Julkkikset

Kuuntele, ole hiljaa ja toista, sanoo Helena Åhman ja kertoo, miten jokaisesta voi tulla vielä parempi keskustelija

Keskusteluälykkyyteen perehtynyt Helena Åhman tietää, miten meistä tulee parempia keskustelijoita. Ja keskusteluista antoisampia. – Jos kysyy vaikean kysymyksen ja toinen menee hiljaiseksi tai alkaa takellella, kannattaa olla hiljaa.
9.1.2020 Teksti: Annan toimitus Kuvat: Sampo Korhonen

Paremmaksi keskustelijaksi voi oppia. Eikä se ole edes kovin vaikeaa, paljastuu, kun lukee tai kuuntelee keskusteluälykkyyteen perehtynyttä Helena Åhmania.

Hyvä keskustelija voi esimerkiksi peilata keskustelukumppaninsa sanomisia ja pitää näin keskustelun avoimena. Tähän tapaan: Kun tapaa ystävän viikonlopun jälkeen ja hän kertoo olleensa elokuvissa, olisi luontevaa kysyä, mitä hän kävi katsomassa. Mutta jos toistaakin hänen viimeiset sanansa ”ai, sinä kävit elokuvissa”, kannustaa toisen syventämään tai jatkamaan lausettaan.

– Saattaa olla, että ystävä sanoisi, että hänen oli pakko lähteä johonkin, koska koki olonsa yksinäiseksi, jolloin keskustelu lähtee ihan toiseen suuntaan kuin elokuvan nimeä kysyttäessä.

On myös hyvä tarkkailla, käykö samaa keskustelua toisen osapuolen kanssa. Toinen voi puhua puhtaista faktoista. Toinen käykin mielessään tunnekeskustelua ja pohtii vaikkapa, tykkääkö tuo toinen minusta tai vaikuttaako tämä keskustelu minun uraani. Ellei huomaa toisen erilaista fokusta, menee pahasti pieleen.

– Kun huomaa toisen ymmärtäneen väärin, voi pakittaa ja sanoa, että ”oho, sanoinpa vähän kömpelösti”.

Hyvä yleissääntö hankalissa keskusteluissa on suunnata huomio toiseen ihmiseen eikä siihen, mitä itse sanoo seuraavaksi.

– Välillä me kuuntelemme vastataksemme emmekä ymmärtääksemme. Kun ihmiset kuulevat toisiaan, ihmeitä tapahtuu.

Joskus on viisasta olla vain hiljaa.

– Jos kysyy vaikean kysymyksen ja toinen menee hiljaiseksi tai alkaa takellella, kannattaa olla hiljaa. Tyypillisestihän me alamme tuossa tilanteessa selittää. Mutta sillä pilataan toisen ajatusprosessi.

Haastavia tilanteita voi ja kannattaa treenata etukäteen. Suuri viisaus on: mitä suuremmaksi paine kasvaa, sitä lyhyempinä puheenvuorot kannattaa pitää.

Pahimmillaan käämin palamiset päätyvät someen riepoteltaviksi.

– Sellaisessa tilanteessa saattaa kuitenkin olla kyse ihan fiksusta ihmisestä, joka ei stressin alla ole vain huomannut, mihin on menossa tai valumassa. Tällöin tilannetaju häviää.

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Marjo Vuorinen. Jutussa  Helena Åhman kertoo muun muassa siitä, miksi kannattaa keskustella itselleen vaikeista aiheista ja miten jännittävistä keskusteluista voi selviytyä. Lue koko juttu Annasta 2/2020 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!

Helena Åhman, 55

Asuu: Helsingissä.

Työ: Johdon sparraaja, tietokirjailija, dekkaristi ja valokuvaaja. Työpsykologiasta väitellyt tekniikan tohtori ja kasvatustieteiden maisteri.

Harrastukset: Kuntosalilla käyminen, lenkkeily, valokuvaus ja eri alojen asiantuntijoiden kuunteleminen.

Ajankohtaista: Tietokirja Keskusteluälykkyys painetilanteissa ilmestyi loppuvuonna. Toinen dekkari on kirjoitusvaiheessa.

Lue lisää:

Kuulitko lapsena olevasi laiska tai lihava? Lapsuudessa kuullut kommentit jäävät alitajuntaan ja ohjailevat meitä – kysy itseltäsi nämä kolme kysymystä ja nujerra väärät uskomukset

Muuttuuko ihmisen persoonallisuus iän myötä? Psykoanalyytikko Harri Virtanen kertoo, miten elämänkokemus vaikuttaa luonteeseemme ja mitä muutoksista voi päätellä

Lue myös

Suosittelemme