä bileisiin. Porukka on tuttua ja kaikki tuntevat toisensa. On tärkeää löytää oma paikkansa ryhmässä, Timo kertoo.

Bjarne ”Mursu” Walrus -sketsihahmollaan Putouksessa hauskuuttava Timo paljastaa, ettei jännitä suoria lähetyksiä mutta on epämukavuusalueellaan laulaessaan.

– En pysy laulaessa nuotissa tai rytmissä, vaikka olen harrastanut musiikkia koko ikäni. Mutta senkin on jo miljoona ihmistä viime vuonna nähnyt, joten häpeä on lähtenyt siitä pois. Olen myös varmaan jollain tavalla kasvanut ihmisenä niin paljon viime vuosina, ettei minulla ole ehdottomia ei-juttuja.

Vahvuutenaan Timo pitää tasaista osaamistaan.

– Koen, etten ole superhyvä missään, mutta kaikkea osaan vähän. Olen niin hyvä keskivertoihminen, että sillä pärjää pitkälle, Timo nauraa.

Mutta tavoitteleeko Timo Putouksen voittoa? Kliseitä mieheydestä -juttusarja paljastaa, millainen on Timo Lavikaisen kilpailuvietti.

Mies tekee päätökset järjellä, ei tunteella.

– Tämä on varmasti tarua. Tänään tuli juuri juteltua miesten ostoksista: kyllä ne ihan tunteella tehdään. Mies voi ajatella, että tarviin ehdottomasti vaikka tällaisen puukon, ja sitten hän käyttää sitä kerran vuodessa. Mutta onhan se hyvä olla olemassa.

Mies rentoutuu vain kahdella tavalla: juomalla olutta tai urheilemalla.

– Kuka rentoutuu milläkin tavalla. Itselle se jollakin tavalla on urheilu. Tykkäään käydä salilla ja mennä koiran kanssa metsässä. Osaan kuitenkin rentoua myös olemalla kotona ja makaamalla sohvalla.

Miehet haluavat aina voittaa.

– No ei. Itselläni ei ole minkäänlaista voitonhalua. Kilpailuviettini on ihan olematon. Ala-asteen hiihtokilpailuissa olin aina joko viimeinen tai toiseksi viimeinen riippuen siitä, oliko yksi toinen kaveri tullut kilpailuihin. Eikä se haitannut.

Miehet eivät uskalla puhua tunteistaan.

– Riippuu ihan ihmisestä: toinen puhuu enempi ja toinen vähempi. Voin sanoa, että tunteista puhuminen riippuu melkein päivästä. Toisena päivänä ei välttämättä huvita puhua tunteista yhtään, mutta toisena päivänä voi puhua hyvinkin vuolaasti.

Mies voi rakastaa, vaikkei sanoisikaan sitä ääneen.

– Voi varmasti. Itse sanon, mutta en varmasti niin usein kuin pitäisi. Varsinkin vanhemmilla miehillä rakkauden ilmaiseminen sanoin voi olla oikeasti aika hankalaakin. Kun sitten koittaa teoillaan osoittaa rakastavansa, toinen ei välttämättä ymmärrä, että kaiken tekemisen takana on rakkaus.

Miehen pitää olla vahva.

– Mielestäni ihmisen, sekä naisen että miehen, on hyvä olla sekä henkisesti että fyysisesti vahva. Enkä nyt tarkoita, että pitäisi pystyä nostamaan 150 kiloa penkistä. Koen, että pitää olla vahva, jotta maailma ei kaadu heti ensimmäiseen vastoinkäymiseen vaan niiden vastoinkäymisten yli päästään.